Alvar Aallon arkkitehtuurista pyritään tekemään yhä houkuttelevampi matkailuvaltti Suomessa ja kansainvälisesti.
Alvar Aalto -säätiö ja kymmenen suomalaista kaupunkia perustivat yhteistyöverkoston Aallon brändin voimistamiseksi. Käytännössä kaupungit voivat esimerkiksi tehdä yhteistä matkailumarkkinointia sekä suunnitella logon, josta matkailija tunnistaa Aalto-kaupungin.
Asiasta kertoi ensin Helsingin sanomat.
Suomalaiskaupungeista mukana ovat Alajärvi, Espoo, Eura, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Paimio, Pori, Rovaniemi ja Seinäjoki. Verkostoa laajennetaan myös ulkomaille, jossa on 16 Aalto-kaupunkia eli kaupunkeja, joissa on merkittävissä määrin Aallon arkkitehtuuria.
Kutsu tulee muihinkin kaupunkeihin
Suomessa on yhteensä 23 Aalto-kaupunkia. Imatra lasketaan yhdeksi Aalto-kaupungiksi. Herääkin kysymys, miksi Imatra saatikka muu listan ulkopuolelle jäänyt kaupunki ei ole verkostossa mukana?
Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh kertoo saaneensa parikymmentä kyselyä tahoilta, jotka ovat hämmästelleet muiden kaupunkien poissaoloa.
Lindhin mukaan perustamiskokous haluttiin pitää rajatulla kokoonpanolla. Kokous oli Jyväskylässä viime viikon lopulla.
– Olin myönteisesti yllättynyt, että niin moni tunsi jääneensä paitsioon. Ennen kuin porukka kutsuttiin koolle niin oli vaikea saada ketään tulemaan. Sitten kun kokous oli pidetty niin tuli kauhea imu, että on pakko päästä mukaan, Lindh nauraa.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kutsui Lindhin mukaan kokoukseen sellaiset kaupungit, joissa on Aalto-keskus tai Aalto-kampus. Lisäksi verkostossa on mukana kaupunkeja, jotka ottivat itse yhteyttä Lindhiin ennen perustamiskokousta.
Loputkin Aalto-kaupungit kuitenkin halutaan yhteistyöverkostoon mukaan.
Imatran ohella Lindh mainitsee merkittävinä Aalto-kaupunkeina Turun, Tampereen, Kouvolan ja Lahden.
– Kutsu lähtee kaupunkeihin, Lindh lupaa.
Liittyminen verkostoon on Lindhin mukaan täysin vapaaehtoista ja epämuodollista.
– Ei tehdä mitään rahallisia sopimuksia tai muuta tällaisia, hän sanoo.
Arkkitehtuuri ja historia kiinnostavat
Imatralla ei ole jääty kutsua odottelemaan. Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen pitää itsestään selvänä, että kaupunki liittyy yhteistyöverkostoon.
– Kansainvälinen yhteistyö on mielenkiintoista. Olemme jo alkaneet koota tietoja Aallon suunnittelemista rakennuksista ja yleiskaavasta, Lintunen toteaa.
Imatralla on Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko sekä tyyppitaloja. Lisäksi esimerkiksi kaupungintalo ja kulttuuritalo Virta ovat Aallon toimistossa työskennelleen Arto Sipisen käsialaa.
Lintunen uskoo, että Aallon suunnittelemat rakennukset houkuttelevat arkkitehtuurista ja historiasta kiinnostuneita matkailijoita. Ja kiinnostus ei rajaudu vain Aallon arkkitehtuuriin.
Lintunen muistelee, että kaupungissa esitettiin aikoinaan ajatus houkutella japanilaisia häämatkoille Imatralle.
– Vihkiminen kolmen ristin kirkossa ja juhlat (Usko Nyströmin suunnittelemassa) Valtionhotellissa. Jotain tämän tyyppistä voisi brändätä arkkitehtuuriin liittyen. On mahdollisuuksia, kun tehdään homma houkuttelevaksi, Lintunen pohtii.
Jokaiseen Aalto-kaupunkiin arkkitehtuurikoulu?
Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh vie yhteistyöverkoston ajatusta matkailusta vielä pidemmälle ja visoi jokaiseen kaupunkiin koulua, joka erikoistuu arkkitehtuuriin ja muotoilukasvatukseen.
– Mitä nyt on tapahtunut Jyväskylässä, voisi tapahtua kaikissa Aalto-kaupungeissa, Lindh tuumaa.
Imatralaisille Lindh haluaa vielä kertoa, että kaupunki on ollut koko ajan hänen mielessään.
– Tekeillä on Aalto-maailmanperintöesitys. Sillä listalla on Imatran Kolmen ristin kirkko.