Arkkitehti Alvar Aallon (3.2.1898–11.5.1976) toteutetut rakennukset, rakennuskokonaisuudet ja suunnitelmat ovat koko maailman mittakaavassa tunnustettuja ja tunnettuja modernin aikakauden virstanpylväitä.
Nyt Museovirasto esittää, että Alvar Aallon humaani, moderni arkkitehtuuri -niminen kokonaisuus liitettäisiin kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon.
Aieluettelo on kansallinen luettelo kohteista, joita lähitulevaisuudessa esitetään Unescon kansainväliselle maailmanperintölistalle.
Toisena kokonaisuutena Museovirasto esittää aieluetteloon jatkosodan jälkeista asutustoimintaa. Kohteina voisi Museoviraston mukaan olla maaseutuväestön pienviljelyalueita sekä kaupunkiväestön suntoalueita sekä teollisuusväestön asutusalueita. Teema kantaa Museovirastossa nimeä "Järjestelmällisen asutustoiminnan tuloksena syntyneet alueet toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen (1940-1954)".
Alvar Aallon aika
Alvar Aallon suunnittelema Kotkan Sunilan kaupunkitehdasalue oli tarjolla ehdotettavaksi maailmanperintöluetteloon jo vuonna 1986, mutta ehdolle pääsi Kouvolassa sijaitseva Verlan ruukkikylän vanha puuhiomo ja pahvitehdas, joka hyväksyttiinkin neljäntenä suomalaisena kohteena maailmanperintöluetteloon vuosikymmen myöhemmin.
Vuonna 2009 Suomi esitti maailmanperintöluetteloon Alvar Aallon 1920- ja 30-lukujen taitteessa suunnittelemaa, tuberkuloosiparantolana toiminutta Paimion Parantolaa.
– Esitys vedettiin kuitenkin pois ja maailmanperintökomitea ehdotti Alvar Aallon elämäntyöhön perustuvan esityksen laajentamista, kertoo Alvar Aalto-säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
Toistakymmentä ehdokasta
Hiljattain valmistuneen "Alvar Aallon humaani, moderni arkkitehtuuri" -esityksen kohteita ei ole vielä valittu. Suomen lisäksi ehdokkaita kotteiksi voi tulla myös muualta maailmalta, sillä Alvar Aalto suunnitteli useita rakennuksia myös ulkomaille.
Alvar Aalto -säätiö on valmistellut esitystä kokoamalla Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten ja rakennuskokonaisuuksien kaavoitukseen ja omistukseen liittyviä tietoja Museovirastolle.
– Kohteen on oltava kansallisesti suojeltu, jotta sitä voidaan esittää maailmanperintökohteeksi, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtajatoimitusjohtaja Tommi Lindh.
Hän uskoo, että on ehdolla 10–15 eri rakennusta ja kohdetta, joihin kuuluu mitä todennäköisimmin myös Kotkan Sunilan kaupunkitehdasalue.
– Avarasti rakennettu Sunila oli sekä rakennuskannaltaan että asemakaavaltaan aikaansa edellä. Sunila on Suomen ensimmäinen varsinainen metsäkaupunki, sanoo Lindh.
Kohteet voidaan liittää aieluetteloon vasta, kun ne ovat läpäisseet kansainvälisen rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOSin arvioinnin. Viime kädessä päätöksen aieluetteloon valittavista kohteista tekee opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Suomi tekee aieluettelon pohjalta Unescon maailmanperintökomitealle esityksen kohteesta, jota ehdotetaan maailmanperintöluetteloon. Päätös saadaan noin puolentoista vuoden kuluttua esityksen jättöpäivästä, kertoo Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman.
Terasseja työläiskasarmissa
Kotkan Sunilan kaupunkitehdasalueen rakentaminen käynnistyi vuonna 1936, ja vaiheittain valmistuneen kokonaisuuden viimeiset asuinrakennukset valmistuivat vuonna 1954.
Sunilan rakennus- ja kulttuuriperinnettä vaalivan Pro Sunila ry:n puheenjohtaja, arkkitehti Rurik Wasastjernan mukaan Sunilan paikka olisi ehdottomasti maailmanperintökohteiden aieluettelossa.
– Sunilassa rakennus-, kulttuuri-, teollisuus- ja sosiaalinen historia muodostavat koko maailman mittakaavassa ainutlaatuisen kokonaisuuden, Wasastjerna toteaa.
Erityiseksi Sunilan työläisasuntoalueen tekee myös se, että kaikki rakennukset eivät edes näytä terasseineen aikansa työläiskasarmilta.
Maailmanperintökohteilta edellytetään ehdotonta autentisuutta. Osaan Sunilan rakennuskannasta on tehty muutoksia, jotka Wasastjernan mukaan häiritsevät yksittäisten rakennusten ilmettä.
– Kysymyksessä on kuitenkin laaja, yhtenäinen kokonaisuus ja rakennukset saadaan verrattain pienillä satsauksilla alkuperäiseen asuunsa.
Suomessa seitsemän kohdetta
Unescon Maailmanperintökohteita on yli tuhat eri puolilla maailmaa. Luettelossa ovat mukana muun muassa Egyptin pyramidit, Krakovan kaupunki Puolassa sekä Verlan kanssa samaan aikaan luetteloon hyväksytyt Kölnin katedraali Saksassa ja Hiroshiman rauhanmuistomerkki Japanissa.
Verlan lisäksi Suomesta maailmanperintölistalla ovat Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Sammallahden mäki, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.
Museoviraston nettisivuilla pääset tutustumaan Suomessa sijaitseviin Unescon maailmanperintökohteisiin