Peppi Pitkätossu ja baletti. Yhdistelmä tuntuu aluksi oudolta. Sitä se oli myös balettitanssija Salla Eerolan mielestä. Etenkin liian suurilla nahkanilkkureilla tanssiminen vaati harjoittelua. Niillä piti löytää aivan uusi tapa tanssia.
– Kyllä Peppi kokeilee myös kärkitossuja yhdessä kohtauksessa, mutta se ei selvästikään ole Pepin juttu, naurahtaa Eerola, joka tanssii Pepin roolin.
Huh, Peppi Pitkätossu ei siis ole klassista balettia tutuineen. Kansallisbaletin Peppi näyttää paljon alkuperäiseltä hahmolta letteineen ja tilkuista tehtyine vaatteineen. Pienen Suomi-leiman tuo tilkunpalasissa vilahteleva Unikko-kuosi.
Tanssijoilta Peppi-baletti on kuitenkin vaatinut monien tanssityylien harjoittelua. Koreografiassa on mukana liikkeitä muun muassa katutanssista ja capoeirasta.
– Meille on annettu aika paljon vapauksia. Totta kai on raamit, mutta koska liikekieli ei ole klassista, voi oma kehon ja liikekielen avulla luoda omaa tyyliä Pepin ilmaisuun.
Tanssijat hikoilevat apinapuvuissa
Baletti koostuu kahdesta Peppi-kirjasta. Ensimmäinen näytös pohjaa ensimmäiseen Peppi-kirjaan, jossa ollaan Huvikummussa ja kaupunkimiljöössä. Peppi tutustuu naapureihinsa Tommin ja Annikaan ja näyttämöllä ovat tietenkin myös Herra Tossavainen ja Pikku-Ukko.
Toinen näytös perustuu Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjaan. Siinä mukaan tulevat havaijilaisvaikutteiset Etelämeren saaren asukkaat ja muun muassa lauma apinoita. Tanssijat saavat hikoilla kunnolla paksuissa karvaturkeissaan.
Esityksen visuaalinen ilme on hyvin perinteinen. Kun kyseessä on Pepin kaltainen brändi, ovat tekemisen ehdot säädeltyjä.
Idea Pepin tuomisesta balettinäyttämölle syntyi jo viitisentoista vuotta sitten. Suomen kansallisbaletin johtaja ruotsalainen Madeleine Onne työskenteli silloin Tukholman kuninkaallisessa baletissa taiteellisena johtajana ja hän halusi hieman tuulettaa perinteikästä taloa.
– Ideaa ei tarvinnut kauan miettiä. Peppi jos kuka saa kaiken ylösalaisin. Halusin Peppi-baletilla toivotta kaikki tervetulleeksi baletin maailmaan.
Onne otti yhteyttä Astrid Lindgrenin perikuntaan ja muutamien puheluiden jälkeen homma oli selvä. Peppi pääsi tanssimaan Tukholman baletin lavalle.
– Keskusteltuamme jonkin aikaa he olivat sitä mieltä, että idea oli loistava. Tietenkin heillä oli selvät raamit, jonka mukaan libretto tehtiin. Myös meidän koreografi ja visuaalinen työryhmä tekivät kaiken kunnioittaen alkuperäistä tekstiä.
Lisää suomalaisia satuhahmoja balettinäyttämölle?
Peppi sai ensi-iltansa Tukholmassa vuonna 2005. Sitä on esitetty Ruotsissa, mutta ei juuri muualla maailmassa. Kansallisbaletin taiteellisen johtajan mukaan Peppi pääsi ohjelmistoon täällä, koska kalenterissa oli aukko perhebaletille.
– Se oli helppo tuoda tänne, koska tiedän, että se on hieno esitys. Se sopii kaikenikäisille ja perheet voivat joulun tienoilla mennä yhdessä balettiin ja pitää hauskaa.
Onnea viehättää myös ajatus, että tanssin keinoin kaikki voivat ymmärtää tarinan, kielestä välittämättä.
– Tanssi on upea ilmaisun muoto. Ei ole väliä mistä on kotoisin, mitä kieltä puhuu. Kaikki voivat ymmärtää. Se on hienoa.
Ruotsista löytyy useita rakastettuja satuhahmoja. Aikooko Onne tuoda heitä Suomen kansallisbaletin näyttämölle?
– Nyt aion katsoa suomalaisten satujen, suomalaisen historian ja suomalaisten koreografien suuntaan.
Peppiä esitetään joka paikassa, sillä se on suosituimpia lastennäytelmiä
Näyttämöillä Peppiä on nähty paljon. Maailman vahvin tyttö pääsi näyttämölle pian kirjan ilmestymisen jälkeen. Vuonna 1949 Peppi nähtiin jo Lahden kaupunginteatterissa. Siitä lähtien se on ollut lastennäytelmien kestosuosikki, sillä se pyörii melkein koko ajan teatterissa jossain päin Suomea.
Helsingissä Peppi on vielä tuoreessa muistissa, sillä se nähtiin musikaalina vuonna 2015. Kaupunginteatterin esitys oli huikea menestys ja se tuli ohjelmistoon uudestaan vuonna 2017. Kaikkiaan esityksiä oli 93 kertaa ja katsojia oli lähes 75 000.
Tänä vuonna Peppi on nähty ainakin Oulun kaupunginteatterin lavalla ja ensi keväänä näytelmä on tulossa Seinäjoen kaupunginteatteriin.
Pepistä on tekeillä myös uusi elokuva (Variety). Sen takana ovat samat tuottajat kuin Harry Potter -elokuvissa.
Madeleine Onne ei kuitenkaan usko, että yleisö olisi saanut jo yliannostuksen Peppiä. Hän pitää maailman vahvimman tytön tarinaa aina ajankohtaisena. Hänen mukaansa meissä kaikissa on hieman Peppiä.
– Kaikissa meissä on pientä kapinallista, jonka mielestä olisi mukava välillä nukkua jalat tyynyllä. Peppi on viisas pieni tyttö. Nyt kun aikuisena lukee niitä kirjoja huomaa, mitä viisauksia Peppi päästelee suustaan. Niissä on paljon pohdittavaa.
"Kuin palaisi entisen rakastettunsa luo"
Peppiin koreografian luonut Pär Isberg on istunut tiukasti harjoituksissa muutamien viikkojen ajan. Arvostettu ruotsalaiskoreografi myöntää, ettei ole helppoa palata takaisin teoksen pariin, jonka on tehnyt 15 vuotta sitten.
– Se on vähän kuin palaisi entisen rakastettunsa luo. Ilmassa on monenlaisia ajatuksia. Maailma on muuttunut ja itse on muuttunut.
Kun Isberg työsti koreografiaa 15 vuotta sitten, katutanssin ja erilaisten tyylien tuominen balettinäyttämölle oli vielä uutta. Nyt siitä on tullut arkipäivää. Isberg ei ole kuitenkaan ryhtynyt päivittämään teosta, koska Pepin käyttöoikeuksissa on ehtonsa ja myös Isbergin mielestä Peppi sopii nykyaikaan.
– Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeutta ajatella toisin ja tehdä toisin. Ilahduttavaa on, että yksi nykypäivän Pepeistä, Greta Thurnberg, tulee myös Ruotsista.
Pär Isberg on entinen balettitanssija, joka on sittemmin siirtynyt tekemään koreografioita. Hän on tehnyt teoksia muun muassa Kööpenhaminan kuninkaalliseen balettiin ja Kiinan valtionbalettiin. Suomen kansallisbaletissa nähtiin vuonna 2006 Isbergin Bachspace, jossa tanssi Minna Tervamäki.
Isberg kehuu Kansallisbaletin tanssijoita. He ovat koreografin mukaan omaksuneet hyvin teoksen erilaiset tanssityylit.
– Tärkeintä on hyvä roolitus. Täällä oli paljon valinnanvaraa.
Ensi vuonna Peppi juhlii
Peppi on ajankohtainen myös siksi, että hahmo viettää ensi vuonna 75-vuotisjuhlia. Astrid Lindgren (1907–2002) keksi Pepin, kun hän kertoili sairaalle lapselleen tarinoita.
Lindgren lähetti Peppi-käsikirjoituksen kustantamoihin ja muutaman hylkäyskirjeen jälkeen Peppi vihdoin julkaistiin vuonna 1945. Siitä lähtien Peppi on valloittanut maailmaa. Nykyään sitä on käännetty ainakin 70 kielelle ja kirjoja on myyty noin 65 miljoonaa kappaletta. Peppi-sarjaan kuuluvat myös kirjat Peppi Pitkätossu astuu laivaan ja Peppi Pitkätossu Etelämerellä.
Astrid Lindgren loi Pepin jälkeen lukuisia muitakin rakastettuja hahmoja, mutta Peppi on ylivoimainen suosiossaan. Ruotsalaiset ovat äänestäneet sen muun muassa arvostetuimmaksi kulttuuri-ilmiökseen. Dagens Nyheterin järjestämässä neljän vuoden takaisessa äänestyksessä taakse jäi muun muassa Abba.
Peppi Pitkätossu-baletti saa ensi-iltansa Kansallisbaletissa 29. marraskuuta.
Peppi Pitkätossu -baletti nähdään suorana lähetyksenä Yle Areenassa 14. joulukuuta klo 12. Yle Teema & Fem esittää baletin 29. joulukuuta klo 13.40. Lisäksi ruotsalainen SVT ja eurooppalainen kulttuurikanava Arte näyttävät tallenteen baletista ensi vuoden puolella.