Koronapandemia rantautui Suomeen vuosi sitten. Yleisradio tarttui poikkeusoloihin poikkeuksellisin keinoin.
Kun maaliskuun alussa alkoi kuulua tietoja siitä, että suunnitteilla on poikkeuslaki, lähti liikkeelle saman tien useita kuvausryhmiä ja ohjaajia. Kamerat olivat paikalla poliittisen päätöksenteon ytimessä, terveydenhuollon eri portailla ja vanhuspalveluiden matkassa. Myös Yle uutisten toimintaa seurattiin ennen kokemattoman läheltä.
Kuvausryhmät todistivat läheltä, millaista oli sairastaa hengenvaarallinen tauti ja millaista oli menettää sille omainen, jolle ei karanteenimääräysten takia päässyt edes jättämään hyvästejä.
Dokumenttiprojektin tuottaja Ari Lehikoinen ei muista, että ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen olisi tehty yhtä suurta tuotantoa Yleisradion omin voimin. Materiaalia kertyi satoja tunteja.
– Alussahan kukaan ei tiennyt, mitä tässä tulee tapahtumaan. Pyrimme siihen, että saamme mukaan kaikki keskeiset henkilöt.
Valtavasta materiaalimäärästä on nyt valmistunut kolmiosainen sarja Rankka vuosi. Se ilmestyy tänään kokonaisuudessaan Yle Areenaan ja on katsottavista televisiosta kolmena tulevana torstaina. Ensimmäinen jakso käynnistyy myös alla olevan kuvan nuolta klikkaamalla.
Koronadokumenttisarja oli alun perin tarkoitus julkaista viime syksynä. Rauhallisemman kesän jälkeen alkoi vaikuttaa elokuussa 2020 kuitenkin siltä, että pandemian toinen aalto on iskemässä.
Työryhmä päätti jatkaa kuvauksia. Tekijät ajattelivat peräseinäksi sitä, kun rokotteet tulevat, mutta massarokotuksia odotetaan edelleen.
Ainutlaatuinen kokemus oli tallennettava
Dokumenttisarja näyttää, miten olemme hamstranneet vessapaperia, nähneet läheisiämme ikkunan läpi ja opetelleet entistä hitaampaa ja yksinäisempää arkea kotioloissa.
Ylen tallentaman materiaalin lisäksi korona-arki näkyy dokumenttisarjassa Poikkeustila 2020 -projektin valokuvissa. Projektissa oli mukana 160 valokuvaajaa.
Tänään Areenaan ilmestyvä Rankka vuosi pääsee harvinaisen lähelle poliittisia päättäjiä, ja etenkin heidän tunteitaan.
Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistelee äitiään, joka 1930-luvulla työskenteli kehnoin varustein tuberkuloosisairaalassa. Niinistö pohtii, miten monen vähätellyn ammattikunnan arvostus toivottavasti kasvaa nyt, kun heidän korvaamattomuutensa tulee kerralla näkyväksi.
Niinistö palaa myös vuoden 2004 Thaimaan tsunamin tunnelmiin ja toteaa, että luonnonkatastrofista selviytyminen oli aivan erilainen koettelemus kuin tämä, jota käymme nyt läpi yhdessä ja jonka kestosta ei ole tietoa.
Ministerit ja virkamiehet kertovat dokumenttisarjassa, miltä on tuntunut säätää vapauksiin puuttuvia lakeja ja millaista on päättää siitä, kuka saa tehohoitoa sitten, kun sitä ei ehkä enää kaikille riitä.
Tuottaja Ari Lehikoinen arvelee, että kuvausryhmät päästettiin niin lähelle, koska kaikki ymmärsivät, miten tärkeää on taltioida se, mitä nyt tapahtuu.
– Kaikki käsittivät, miten ainutlaatuinen asia tämä on Suomen historiassa, ja että jonkun se pitää taltioida. He myös ymmärsivät, että sen tallentaminen on nimen omaan Yleisradion tehtävä.
"Ihminen on laumaeläin"
Rankka vuosi kysyy vakavia kysymyksiä. Lehikoisen mieleen on jäänyt dokumenttisarjasta etenkin hetki, jolloin THL:n johtaja Mika Salminen pohti, onko kaikki suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä kunnossa.
Koko systeemi on vaarassa kaatua, kun korona on tuonut vuodeosastoille parisataa ihmistä ja tehohoitoonkin vain alle 40.
– On aika olennainen kysymys, että onko tässä tehty kaikki oikein. Olemmeko säästetäneet oikeissa vai väärissä asioissa? Ja olemmeko jollain tavalla varautuneet aivan vääränlaisiin uhkiin, toteaa Lehikoinen.
Vaikka Rankka vuosi kuvaa monin tavoin lohdutonta aikaa, se Lehikoisen mukaan näyttää myös yhteisön voiman ja antaa lohtua.
– Pandemia on antanut meille mahdollisuuden miettiä, mikä tässä elämässä on oikeasti tärkeää. Me ihmiset olemme laumaeläimiä viime kädessä. Yhdessä meidän on näitä asioita tehtävä ja yhdessä meidän tämä pandemiakin on voitettava. Yksin emme ole mitään.
Tältä näyttää arki korona-Suomessa – yli 170 valokuvaajaa tallentaa poikkeustilaa
Keski-ikäinen opettaja Ursula Vasama taisteli kaksi viikkoa elämästään koronateholla.
