Hermostuneisuus on lisääntynyt kotimaisella elokuva- ja tv-alalla koronaepidemian takia, mutta ainakin tv-sarjojen teko jatkuu yhä. Alan järjestöt sekä Suomen elokuvasäätiö linjasivat viime viikolla, ettei kuvauksia tarvitse keskeyttää koronatilanteen takia. Sen jälkeen valtiovalta on päättänyt rajoittaa esimerkiksi liikkumista Uudenmaan rajojen yli, ja yleinen näkymä koronatilanteesta Suomessa on synkentynyt.
Yleisradio on merkittävä draaman tilaaja, ja se tekee myös omia tuotantoja. Yksi niistä on Hanna Maylettin ohjaama mysteeridraamasarja Kannattelijat (työnimi), jonka pääkuvaukset alkoivat viime syksynä. Sarja sijoittuu lastensuojelun maailmaan, ja kuvausten piti jatkua huhtikuun puoliväliin asti, mutta tilanne muuttui keskiviikkona. Ylen draamapäällikön Jarmo Lampelan mukaan kaikki maalis-huhtikuun tuotantojen kuvaukset siirtyvät eteenpäin. Sen lisäksi Yle päättää huhtikuussa, miten toukokuulle kaavailtujen uusien tuotantojen kanssa toimitaan. Päätökset tehdään seuraamalla koronaepidemian aiheuttamia rajoituksia.
Maylettin ohjaaman sarjan tuottaja Anita Kurvinen kertoo, että vaikka sarjan kuvaukset siirtyvät eteenpäin, tuotannossa pystytään tekemään jälkitöitä, kuten leikkausta.
Uudet aikataulut ovat iso asia näyttelijöille.
– Se on heille kova haaste. Näyttelijän pitää pystyä pitämään itsensä klaffissa eli näyttää samalta kuin nyt jopa syksyyn asti, jos kuvaukset jatkuvat vasta silloin, Kurvinen sanoo.
Ulla Taalasmaa kirjoitettiin piiloon
Suositun saippuasarjan teko ei näytä laantumisen merkkejä koronaepidemian keskellä. MTV:llä pyörivä Salatut elämät on Suomen pitkäikäisin päivittäissarja, jota on tehty jo 20 vuotta. Sitä tuottaa FremantleMedia Finland. Sarjaa kuvataan kuusi jaksoa viikossa, ja parhaillaan se työllistää noin 25 näyttelijää, jotka tekevät töitä eri päivinä ja eri kellonaikoina.
Koronaepidemia on muuttanut sarjan kuvauksia, ja esimerkiksi Salkkarien pitkäaikainen roolihenkilö Ulla Taalasmaa on jouduttu kirjoittamaan sarjassa piiloon. Hahmon näyttelijä Maija-Liisa Peuhu on 78-vuotias.
– Emme ota säännösten mukaan yli 70-vuotiaita lainkaan kuvauspaikalle, Salatut elämät -sarjan tuottaja Marko Äijö sanoo.
Peuhu kertoo puhelimessa ymmärtävänsä tilanteen, vaikka veri vetää kuvauksiin. Hän joutui jättämään ne viime viikolla.
– En ole koskaan ennen ajatellut, että voi kun mä olisin nuorempi. Nyt ajattelen, että jos olisin yhdeksän vuotta nuorempi, saisin tehdä piru vieköön töitä, Peuhu toteaa.
Pussauskohtaus vaihdettiin hymyyn
Salattujen elämien tuotantotiimi on kovilla koronatilanteen takia. Kohtauksia käsikirjoitetaan koko ajan uusiksi.
– Ja jatkuvasti mietitään, miten voimme tehdä asioita kevennetyllä tiimillä. Kaikkien suunnittelijoiden aivot ovat tällä hetkellä ylikierroksilla siksi, että saisimme pidettyä tuotannon pystyssä ja duunit rullaamassa, sarjan tuottaja Äijö sanoo.
Koska sarjan muutama hahmo on jouduttu kirjoittamaan piiloon, heidän repliikkejään yritetään sovittaa toisten roolihenkilöiden suuhun.
– Jotta informaatio saataisiin talteen, ja katsoja pysyisi kärryillä siitä, mitä sarjassa tapahtuu, Åijö sanoo.
Tuotantotiimille on annettu hänen mukaansa selvät säännöt koronaepidemian suhteen, ja osa siitä työskentelee etänä, kuten käsikirjoittajat ja osa leikkaajista.
– Meillä ei ole koronatestausjärjestelmää, mutta meillä on niin yksinkertainen ohjeistus, että jos tuntee itsensä yhtään kipeäksi, ei saa tulla töihin.
Jo useita vuosia sarjassa näytellyt Kerttu Rissanen kertoo, että suurimmalla osalla kuvausryhmää on suojamaskit päällä kuvauksissa. Työtä tehdään hänen mukaansa nyt paljon varovaisemmin kuin ennen, mutta lopulta koronaepidemia unohtuu, kun itse työ alkaa.
– Ei se näyttelijäntyöhön paljon vaikuta, Rissanen toteaa.
Rissasen näyttelijätoveri Emil Hallberg puolestaan kertoo, että kohtauksiin on tehty pieniä viilauksia esimerkiksi “pikkupusun” takia.
– Sen on voinut korvata hymyllä tai hellällä katsella, Hallberg toteaa.
Solar Films haluaa kolminkertaisen ilmoituksen terveydentilasta
Koronaepidemia vaikuttaa tv-sarjojen lisäksi myös elokuvatuotantoihin. Menestysleffoistaan tunnettu Solar Films sai juuri päätökseen Metsäjätti-elokuvan kuvaukset. Ville Jankerin ohjaaman elokuvan pääosissa nähdään Jussi Vatanen, Hannes Suominen sekä Sara Soulié. Elokuvan tuottajan Rimbo Salomaan mukaan koronatilanne aiheutti ensin hämmennystä.
– Tuotantotiimin jäsenet kysyivät, voiko työpaikalle tulla. Ja miten isolla porukalla.
Yhtiö otti poikkeusoloissa käyttöön järjestelmän, jolla se pyrkii suojaamaan työntekijöittensä terveyden. Jokaisen työntekijän vointia tiedusteltiin kolmena eri päivänä, ja huomiota kiinnitettiin erityisesti mahdollisiin koronavirusoireisiin. Vasta sitten sai tulla töihin. Metsäjätin kuvaukset tehtiin pääosin ennen kuin epidemia alkoi Suomessa. Vain yksi kuvauspäivä piti tehdä siinä vaiheessa, kun kokousrajoitukset olivat jo voimassa.
Erillinen viimeinen kuvaus tehtiin Salomaan mukaan noin 10-henkisellä tiimillä. Sen lisäksi paikalla olivat näyttelijät. Käsikirjoitusta piti muuttaa, koska siinä oli kohtaus, jossa pojan piti tukea fyysisesti isäänsä rapussa. Sitä ei voinut koronatilanteen takia tehdä.
– Kirjoitimme kohtauksen uudestaan. Siinä vähennettiin ihmisiä, ja kohtaus muutettiin sellaiseksi, etteivät ihmiset joudu olemaan millään tavalla lähellä toisiaan, Salomaa sanoo.
Myös itse kuvaus tehtiin Salomaan mukaan niin pienellä ryhmällä kuin mahdollista. Kororatilanne vaikutti lisäksi kohtauksen miehitykseen. Yksi siihen tarvittavista näyttelijöistä oli ollut Venäjällä kuvauksissa, ja hänet jouduttiin jättämään pois. Näyttelijällä oli vielä kahden viikon karanteeni päällä.
– Koronatilanne on vaikuttanut ihan kaikkeen: käsikirjoittamiseen, miehitykseen, toteutukseen ja leikkaukseen, Salomaa toteaa.
Solar Filmsin seuraavan elokuvan Rikinkeltaisen taivaan kuvaukset on jo päätetty siirtää kuukaudella eteenpäin suunnitellusta. Se tarkoittaa, että kuvaukset alkaisivat kesäkuussa, mutta tilanne voi vielä muuttua. Elokuvan Kjell Westön romaanista ohjaa Claes Olsson.
200 miljoonan bisnes
Suomen audiovisuaalisen alan edunvalvojan APFIn jäsenet työllistävät noin 1500 ihmistä. Yhdistykseen kuuluu yli 80 tuotantoyhtiötä, ja niiden liikevaihto oli vuonna 2018 yhteensä vajaat 200 miljoonaa euroa. APFIn toiminnanjohtajan Teemu Kallialan mukaan vielä on aikaista sanoa, miten koronaepidemia vaikuttaa alan liiketoimintaan, vaikka kuvauksia saa toistaiseksi jatkaa.
– Pitkittyessään epidemia tarkoittaa sitä, että tämän vuoden tulokset muodostuvat negatiivisiksi, Kalliala toteaa.