Ruotsalainen taiteilija Lars Vilks oli jo kadonnut julkisuudesta, kun Kööpenhaminan helmikuinen terrori-isku palautti hänet median valokeilaan. Keskustelutilaisuuteen tehdyssä iskussa kuoli yksi henkilö ja haavoittui kolme. Iskun kohteena oli ilmeisesti Vilks.
68-vuotias taiteilija sanoo kuitenkin, ettei kyseinen tapahtuma muuttanut hänen elämäänsä yhtä paljon kuin ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen tehty isku tammikuussa.
– Kaikki alkoi Pariisin tapahtumista. Ruotsissa nostettiin saman tien turvatoimien tasoa. Se muutti minun elämäni. Pakenin maan alle, eikä minulla ollut enää pääsyä kotiini. Minut siirrettiin turvarakennukseen, jossa ympäristöäni ja liikkumistani pystytään seuraamaan. Jouduin elämään sillä tavalla siis jo ennen Kööpenhaminaa, taiteilija kertoi kaksi kuukautta tapahtumien jälkeen.
"Taiteen kuuluu provosoida"
Perussuomalaisten Helsingissä järjestämässä keskustelutilaisuudessa Vilks painotti, että sananvapaudesta ei voi tinkiä. Se tarkoittaisi, että pelottelulle ja terrorille olisi annettu periksi.
Taiteilijan mukaan sananvapauden mittari on se, miten paljon provosointia sallitaan. Taiteen tehtävä on hänestä nimenomaan provosointi.
– Koko taidehistoria on täynnä provokaattoreita. Sellaisia olivat esimerkiksi impressionistit, jotka pilkkasivat akateemista taidetta. Vastaavia versioita löytyy vaikka kuinka paljon. Ilman provosointia taiteella ei ole merkitystä.
Tilaisuudessa Vilks arvosteli myös suomalaista poliisia sananvapauden rajoittamisesta taiteilija Ulla Karttusen tapauksessa. Karttusen lapsipornoa käsitellyt Neitsythuorakirkko-teos oli Vilksin mielestä selvää kritiikkiä lapsipornoa kohtaan. Hänen mielestään taiteessa täytyy ymmärtää konteksti pelkän kuvan katsomisen sijaan. Sama koskee hänen mukaansa myös Muhammed-pilakuvia.
”Olen ongelma Ruotsissa”
Vilks ei kuitenkaan kiistä, etteikö provosointi aiheuttaisi ongelmia. Hän kokee, että hän itse on Ruotsissa ongelma jo muillekin.
– Minne tahansa menenkin, tarvitsen suojakseni kokonaisen armeijan. Ihmisiä voi kuolla. Turvallisuus pitää ottaa huomioon ja se maksaa paljon. Monen mielestä olen liian kallis.
Taiteilijan mielestä hänen sananvapauttaan eivät kotimaassa puolusta sen enempää muut poliitikot kuin taiteilijatkaan.
– Ei ole suosittua tai poliittisesti korrektia tarkastella islamia niin kuin minä teen. Pitäisi olla helppoa arvostella politiikkaa ja vanhanaikaisia käsityksiä, mutta tiettyjen asioiden kohdalla näin ei näytä olevan.
Tilaisuudessa Vilks sanoi, että väkivaltaa ei voi hyväksyä, mutta terroritekoihin syyllistyneitä täytyisi ymmärtää.
– Väkivaltaa ei voi hyväksyä, kun kyse on sananvapaudesta. Mutta meidän pitäisi ymmärtää niitä ihmisiä, jotka tuota väkivaltaa harjoittavat. Heidän epätoivonsa johtaa väkivaltaan. Pitää myös ymmärtää, että valkoiset heteromiehet yrittävät hallita koko maailmaa ja että muut ihmiset reagoivat siihen epätoivoissaan väkivallalla. Ehkä meidän pitäisi astua askel taaksepäin ja osoittaa kunnioitusta.
Neljä pohjoismaalaista tappolistalla
Vilksin vuonna 2007 piirtämä pilakuva profeetta Muhammedista liikenneympyräkoirana johti vuonna 2013 siihen, että taiteilija päätyi terroristijärjestö al-Qaidan yhdentoista nimen tappolistalle. Joukossa oli useita pilapiirtäjiä, muun muassa Charlie Hebdo-lehden iskussa surmansa saanut piirtäjä Stephane Charbonnier ja kolme tanskalaisen Jyllands-Posten-lehden työntekijää.
– Sille listalle on vaikea päästä. Neljä pohjoismaista yhdestätoista nimestä on jo aika hyvin, Vilks sanoo.
Vilks on sanonut valmistelevansa uudessa tilanteessaan erilaista taideteosta. Aiheena on hänen oma elämänsä.
– Haluan näyttää, miten ongelmat sen kuin jatkuvat sen kahdeksan vuotta sitten piirretyn koiran jälkeen. Haluan käsitellä eri reaktioita: miten media käsittelee sitä, miten terroristit käsittelevät sitä ja miten taiteilijat käsittelevät sitä. Yksi esimerkki on, että ilman mediaa al-Qaidalla ei olisi listaansa.