Tiedätkö, missä sijaitsi Helsingin ja koko Suomen punkrockin keskus? Entä miten tähän paikkaan liittyi Koijärvi-liike ja vielä nykyäänkin aktiivivihreinä toimivat poliitikot? Miten ja keiden ideasta sai alkunsa kaupunkiaktivismi, entä Helsingin klubiskene? Millainen oli Stadin graffitikulttuurin nousu ja tuho?
Moniin tämän päivän kaupunkielämän ilmiöihin antaa vastauksia DocPointin Helsinkiä eri näkökulmista ja kaupunkia eri vuosikymmenillä, sotien jälkeisestä ajasta nykyhetkeen, käsittelevät neljä erilaista dokumenttia.
Saadakseen koko kuvan on kuitenkin katsottava aiheesta useampi elokuva.
Heidi Piiroinen: Black Hole Mama
Elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaan vuonna 2003 ensi-iltansa saanut fiktioelokuva Nousukausi teki viimeistään useimmille suomalaisille ainakin nimenä tutuksi Jakomäen, yhden Helsingin kaukaisimmista lähiöistä. Elokuvassa hyvin toimeen tuleva pariskunta lähtee extreme-lomalle työttömäksi nuhjuiseen, remontoimattomaan betonilähiöön.
Kymmenisen vuotta elokuvan ilmestymisen jälkeen osa 1960-luvun lopulla rakennetuista Helsingin kaupungin vuokrataloista tulikin tiensä päähän ja ne purettiin.
Nyt näistä Jakomäen purkutuomion saaneista kerrostaloista on valmistunut dokumenttielokuva. Helsingin Sanomien valokuvaaja Heidi Piiroinen oli reilut kaksi vuotta sitten toimittajan kanssa tekemässä taloista ja niiden asukkaista laajaa artikkelia Kuukausiliitteeseen.
Jakomäki ei kuitenkaan jättänyt Piiroista rauhaan, vaan hän innostui aiheesta toden teolla ja päätti tehdä aiheesta dokkarin.
Aleksi Pohjavirta: Uudet diktaattorit: Stadilaisen graffitin arkeologia 1986–2010
Moni lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingissä viettänyt on ihmetellyt minne katosivat 1980-luvun näyttävät graffitimaalaukset Itä-Helsingistä, muun muassa Kulosaaren iso seinä. No, tähänkin antaa vastauksen Aleksi Pohjavirran dokumentti, jossa haastateltavina ovat entiset ja nykyiset maalarit ja bommaajat, osa omilla kasvoillaan osa kasvot peitettyinä.
Dokumentissa jo keski-ikäistyneet perheen isät muistelevat nuoruutensa maalausaikoja ja sitä mistä kaikki Siilitien-Hertsikan liepeillä alkoi. Aikaa, jolloin spray-pullot olivat uutta ja tärkeintä olivat värit ja muodot. Toisaalta tekijöiden nimmareita bommattiin heti alusta asti bussit ja raitiovaunut täyteen.
1990-luvulle tultaessa graffitin oli ottanut haltuun jo niin sanottu toinen sukupolvi. 1980-luvun värikäs ja iloinen graffitikulttuuri näytti muuttuneen ajan hengen mukana. 1990-luvulla jälki oli aggressiivisempaa, kaikki tagattiin ja sotkettiin, myös kokonaisia junavaunuja maalattiin. Lopulta meiningin sekoitti kännyköiden tulo, joka muun muassa mahdollisti tekijöiden paikantamisen ja aikaisempaa nopeammat ilmiannot.
Vielä 1990-luvulla toimintaa katsottiin pitkälti läpi sormien ja tuomiot olivat vähäisiä, mutta 2000-luvulle tultaessa kaikki muuttui ja koko kulttuuri katosi Helsingistä, moneksi vuodeksi.
Iisa-Noora Leppänen: Jarno
"Ne hyvät duunit, mitä siellä linjalla on tehty, on siellä päättärillä"
Tämä opiskelijasarjan lyhytelokuva on pieni henkilökuva ja samalla Helsinki-kuva. Lyhytdokumentti kertoo bussikuskista, joka pyrkii ilahduttamaan matkustajiaan ja herättää sillä paljon huomiota. Symppis pikkuleffa bussikuskista ja tämän ajatuksista elämästä reitillä Itä-Helsingistä Pasilaan.
Axa Sorjanen: Lepakko – kahden kerroksen väkeä (2000)
Monille lienee eri yhteyksistä selvää miten Pelle Miljoona, Andy McCoy, Radio City tai Njassa liittyvät Helsingin Lepakkoon. Moni ei välttämättä toisaalta tiedä sitä milloin ja miksi Lepakossa kävivät myös Tarja Halonen, Aira Samulin ja Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollilla.
Arkiston aarteista on kaivettu jo vuonna 2000 valmistunut, kattava dokumenttielokuva kadonneesta Suomen suurimmasta nuorisotalosta, Lepakkoluolasta.
Dokumentti kertaa sotien jälkeen rappioalkoholistien yömajana toimineen entisen maalitehtaan historiaa ja valottaa samalla sitä miten Helsingissä hoidettiin vielä 1960-luvulla päihde- ja mielenterveysongelmia. Yömajan parhaimmillaan tuhannesta asukkaasta suurin osa kun oli miehiä ja osa vieläpä sodan käyneitä miehiä.
Lepakko on dokumentti sen kävijöistä ja toimijoista ja yleisemminkin Helsingin ja Suomen muutoksesta.
Stadilaisen graffitin arkeologia -dokumentissa kerrotaan lisäksi, miten ja missä vaiheessa myös helsinkiläiset hiphop- ja graffitijengit liittyivät Lepakon historiaan.
Viikon kestävä DocPoint -dokumenttifestivaali alkaa Helsingissä maanantaina.
