Hyvinvointiyrittäjä ja -kirjailija Sanna Wikström haluaa tietää hyvissä ajoin etukäteen, kauanko haastattelussa menee aikaa, sillä hänellä on iltapäivällä kirjanjulkaisujuhla. Saamme kuitenkin soviteltua tunnin haastattelu- ja kuvaussession aamuksi, vaikka yleensä Wikströmin kalenterista löytyy vain yksi merkintä per päivä.
Wikström on tarkkana sen suhteen, ettei stressiä pääse syntymään. Arjen valinnoissa on oltava jämäkkä.
– Stressi heikentää elämänlaatua niin paljon. En voi elää ajatellen, että lepään sitten, kun saan tämän, tuon ja vielä yhden homman tehtyä. Joskus voi tehdä niin, mutta se ei saa olla viikoittaista.
Wikström on harjoitellut arjen hallintaa ja hän jopa saa elantonsa siitä. Hänen hyvinvointiyrityksensä keskittyy nimenomaan elämän hidastamiseen ja itsen kuuntelemiseen.
– Vaatii paljon sisäistä työtä, että uskaltaa sanoa, että tämä ei käy, aikataulu on liian tiukka.
Aiemmin Wikström eli kiireistä toimittajan arkea. Tehtäviä ja vastuuta riitti. Kiire kuitenkin katkesi esikoisen syntymän jälkeen. Lapsi ei nukkunut pariin vuoteen kunnolla refluksitaudin takia, ja samalla unet jäivät myös vanhemmilta. Entinen kiireinen elämä ei tuntunut houkuttelevalta ja Wikström päätti hidastaa. Siitä syntyi yritys sekä halu jakaa stressittömän elämän oppeja.
– Nykyään, kun ei ole niin kiire, minulle jää aikaa olla itseni kanssa. Se lisää sisäistä voimaa, luovuutta ja elämäniloa.
"Enää ei keskitytä siihen miltä näytetään"
Wikströmin kirja Unelmakarttakirja – sydän löytää tien käsittelee unelmien tavoittelua ja omien halujen toteuttamista elämässä. Kirja on vain yksi kymmenistä hyvinvointikirjoista, joita julkaistaan etenkin näin tammikuussa. Takavuosina hyvinvointi keskittyi lähinnä laihduttamiseen ja treenaamiseen. Nykyään trendinä on henkinen hyvinvointi.
– Ihmiset kaipaavat kokemusta hyvästä elämästä. Enää ei keskitytä pelkästään siihen, mitä omistetaan ja miltä näytetään.
Otavan tietokirjallisuuden kustannuspäällikkö Mari Mikkola vahvistaa hyvinvointikirjallisuuden olevan yhä kasvava ala.
– Enää eivät kelpaa amerikkalaiset self-help-tyyppiset oppaat. Nyt kotimaisuus on valttia. Meillä on omasta takaa huippuasiantuntijoita, jotka kirjoittavat omasta alastaan.
Hyvinvointikirjojen ja elämäntaito-oppaiden julkaiseminen on kasvanut nopeasti. Nimikkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut verrattuna 1990-luvun alkuun.
Kirjoja myydään yleensä muutama tuhat, mutta jotkut yltävät jopa 10 000 kappaleeseen, mikä on nykyään hyvä myyntitulos. Suuri osa kirjoista on suunnattu naisille, ja myös suurin ostajakunta löytyy keski-ikäisistä naisista. Mutta myös miehet ovat heränneet itsensä tutkiskeluun.
– On ollut ihana huomata, että miehet ovat yhä enemmän kiinnostuneita hyvinvoinnista ja myös sen henkisestä puolesta, iloitsee Wikström.
Kirjoja ostetaan tarpeeseen
Kirjakauppojen hyllyt notkuvat opuksia, joissa on neuvoja ja opastusta jos jonkinlaiseen vaivaan ja ongelmaan. Kaikille löytyy ostajia ainakin jonkin verran, muutenhan niitä ei kustannettaisi.
– Kyllä tämä on ihan kannattavaa. Vaikka tuntuu, että aiheet ovat spesifejä, niin näitä kirjoja ostetaan juuri tarpeeseen, toteaa kustannuspäällikkö Mari Mikkola.
Mikä ihmisiä sitten vaivaa, kun tavalliseen elämän ja kehon hallintaan tarvitaan opaskirjoja? Sanna Wikström myöntää, että asiat kirjoissa ovat usein melko yksinkertaisia.
– Kirjat toimivat usein vähän niin kuin muistutuksina niistä asioista, jotka me jo oikeastaan tiedämme. Usein kyse voi olla yhdestä lauseesta, joka saa oivaltamaan jotain suurta.