Millaisia ihmisiä Tallinnassa mestattiin keskiajalla ja varhaisella uudella ajalla, puoli vuosituhatta sitten? Tuohon aikaan tehdyistä mestauksista on aiemmin lähinnä vain kirjallista tietoa. Arkeologisia kaivauksia tästä aiheesta on tehty Virossa varsin vähän.
Tarton yliopiston osteoarkeologi Martin Malve on nyt tutkinut luulöytöjä, jotka tehtiin parikymmentä vuotta sitten pelastuskaivauksilla, ennen kuin Tallinnassa alettiin rakentaa entiselle mestausmäelle.
Malve totesi, että päiviensä päättäminen pyövelin käsissä oli nuoren miehen kohtalo: mestatuista 58 oli miehiä ja kuusi naisia, ja suurin osa oli 18–35-vuotiaita. 11 alaikäisestä nuorimmat olivat 12-vuotiaita.
Miekan sijasta mestattiin ehkä nuijallakin
Kirjallisista lähteistä tiedetään, että miekalla mestaaminen oli yksi keskiajan ja varhaisen uuden ajan tavallisimpia mestaustapoja. Sitä pidettiin suorastaan lempeänä menetelmänä, kun vaihtoehtoina oli vaikkapa elävältä hautaaminen tai polttaminen.
Yhdessä pääkallossa erottuvat jäljet kertovat, ettei pyöveli aina onnistunut kerralla. Alaleuassa on kolme teräaseen harhautumisesta todistavaa viiltoa. Niistä saattaa tutkijan mukaan päätellä, että uhri pani vastaan.
Joidenkin luiden vammoista on arveltavissa, että Tallinnan mestauspaikalla oli käytössä myös menetelmiä, joista ei ole kirjallista tietoa, Malve sanoo. Kuolemaantuomittua voitiin esimerkiksi lyödä päähän nuijan tapaisella. Sellaisesta iskusta saattaa todistaa painauma yhden pääkallon otsaluussa.
Virolaisessa Horisont-lehdessä ilmestyneestä artikkelista kertoo myös Viron yleisradioyhtiö ERR.