Suomen ensimmäiselle korutaiteen läänintaiteilijalle Heli Kauhaselle korutaide on sydäntä lähellä.
Hän kertoo olevansa otettu, että Taiteen edistämiskeskus näki tarpeelliseksi perustaa korutaiteilijan läänintaiteilijan pestin Kaakkois-Suomeen ja Hämeeseen.
– Kuulimme eri taidetoimikuntia ja sieltä tuli vahva viesti siitä, että korutaide tarvitsee oman läänintaiteilijan. Kaakkois-Suomessa on kansainvälisestikin kiinnostavia taiteilijoita ja Hämeessä vahvaa alan koulutusta, perustelee erityisasiantuntija Johanna Vuolasto Taikesta.
Vuolaston mukaan läänintaiteilijan valintaa varten kuultiin laajalti sekä korutaiteilijoita että muotoilijoita.
– Meille tuli selväksi, että Heli Kauhasella on vahva näkemys siitä, miten alaa tuodaan esille, perustelee Vuolasto.
Kauhasella on pitkä tausta korutaiteen ja korumuotoilun alalta ja hänellä on lisäksi kokemusta alan yrittäjänä.
– Koen, että ala tarvitsee nyt tukea. Ammattitaiteilijat tarvitsevat työskentelyedellytysten parantamista ja kansainvälistymisoppia, Kauhanen sanoo.
Kauhanen toivoo korutaiteelle nostetta, sillä kyseessä on suomalaisittain pieni, mutta tärkeä ammattikunta.
On katsottava maailmalle
Korutaiteen tukeminen on osittain välttämätöntä, sillä Suomi on pieni markkina-alue ja kansainvälisille markkinoille pääsy on vaikeaa.
Kyllä me tarvittaisiin pientä buustia. Heli Kauhanen
– Tähän tarvitaan yhteiskunnan tukea. Aion kuitenkin tehdä töitä sen eteen, että taiteilijat tulisivat toimeen ilman apurahoja.
Kauhanen toivoo juuri kansainvälistymistä. Suomessa on tällä hetkellä muutama kansainvälisestikin menestyvä korutaiteilija, mutta kansainvälistyminen vaatii omanlaisensa tietotaidon suhteessa kotimaan kenttään.
– Suomessa on esimerkiksi vain muutama korutaiteen keräilijä. Kansainvälisesti heitä on enemmän ja muun muassa siksi kansainvälisyys olisi merkittävää. Kyllä me tarvittaisiin pientä buustia, pohtii Kauhanen.
Maailmalle lähdetään netti edellä
Maailma on Kauhasen mukaan muuttunut. Korutaiteilijat ovat perinteisesti pyrkineet maailmalle näyttelyjen kautta.
Heli Kauhasella on vahva näkemys siitä, miten alaa tuodaan esille. Johanna Vuolasto
– Nykyään hyödynnetään tietysti nettiä ja sähköistä verkostoitumista, joka avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös korutaiteilijoille.
Kauhanen uskoo, että hänellä on pitkä työsarka edessään.
– Täytyy tehdä tunnetuksi nimenomaan pienpajojen ja suurien taiteilijoiden tekemistä sekä heidän ammattitaitoaan.
Pitkät perinteet ja korkea taso
Suomessa on perinteisesti ollut korkealaatuista kultasepänalan ja taiteen koulutusta. Tähän on vaikuttanut muun muassa Venäjän keisarillisen hovin ja Pietarin läheisyys.
Taidealan koulutussäästöt ovat hyvin huolestuttava asia. Heli Kauhanen
– Taidealan koulutussäästöt ovat hyvin huolestuttava asia. Tietotaitoa siirtyy ulkomaille ja jos koulutuksen taso ajetaan alas, ei sitä pystytä enää nostamaan ennalleen, sanoo Kauhanen.
Se on yksi asia, johon Kauhanen uskoo läänintaiteilijana voivansa vaikuttaa.
– Täytyy toivoa, että viisaat päättäjät ylläpitävät tätä hienoa koulutusta ympäri Suomen, sanoo Kauhanen.
Korut ovat osa identiteettiä
Korujen käyttöä voidaan pitää turhamaisena ja prameiluna. Kauhanen on toista mieltä.
– Koristautuminen ja korut ovat inhimillinen perustarve.
Koristautuminen ja korut ovat inhimillinen perustarve. Heli Kauhanen
Kauhanen haluaa muistuttaa siitä, että korut, pukeutuminen ja tyyli yleensä ovat tärkeä osa ihmisen identiteettiä.
– Pukeutumisella ja koruilla viestitään. Ne ovat sekä statussymboleja että viestimisen välineitä. Sitä on turha kenenkään kiistää, että korut ovat monille hyvin tärkeitä.