Kun käyskentelee Kaunasin vehreiden lehmusten reunustamilla kaduilla, ei voi olla kiinnittämättä huomiota kaupungin arkkitehtoniseen erikoispiirteeseen: tuntuu siltä kuin jokaisen kulman takaa pilkottaisi modernismia edustava rakennus.
Eikä ihme, sillä 1920–1930-luvuilla Kaunas oli yksi eurooppalaisen modernismin kukoistavista keskuksista, ja huimaa nousukautta eläneeseen, uudenlaista kulttuuria uhkuneeseen kaupunkiin valmistui maailmansotien välissä peräti 12 000 art deco -rakennusta. Liettuan tuolloisen pääkaupungin kulttuurielämästä kertoo paljon jo sekin, että sitä kutsuttiin pikku-Pariisiksi.
Liettualla meni muutenkin hyvin: pienen maan elintasostandardit olivat vastaavia kuin läntisessä Euroopassa ja tulevaisuuteen vilkuiltiin optimistisesti. Sitten alkoi toinen maailmansota, joka romutti suotuisan kehityksen. Viisi vuosikymmentä kestänyt Neuvostoliiton sortokausi tukahdutti vapauden ja luovuuden, ja satoja tuhansia liettualaisia joko murhattiin tai lähetettiin pakkotyöleireille Siperiaan. Muiden Baltian maiden tavoin Liettua itsenäistyi vuonna 1991, ja tästä alkoi määrätietoinen lähestyminen länttä kohti.
Yoko Onosta performanssitaiteen uranuurtajaan
Myrskyisän lähihistorian jäljiltä Kaunasin art deco -rakennuksista on edelleen pystyssä noin puolet, ja persoonallinen arkkitehtuuri onkin yksi kaupungin tämänhetkisistä vetonauloista. Vuodesta 2017 lähtien Kaunasin modernistinen arkkitehtuuri on ollut ehdolla UNESCOn maailmanperintökohteeksi.
– Modernistiseen tyyliin valmistui aikoinaan runsain mitoin sekä julkisia että yksityisiä rakennuksia. Kokonaisuutena Kaunas on väljästi rakennettu kaupunki, jolle ovat leimallisia leveät kadut ja ihmisläheinen arkkitehtuuri, Kaunasin kulttuuripääkaupunkihankkeen toimitusjohtaja Virginija Vitkiene summaa.
Vielä pari vuosikymmentä sitten Kaunasin maine ei ollut kummoinen. Se oli jäänyt pääkaupunki Vilnan varjoon, mutta viime vuosina Espoon kokoinen, kolmensadan tuhannen asukkaan Kaunas on panostanut yhä enemmän kulttuuriin, taiteisiin ja oman identiteetin löytämiseen. Tämän kehityksen huipentumana on nyt sitten kulttuuripääkaupunkivuosi, jota tähdittävät muun muassa Yoko Onon, William Kentridgen ja Marina Abramovićin kaltaiset nykytaiteen isot nimet.
Abramović vieraili laajan Memory of Being -näyttelynsä tiimoilta Kaunasissa maaliskuun lopulla ja piti performanssitaiteesta luennon, jonka suosio yllätti järjestävät.
– Luento rikkoi kaikki ennätykset. Sitä oli kuuntelemassa Žalgirion urheiluareenalla yli kuusi tuhatta ihmistä. Se oli todella hieno hetki sekä kaupunkilaisille että tänne tulleille vierailijoille, Virginija Vitkiene hehkuttaa.
Yksitoista uutta festivaalia
Kaunasissa kulttuuripääkaupunkivuotta on valmisteltu ja pohjustettu kuuden vuoden ajan. Virginija Vietkienen mukaan Kaunasiin on tänä aikana perustettu yksitoista uutta festivaalia. Syyskuinen Fluxus-festivaali esimerkiksi on karnevaali, jossa kavutaan toinen toistaan kummallisimmissa pukimissa läheiselle Parodos-kukkulalle erilaisen oheisohjelmiston saattelemana. Vuonna 2019 lanseerattu CityTelling-festivaali taas kutsuu kaupunkilaisia kertomaan erilaisista kulttuurisista lähtökohdista kumpuavia tarinoita. Tänä vuonna keskiössä ovat muun muassa juutalaiset, jotka ennen toista maailmansotaa muodostivat neljäsosan kaupungin väestöstä.
Elokuussa Kaunasin valtaa ConTempo-festivaali, joka tarjoaa kymmeniä enemmän tai vähemmän kokeellisia poikkitaiteellisia esityksiä maailman joka kolkasta. Tarjolla on muun muassa hollantilaistaiteilija Dries Verhoevenin Happiness-esitys, jonka pääosassa on robotti.
Lokakuussa Kaunasissa esiintyy Iso-Britannian kuuluisa Royal Philharmonic Orchestra, ja saman kuukauden aikana kaupungissa järjestetään kansainvälinen design-festivaali. Kaunas suorastaan pursuaa kulttuuria: erilaisia festivaaleja, näyttelyitä ja esityksiä on satoja. Pelkästään konsertteja ja musiikkiesityksiä on tänä vuonna 250.
– Meillä on tarjolla suuri määrä huipputaiteilijoiden tuottamaa taidetta, mutta samalla olemme halunneet mukaan erilaisia yhteisöjä vaikkapa kaupungin lähiöistä. Kyse on hajautetusta kulttuuritarjonnasta, Virginija Vietkiene toteaa.
Kulttuuripääkaupunkihankkeen koko budjetti on Vietkienen mukaan 29 miljoonaa euroa, josta noin puolet on käytetty valmistautumiseen ja puolet suunnattu tähän vuoteen. Ensi vuoden jälkitöitä ja yhteenvetoa varten on varattu miljoona euroa.
– Pelkästään Kaunasia ajatellen tämä on melko paljon rahaa, mutta vertailun vuoksi esimerkiksi Liettuan kansallisoopperan ja -teatterin vuosibudjetti on kaksitoista miljoonaa euroa.
Suomen Kansallisooppera ja -baletti saa vuositasolla erilaisia tukia noin 50 miljoonan euron edestä.
Taidelaivassa voi kokea virtuaalitodellisuutta
Kaunasin kulttuuripääkaupunkivuoden tuoreisiin hedelmiin kuuluu kaupungin laitamilla sijaitseva Nemuno7-taidelaiva, jossa on esillä erilaisia kokeellisia projekteja. Tässä kuussa laivassa on tarjolla Henrikas Gulbinasin digitaalista taidetta ja Gailė Cijūnaitytėn virtuaalitodellisuutta hyödyntävä installaatio, johon on yhdistetty myös ASMR-kuiskailua.
– Täällä on esillä lähinnä nykytaidetta, joten en kutsuisi tätä ihan tavalliseksi tai tyypilliseksi liettualaiseksi taiteeksi. Olemme pyytäneet laivalla vierailevia taiteilijoita tuomaan esille veteen liittyviä teemoja, ja haluamme käsitellä taidetta nimenomaan vesielementtien kautta, Nemuno7-taidelaivan taiteellinen tuottaja Gabrielė Lenkauskaitė kertoo.
1960-luvulla rakennetun ruoppaajan kansi on nyt täynnä erilaisia viherkasveja, joita ei ole valittu ihan sattumanvaraisesti.
– Jos tämä alue tuhoutuu vaikkapa tulipalossa tai se jätetään oman onnensa nojaan 150 vuodeksi, nämä kasvit tulevat paikalle ensimmäisenä, Lenkauskaitė jatkaa.
Lisää livekeikkoja
Mutta mitä mieltä kaunasilaiset ovat kaupunkinsa juhlavuodesta ja kulttuuritarjonnasta yleensäkin? Viime viikon tiistaina Sala-ravintolassa esiintyi ranskalaisyhtye Opsa Deheli, joka yhdistelee musiikissaan muun muassa latinoamerikkalaisia ja balkanilaisia elementtejä. Mukana vauhdikkaassa menossa olivat myös Laura Mickevičienė ja Simonas Mickevičius.
Kummankin mielestä kaupungissa on tällä hetkellä kulttuuritarjontaa yllin kyllin.
– Konsertteja ja tapahtumia on todella paljon, emmekä millään pysty osallistumaan niihin kaikkiin, vaikka haluaisimmekin. Toisaalta meillä on kaksi lastakin. Kaipaisin ehkä kuitenkin lisää tämän kaltaisia konsertteja, Laura Mickevičienė toteaa.
– Itse tahtoisin Kaunasiin lisää julkista taidetta, sellaista, jota voisi kokea kadulla, Simonas Mickevičius jatkaa.
Molempien mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi on tähän mennessä ollut varsin onnistunut.
– Tämä on tarjonnut kaupungille ja kaupunkilaisille upean mahdollisuuden saada lisää näkyvyyttä, Mickevičius toteaa.
Mutta mikä sitten Kaunasissa on parasta?
– Ihmiset, tietenkin, Laura Mickevičienė summaa.
Kaunasin laaja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma löytyy täältä.