Ihmisten toiminta on nakertanut puolta YK:n luonnonperintökohteista, ja osassa jäljet ovat jo korjaamattoman pahoja, kertoo uusiseelantilainen selvitys. Sen tekijät vertaavat metsä- ja muita tuhoja siihen, että Ateenan Akropolis tai Egyptin pyramidit jyrättäisiin asuntorakentamisen tieltä.
Queenslandin yliopiston tutkijat selvittivät kaupungistumisen, uusien peltojen raivaamisen ja ihmisten muun lisääntyneen toiminnan vaikutuksia luonnonperintökohteisiin eri puolilla maailmaa.
YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintöluettelossa on 814 kulttuuri- ja 203 luontokohdetta. 35:ssä yhdistyvät molemmat arvot. Akropolisin, pyramidien ja muun kulttuuriperinnön tavoin myös jokainen luontokohde on ainutlaatuinen ja siksi korvaamaton, tutkijat korostavat.
Metsästä mennyttä jopa yli viidennes
Ihmisen jalanjälki osoittautui kaikkialla muualla paitsi Euroopassa paljon selvemmäksi kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Pahinmat tuhot ovat Aasiassa.
Kaikkiaan 120 luonnonperintökohdetta on menettänyt osan metsästään, ja yli 50 on kärsinyt muutoinkin. Yli 20:ssa vahingot ovat niin suuria, ettei alueita voida palauttaa ennalleen, tutkijat sanovat.
Jopa niinkin nimekkäässä kohteessa kuin Yhdysvaltain Yellowstonen luonnonpuistossa on kaadettu kuusi prosenttia metsistä. Yhdysvaltain ja Kanadan rajan molemmin puolin sijaitsevan Watertonin luonnonpuiston metsistä on parturoitu peräti 23 prosenttia.
Serengetiin kaavaillaan leveää tietä
Unescon maailmanperintökomitea kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa. Selvityksen tekijät kehottavat komiteaa ryhtymään välittömiin toimiin luonnonperintökohteiden pelastamiseksi.
Pikaista puuttumista vaativat muun muassa tansanialaisen Serengetin luonnonpuiston halki suunniteltu leveä tie, uraanin louhinta Kakadussa Australiassa ja sademetsien tuhoaminen uusien viljelysmaiden tieltä Sumatralla Indonesiassa, tutkijat listaavat.
Selvitys on julkaistu Biological Conservation -lehdessä, ja tekijöiden kattavan artikkelin voi lukea The Conversation -lehdestä.