Utopiaa ja maagista todellisuutta. Vesalan Mul ei oo lapsuudensankarii -musiikkivideolla muusikko esittää maahan laskeutuvaa oliota ja herää vesialtaasta ihmettelemään ihmisten menoa. Videosta tulevat mieleen futuristiset elokuvat kuten Fifth Element ja Matrix.

Vesalan brändi on visuaalisesti nojaamassa entistä enemmän tulevaisuuteen. Sen toteuttamiseen sopii virtuaaliteknologia.

Muusikko kertoo olevansa teknologiaorientoitunut jo pelkästään musiikkituotannon kautta. Hän ajattelee musiikkia myös visuaalisesti, joten hän pohtii, miten voisi hyödyntää teknologiaa esimerkiksi keikoillaan uudella tavalla.

– Musanteko on itsellekin eskapistista hommaa. En usko, että kellään on mitään sitä vastaan, että se todellisuuspako muuttuu vähän aistillisemmaksi kokemukseksi.

Mitä se voisi käytännössä olla? Palataan siihen myöhemmin.

Hologrammeista virtuaalikeikkoihin

Musiikkialalla eri puolilla maailmaa ollaan nyt erittäin kiinnostuneita virtuaaliateknologian mahdollisuuksista. Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään jo urheilutapahtumissa ja isoissa liigoissa kuten NHL:ssä. Nyt samanlaisia kokemuksia halutaan lisätä musiikin kuluttamiseen ja erityisesti keikoille.

Tähän mennessä edesmenneitä artisteja on nähty esiintymässä hologrammeina. Lavoilla on nähty esimerkiksi Elvis ja Michael Jackson. Animaatiobändi Gorillaz on heittänyt omia keikkojaan hologrammeina.

Virtuaaliteknologian kehittyessä keikkakokemuksiin halutaan lisätä uusia ulottuvuuksia. Niissä halutaan hyödyntää virtuaalitodellisuutta (VR), listättyä todellisuutta (AR) ja sekoitettua todellisuutta (XR).

Aiemmin tänä vuonna DJ Marsmello veti virtuaalisen keikan Fortnite-pelin sisällä. Suosio yllätti täysin, sillä paikalla oli jopa kymmenen miljoonaa seuraajaa.

Yksi uuden teknologian hyödyntämisen edelläkävijöistä on ollut jo pitkään islantilaisartisti Björk. Hän on kokeillut musiikkikokemusten laajentamista eri alustoilla kuten kännykkäsovelluksilla.

Björk on videoillaan myös avatar eli virtuaalinen hahmo. Häntä myös haastateltiin avatarina Lontoon näyttelynsä pressitilaisuudessa muutama vuosi sitten.

Matka uuden teknologian maailmaan

Vesala on musiikintekemisen ohessa tehnyt tutkimusmatkaa uuteen teknologiaan. Hän on esimerkiksi käynyt juttelemassa Aalto-yliopiston professorin kanssa siitä, mitä opiskelijat siellä juuri nyt kehittelevät.

Matkan varelta on jäänyt mieleen monta mielenkiintoista asiaa.

– On esimerkiksi seinä, joka reagoi kokijaan. Seinällä on valokuvia ja kun lähestyt sitä kynttilän kanssa, valokuva puhkeaa soimaan.

Vesala on ollut mukana myös ääniteknologiademoissa, joissa on kokeiltu äänen lokalisointia.

– Esiintymislavalla ääni siirtyy esiintyjän mukana. Ei ole enää yhtä pistettä, mistä ääni tulee, vaan se kulkee ja matkustaa ja sijaitsee pisteessä x.

Muusikkoa kiinnostaa se, miten ihmiset saadaan osallisiksi konserttielämykseen uuden teknologian avulla. Hän puhuu immersiivisyydestä eli kokemuksellisuudesta.

Paula Vesala on mukana Kansallisoopperan projektissa, jossa haetaan immersiivistä teknologiaa hyödyntävää teosta. Kansainvälisellä kilpailulla haettava teos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokemuksellisena tilainstallaationa, virtuaalitodellisuuspelinä tai interaktiivisena lyhytelokuvana.

Teoksen säveltää Esa-Pekka Salonen ja Vesala toimii siinä dramaturgina. Festivaaleille ja kiertueille suunniteltu teos saa ensi-iltansa vuonna 2020.

Vesalan mielestä virtuaaliteknologia auttaa jatkamaan musiikillista kokemusta. Toisinaan se voi jopa hämärtää todellisuuksien rajoja.

– Syvimmillään mennään toiseen todellisuuteen ja tästä todellisuudesta ei jää enää mitään jäljelle. Siellä ei esiinny lihallinen artisti, vaan jokin hahmo.

Avatar ja lisätty todellisuus

Helsinkiläisen VR-teknologiayritys Zoanissa hahmotellaan Vesalalle uutta virtuaalista ulottuvuutta. Muusikosta on piirretty avatar, joka voi herätä eloon esimerkiksi kännykkäsovelluksessa.

Kaikki on vielä kehittelyvaiheessa, mutta tähtäimessä on, että Vesalan kesän keikoilla ja viimeistään lokakuun Hartwall Arenan keikalla nähdään jotain uutta.

Konserttiin tuleva katsoja voi esimerkiksi ladata sovelluksen kännykkäänsä ja sen kautta hän voi nähdä keikalla lisättyä todellisuutta.

– Se voi olla lumisadetta, salamoita tai lisätanssijoita lavalla. Se voi olla avarauusaluksia tai kaupallisia viestejä, visioi kaupallisten yhteistöiden vastava Ville Ahtiainen Warner Musicilta.

Artistin avatar voi puolestaan vaikka tavata sovelluksessa virtuaalisina hahmoina olevia fanejaan.

Tulevaisuudessa suosikkiartistin voi saada jopa kotiinsa esiintymään.

– Esimerkiksi Vesala voi tulla olohuoneeseen niin, että hän reagoi livetilanteessa jokaisen henkilön kautta, Ahtiainen kuvailee.

Vesala itse pitää artisteista, joiden arkinen persoona on häivytetty ja esiintyjä tuntuu enemmän fiktiiviseltä hahmolta. Esimerkiksi hän ei olisi koskaan halunnut tavata fanittamaansa Maija Vilkkumaata, ettei musiikki mene pilalle.

– En ole niin lihan ja veren ystävä kuin niiden haavemaailmojen.

Muusikko painottaa, että hänen seikkailunsa virtuaalimaailmassa on vielä kesken. Hän haluaa vielä kartoittaa mahdollisuuksia ja osa visioista voi olla liian kalliita toteuttaa.

Ja teknologiainnostuksen pyörteissä olennaisinta on kaiken ydin eli musiikki.

– Sisältö ilman mitään lisättyä on se tärkein. Kun lähtee siitä ytimestä, siinä voidaan päästä joillekin hyville ulottuvuuksille.

Koe myös: Virtuaalimatka zeppeliinin lentoreiteille ja klassiseen musiikkiin

– Jaa-a. Mitä tässä maailmassa oikeastaan tarvitaan.

Näin vastaa Kaija Saariaho, kun häneltä kysyy Helsinkiin perustettavan Musiikkimuseo Famen tulevasta kunniagalleriasta. Saariaho sai paikan Suomen musiikin Hall of Fame:ssa toisena taidemusiikin säveltäjänä heti Jean Sibeliuksen jälkeen. Valinnat tekee suomalaisen musiikin tekijöistä ja asiantuntijoista koostuva raati.

– Kunniagalleriassa oleminen on tietysti suuri kunnia, eiks niin, hän jatkaa.

Galleriassa on musiikintekijöitä genrestä riippumatta. Rinnakkain Sibeliuksen ja Saariahon kanssa ovat muun muassa Olavi Virta, Juice Leskinen ja Nightwish. Se on Saariahon mukaan käypä muistutus siitä, ettei Suomessa ole musiikinlajien välillä veristä taistelua. Olemme samassa veneessä.

– Konsepti kuitenkin on populaarikulttuurin traditiota ja tapa houkutella yleisöä. Harva sinne varmaan tulee Saariahon osastoa tutkailemaan, säveltäjä naurahtaa.

Taiteiden opetuksesta vastaus moneen ongelmaan

Eduskuntavaalien alla taiteen ja kulttuurin paikasta yhteiskunnassa viritellään julkista keskustelua, mutta poliitikot osallistuvat siihen ani harvoin. Sellainen voisi olla vahingollista kampanjalle, kuten kirjailija Minna Lindgren osuvasti kirjoittaa Sinfoniaorkesterit ry:n blogissa.

Samalla monet suomalaiset poliitikot ovat vilpittömiä ja aktiivisia kulttuurin harrastajia, paljastaa Lindgren. Tuloksena syntyy hullunkurisia asetelmia, toteaa Saariaho.

– Bisnesmaailmassa kuulutetaan out of the box -ajattelua, siis luovuutta, ja silti taiteiden opetuksen on annettu ränsistyä. Juuri taiteiden opetuksesta löytyisi vastaus moneen ongelmaan.

Aihetta on puitu viime vuosina ahkerasti. Muun muassa opettajankoulutuksen musiikinopetus on Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professorin Marja-Leena Juntusen mukaan nipistetty säästösyistä minimiin. Tuloksena on mielikuvituksettomia musiikintunteja, jotka eivät kiinnosta oppilaita.

Saariaho nostaa yksittäiseksi esimerkiksi soittoharrastuksen.

– Soittimen hallinta on yksi monimutkaisimmista inhimillisistä kyvyistä. Se vaatii keskittymiskykyä sekä älyn, hienomekaniikan ja tunteen yhdistämistä.

– Kaiken tällaisen hylkääminen on pidemmän päälle äärimmäisen vaarallista, kun puhutaan ihmisyydestä ja siitä, mitä jää jäljelle.

Ajan ilmiöt ajavat taiteen ohi

Tulevat päivät säveltäjä on valokeilassa Tampereella. Siellä alkaa perjantaina yli viikon kestävä Kylässä Kaija Saariaho -tapahtuma. Luvassa on Saariahon musiikkiin keskittyviä konsertteja, maksuttomia esityksiä, taiteilijatapaamisia sekä oppilaitosyhteistyötä.

Tapahtuman alkajaisiksi Saariaho osallistuu paneelikeskusteluun, jossa pohditaan, miksi taiteeseen tulee investoida. Säveltäjä ei ole kirjoittanut alustuksia valmiiksi, sillä vastaus on hänelle itsestään selvä.

– Taide on tärkeimpiä ihmiskunnan kehittämiä asioita. Se on suoraan yhteydessä tunneälyymme, ja tunneäly tekee meistä ihmisiä, Saariaho sanoo.

Saariaho myöntää, että taiteen ja kulttuurin asema yhteiskunnassa on monisyinen kysymys. Ensinnäkin on määriteltävä taide ja kulttuuri.

Suunta on Saariahon mukaan joka tapauksessa huono, kun taiteesta tulee kauppatavaraa. Niin on säveltäjän mukaan jo käymässä.

– Bisnesmogulien mielestä minunkaan musiikkini, jota esitetään Suomessa ja maailmalla harvinaisen paljon, ei ole kahden sekunnin ajatuksen arvoinen, koska se ei rikasta siinä määrin kuin nopeasti tuleva ja mahdollisesti menevä ajan ilmiö.

Säveltäjän mukaan ilmiö on tunkeutunut yhteiskunnan eri osa-alueille. Kaupallisuuden seuraukset taiteessa rinnastuvat säveltäjän mielessä muun muassa tieteellisen tutkimustyön mekanismeihin.

– Lääketehtaat rahoittavat sellaisten yleisten sairauksien tutkimusta, jonka tuloksena saadaan tehokkaampia lääkkeitä, ja joita sitten saadaan mahdollisimman paljon myytyä.

Esimerkki investoinnista: miljoona euroa Musiikkitalon urkuihin

Saariaholla on omakohtaista kokemusta taideinvestoinnista. Hän lahjoitti miljoona euroa Helsingin Musiikkitalon urkujen rakentamisprojektiin syksyllä 2017.

– No ei se kirpaissut ollenkaan. Sehän oli isältäni saatua perintörahaa. En ollut laskenut sen varaan elämässäni.

Säveltäjä ryhtyi toimeen, kun hän oli riittävän pitkään seurannut seisahtunutta projektia.

– Se kerta kaikkiaan jäi jumiin. Itse pidin asiaa tärkeänä, sillä hyvät urut ovat vuosisatojen asia.

Saariaho onnistui tavoitteessaan. Miljoona euroa synnytti ketjureaktion: loppurahat olivat nopeasti kasassa. Tavoitteena on, että urut soivat Musiikkitalossa syksyllä 2021.

Mutta mitä Saariaho odottaa saavansa sijoituksestaan takaisin?

– Tyytyväisyyden siitä, että Musiikkitaloon saadaan urut, säveltäjä vastaa empimättä.

Monet tuntevat paremmin Saariahon kuin hänen musiikkinsa

Haastattelun Saariaho antaa keskiviikkona puhelimitse. Hän istuu työhuoneessaan kotonaan Pariisissa.

Pöydällä on uuden orkesterisävellyksen luonnoksia, mutta yhtään nuottia säveltäjä ei ole kirjoittanut sitten joulukuun. Silloin Saariaho sai valmiiksi kesällä 2020 kantaesitettävän oopperan Innocence. Libretto on kirjailija Sofi Oksasen käsialaa, ja ensimmäiset esitykset johtaa kapellimestari Susanna Mälkki.

Ensimmäistä kertaa teos esitetään Aix-en-Provencen festivaalilla Ranskassa. Myöhemmin se nähdään muun muassa Britanniassa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Suomen kansallisoopperassa Innocence saa ensiesityksensä 2021.

– Teoksesta en voi oopperatalojen pyynnöstä kertoa vielä enempää.

Uuden orkesteriteoksen luonnos jää pöydälle odottamaan, kun vuorossa on matka Tampereelle.

– On kiva tutustua sikäläisiin ja Tampereen meininkiin, sillä minulla ei oikeastaan ole Suomessa vakituisia työsuhteita pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Musiikkiani soitetaan muualla melko satunnaisesti, ja olen sitä joskus vähän ihmetellytkin.

Tapahtuma tarjoaa säveltäjälle mahdollisuuden murtaa ennakkoluuloja. Saariaho tietää, että klassinen musiikki ja varsinkin tänä päivänä sävelletty klassinen musiikki on monelle vierasta.

– Tuntuu hassulta, että monet kyllä tietävät, kuka olen, mutta harva tuntee musiikkiani. Minun puolestani se voisi olla toisin päin, säveltäjä toteaa.

Saariaho tietää kokemuksesta, että hänen musiikistaan vastakaikua ovat saaneet ihmiset taustasta riippumatta. Pakko ei ole tuntea edes klassisen musiikin traditiota, johon Saariahon musiikki nojaa.

Klassisen musiikin vierastamisessa kysymys on paljon yksittäistä nykymusiikkikonserttia laajempi. Ja siitä Saariaho on valmis keskustelemaan Tampereella.

– Kysymys on ennakkoluuloista ja peloista. Siitä on kiinnostavaa puhua, sillä jos ei uskalla ottaa vastaan uusia kokemuksia, siinä menettää jotain.

Voiko valon tai varjon kuulla? Synesteetikko Kaija Saariaho voi

Darude ja Sebastian Rejman poseeraavat kiltisti lehtikuvaajan toiveiden mukaan, mitä nyt välillä menee vähän hulluttelun puolelle. Rejman huokaisee päivien venyneen hieman pitkiksi, mikä selittänee huumorin laatua.

Virtaa kaksikolla kuitenkin riittää h-hetken lähestyessä. Turun Logomossa valmistaudutaan lauantai-illan UMK-lähetykseen, jossa ratkeaa Suomen edustuskappale Tel Avivissa, Israelissa järjestettäviin Euroviisuihin.

UMK-lava jytisi perjantaina aamupäivällä kolmen ehdokaskappaleen harjoituksissa. Viimeisiä viilauksia tehdään niin esityksiin kuin kamerakulmiinkin.

Daruden eli Ville Virtasen omissa korvissa parhaiten luikerteleva biitti on vaihdellut harjoitusten aikana.

– Supermanissa on tavallaan positiivisimmat soinnut ja harmoniat. Look Away on tänään, päivää ennen isoa show’ta soinut parhaiten harjoituksissa. Release Me taas osuu niin hyvin elämänvaiheeseeni ja perheeseeni, se on todella lähellä, pallottelee Darude.

Darudella on UMK-kisan voittajakappaleesta oma aavistuksensa, mutta hän ei halua ohjailla äänestäjiä paljastamalla omaa suosikkiaan.

– Annan ehkä itsestäni myös tekstin puolesta jokaisessa näistä biiseistä enemmän kuin koskaan olen antanut. Joko vaan natsaa, kun on Euroviisut, tai sitten olen vaan tarpeeksi vanha ja kehtaan ja uskallan.

Darude odottaa kiinnostuneena äänestystulosta, vaikka kaikki kolme kappaletta kulkevat miehen matkassa vielä viisujen jälkeenkin.

– Viisut ovat aivan huikean iso juttu minulle ja toivottavasti myös uralleni. Voittajakappaletta tietenkin promotaan eniten, mutta eivät ne kaksi muutakaan ole minulle häviäjiä, vaan niillä mennään eteenpäin.

Artisti päättää eikä lennä yksisarvisella

Kolme ehdokaskappaletta saavat UMK-kisassa näyttävät lavashow’t, lupaa lähetyksen tuottaja Anssi Autio Yleltä. Kuvitukset poikkeavat muutaman viikon kansan arvioitavina olleista videoista.

– Lavaesitykset tuovat näihin biiseihin paljon uutta. Esimerkiksi Look Away -kappaleen liveshow on ihan omaa luokkaansa ja tuo laulun sanoman vielä videota vahvemmin esiin, kuvailee Autio.

Toki en osaa itse lavaa rakentaa tai tehdä lasereita, mutta niistäkin minulla on sananvalta. Darude

Anssi Autio huomauttaa myös, että artistilla on viimeinen sana kappaleidensa ylöspanosta.

– Emme me väkisin istuta Darudea lentävän yksisarvisen selkään, vaikka se Euroviisuissa voisikin toimia!

Darude sanookin, että hänellä ja Sebastian Rejmanilla on päällimmäinen päätäntävalta lavan tapahtumista kilpailukappaleiden aikana.

– Kun kysyttiin, haluanko lähteä hoitamaan tällaisen pikku tontin, oikeastaan ensimmäisiä juttuja oli, että haluan täyden päätäntävallan. Toki en osaa itse lavaa rakentaa tai tehdä lasereita, mutta niistäkin minulla on sananvalta.

Oli edustussävelmä lopulta mikä tahansa, sen lavashow saattaa Israelissa poiketa hieman nyt UMK:ssa nähtävästä.

– Niin hassua kuin se onkin, joudutaan ehkä vähän pienentämään lavasteita Euroviisuihin. Tänä vuonna Tel Avivissa on tiukemmat rajoitukset siihen, mitä kaikkea lavastetta sinne voi viedä, kertoo tuottaja Anssi Autio.

Rakkautta ensisilmäyksellä – aikaa kolme minuuttia

Logomon suuren salin penkkirivit ovat perjantaina iltapäivällä liki tyhjiä, mutta keskikäytävällä juontaja Krista Siegfrids hymyilee valloittavasti kameralle ja lietsoo kuvitteellisia viisujunan tuomia faneja hurmokseen. Lattiamanu saa tuurata vielä uupuvia haastateltavia.

– Olen todella iloinen, että saan nyt tehdä tätä työkseni. Olen tykännyt Euroviisuista ihan lapsesta asti, tämä on minulle unelmaduuni, iloitsee Krista Siegfrids.

Kollegat Mikko Silvennoinen ja Christoffer Strandberg raportoivat tapahtumista toisaalta vanhan ratapiharakennuksen uumenista UMK-lähetyksen aikana.

Krista Siegfrids itse edusti Suomea vuonna 2013 Marry Me -kappaleella. Hän tietää, että viisuesityksen hiominen on pitkällistä puurtamista. Hyvä kappale on tärkein, mutta kolmeminuuttisessa tv-esiintymisessä kaiken on osuttava nappiin.

– Sinun pitää ylipuhua katsojat äänestämään juuri sinua. Katseet ovat todella tärkeitä, jotta yleisö rakastuu sinuun. Se vaatii paljon treeniä, yksityiskohtia kamerakulmien, pyrotekniikan ja muun kanssa, sanoo Siegfrids.

Nyt mennään pitämään hauskaa lavalla. Darude

Krista Siegfridsillä on täysi luotto ammattimiehiin. Darudelle kansainväliset lavat ovat tuttuja, ja myös Sebastian Rejmanilla on runsaasti esiintymiskokemusta.

– Molemmilla on ollut isoja yleisöjä ennenkin, mutta nyt on 200 miljoonaa katsojaa. Biggest crowd ever! Aivan varmasti vähän jännittää, mutta he ovat treenanneet ja osaavat hommansa. Ei siinä muuta kuin nauttivat siitä hetkestä, evästää Siegfrids.

Ja juuri niin Darude aikoo tehdäkin Tel Avivissa toukokuussa.

– Nyt mennään pitämään hauskaa lavalla. Musiikillinen kilpailu on minulle vähän vieras konsepti eikä minua varmasti saa kiinni uhoamisesta, mutta tietenkin voittamaan lähdetään. Olen pettynyt, jos emme pääse finaaliin, mutta loppu on universumin käsissä.

Lue lisää:

Ylen UMK19: Darude -sivusto

Dokumenttielokuva Seinäjoen arabikevät nähdään vielä Ylellä, uskoo vakaasti elokuvan ohjaaja Matti Reinikka. Hänen mukaansa elokuvan esityspäiväksi on tällä hetkellä suunniteltu 9. toukokuuta.

Yle pyrkii esittämään elokuvan, mutta julkaisupäätöstä ei ole tehty.

Tilaaja Erkki Astala Ylestä kertoo, että kyseessä on vasta yksi suunnitelluista esityspäivistä, eikä lopullista esityspäivää vielä ole. Elokuvan tuore leikkausversio on Ylen arvioitavana.

– Niin kuin kaikkien sisältöjen kohdalla, lopullinen julkaisupäätös voidaan tehdä vasta, kun sisältö on hyväksytty, Astala kertoo.

Rahoittajat eivät hyväksy elokuvan sisältöä

Seinäjoen arabikevät kertoo syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisistä kolmen eri näkökulman kautta. Irakilaisen turvapaikanhakijan, vastaanottokeskuksen johtajan ja paikallisen maahanmuuttokriittisen aktivistin tarinat kohtaavat kolmen vuoden seurannan aikana.

Ohjaaja Matti Reinikka painottaa, että toisin kuin julkisuudessa on väitetty, elokuva ei ole islam- tai maahanmuuttovastainen.

– Ei missään nimessä. Pyrkimys on puhua vaikeista asioista ja kunnioitaen ihmisiä ja heidän vakaumuksiaan.

Ohjaajan mielestä elokuvan sisällössä ei ole mitään, miksi sitä ei voisi esittää.

– Elokuva on tasapuolinen, mielestäni jopa hyvin onnistunut ja sen käsikirjoituksen mukainen, jonka pohjalta sitä alunperin lähdettiin tekemään, hän sanoo.

Elokuvaosuuskunta Siperian tuottaman dokumentin rahoittajia ovat Suomen elokuvasäätiö, Yleisradio, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus (AVEK) ja Kirkon mediasäätiö. Ne julkaisivat perjantaina kannanoton, jonka mukaan eivät ole hyväksyneet elokuvan sisältöä.

Reinikka kiinnittää huomiota tiedotteen sanoihin, jonka mukaan rahoittajat eivät ole "tähän mennessä" hyväksyneet "elokuvan leikkausversiota".

– Tässä ei sanota, etteivät he hyväksyisi elokuvaa. Itse tulkitsen tämän niin, että elokuva on yhä arvioinnissa, hän sanoo.

Yle: "Elokuva ei ole vielä valmis"

Erkki Astala vahvistaa, että tuoreinta leikkausversiota ei ole vielä arvioitu. Matti Reinikka on toimittanut syksyn aikana elokuvasta Ylelle useita leikkausversioita, joita Yle ei ole hyväksynyt esitettäväksi.

Ohjaajan mukaan erimielisyyksissä on kyse pikkuasioista, jotka koskevat kolmea-neljää kohtausta.

Yleisradion Astala ei lähde erittelemään, kuinka suuria erimielisyydet ovat. Astalan mukaan Ylen lähtökohta on yhä se, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen ja elokuva julkaistaan.

– Elokuva ei ole Ylen näkökulmasta valmis, ja me jatkamme sen arviointia ja keskustelua tuottajan kanssa, hän kertoo.

Äärioikeistoaktivisti jäi saapumatta lehdistötilaisuuteen

Dokumentista Seinäjoen arabikevät oli tarkoitus järjestää perjantaina lehdistötilaisuus Suomen elokuvasäätiön tiloissa. Säätiö perui tilaisuuden. Se järjestettiin lopulta Hotelli Arthurin kokoustiloissa Helsingin Kaisaniemessä. Paikalla oli tiedotusvälineitä, kutsuvieraita ja elokuvan päähenkilöitä.

Matti Reinikka oli kutsunut myös 36-vuotiaan, brittiläisen äärioikestoaktivistin ja maahanmuuttokriitikko Tommy Robinsonin.

Suomen elokuvasäätiö ilmoitti sanoutuvansa irti kaikista Robinsonin julkisesti esittämistä lausunnoista.

Reinikka vahvistaa, että Robinson on nyt Suomessa, mutta hän ei saapunut lehdistötilaisuuteen.

– Tommy Robinson on sairastunut ja hän ei tullut tänään paikalle. Kutsuin hänet henkilökohtaisesti puhumaan Englannin grooming-ilmiöstä, joka on siellä suuri ongelma.

Suomessa grooming-ilmiö nousi esille Oulussa paljastuneiden seksuaalirikosten yhteydessä.

Aiju Salminen

Kolumnisti on kuvittaja, taidekuraattori, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, kahden lapsen äiti sekä kahvinjuoja. Hän pitää podcastien kuuntelemisesta, inkivääristä, liian myöhään valvomisesta ja lounasravintoloista joissa on buffet.

Kolumneja tekee laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit voit lukea täällä

> Ykkösaamussa kuullut audiokolumnit voit kuunnella Areenassa

Lue Lisää:

Suomea edustaa Euroviisuissa Darude. Kilpailukappale valitaan lauantaina 2.3. UMK19: Darude klo 21.00 Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa.

Sarjakuvaopas Euroviisuihin 1: Et kai äänestänyt vihollista?

Sarjakuvaopas Euroviisuihin 2: Näin Euroviisuista tuli ihan homo juttu

Sarjakuvaopas Euroviisuihin 3: Paljonko maksaa viisujen voitto?

Viisuista voi keskustella 2.3. klo 21.00 asti.

Suomen euroviisuedustuskappale valitaan illalla, kun Darude esittää suorassa lähetyksessä kolme kappaletta. Ehdokaskappaleet ovat Release me, Superman ja Look away.

Edustuskappaleen Israelin Euroviisuihin valitsevat katsojat sekä kansainvälinen ammattilaisraati. UMK19: Darude -lähetys Turun Logomosta nähdään klo 21 alkaen TV2:ssa ja Areenassa.

Ennakkomaistiaisia illan show'sta voi katsoa UMK19-etkot-lähetyksestä.

"Viisufanit ovat tärinöissään"

Illan show kiinnostaa odotetusti euroviisufaneja. Viisuklubi OGAE Finlandin puheenjohtaja Miksu Behm kertoo, että faneilla on ollut etukäteen hyvä pöhinä Daruden show'n ympärillä.

– Odotan, että show'sta tulee spektaakkeli. Jo pelkästään juontajat ovat niin kovia ja hulluja. Viisuetkojen perusteella luvassa on aikamoinen valoshow. Näyttää sairaan makeelta, Behm hehkuttaa.

Tänä vuonna Uuden Musiikin Kilpailu järjestetään Turussa. Innokkaita viisuilijoita sinne vie Helsingistä viisujuna. Miksu Behmin mukaan junaan hyppäävät ovat jo ihan tärinöissään.

– Junassa on viisukaraoke ja aion rynnätä sinne heti ensimmäisenä, että saan laulaa edes yhden biisin.

Daruden show kiinnostaa myös kansainvälisesti. Behm tietää, että viisufaneja on tulossa Turkuun ainakin Sveitsistä.

Mikä kappale voittaa?

Viisufanien keskuudessa veikataan, että kilpailusta tulee kahden kappaleen välinen kisa. Tasaväkisiä suosikkeja ovat Superman ja Look away. Plagiointiepäilyjenkin kohteeksi noussut Release me ei ole herättänyt samanlaista innostusta.

– Kun kolmas kappale Look away julkaistiin, se pomppasi suosikiksi. Nyt peli on taas tasoittunut. Oma suosikkini on Superman. Katsotaan miten käy, Miksu Behm sanoo.

Lisätietoja UMK-lähetyksestä ja äänestyksestä UMK:n nettisivuilta.

Katso: Henkilökuva Ville Virtasesta Areenassa

Eläkkeellä oleva kuvataideopettaja Saila Sippola herkistyy, kun hän esittelee Villa Väinölän seinille ripustettuja töitä. Takana on 30 vuoden ura Etelä-Pohjanmaalla Alajärven lukion ja yläkoulun opettajana.

– Kyllä, nämä ovat minulle tärkeitä töitä.

Sippola on koonnut taidenäyttelyn koululle vuosien varrella unohtuneista oppilaiden töistä. Ne pääsivät päivänvaloon, kun Sippola jäi viime kesänä eläkkeelle ja joutui tyhjentämään luokkansa.

Luokkaan oli kertynyt valtava määrä oppilaiden töitä. Osa on unohdettu sinne vahingossa, osa tarkoituksella.

– Joskus oppilaat sanoivat, että ei heillä ole tilaa kotona tällaisille töille. He pyysivät, että säilytä sinä ne ja pidä niistä huolta.

Villejä unelmia ja maailmantuskaa

Sippolan mukaan hyvin pieni osa kaikista unohdetuista töistä on nyt esillä museon seinillä. Apuna näyttelyn kokoamisessa on ollut Nelimarkka-museon vs. museolehtori Anri Gorski.

Näyttely on vahvasti paikallinen, mutta samalla koskettaa laajasti, arvioi Gorski. Näyttely on aikamatka omaan nuoruuteen, kuvisluokan tunnelmiin.

– Vaikka tämä on koulutaidetta, niin on hienoa, että kun se on nyt nivottu tällaiseen museokontekstiin, täällä on valtavasti kantaa ottava taidetta esillä sekä hyvin henkilökohtaisia, tunteikkaita ja syviä aiheita, pohtii Gorski

Erityistä arvoa Gorski antaa myös sille, että näyttelyyn on koottu töitä pitkältä ajalta. Niin pitkältä, että samalta seinältä voi löytää äidin ja tyttären työt.

Kuvataiteessa voi olla oma itsensä, siinä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Saila Sippola

– Tämä on myös historiallinen näyttely ja avaa monenlaisia näkökulmia nuorten ihmisten elämään.

Nuoruuteen kuuluu iloa ja villejä unelmia mutta myös murhetta ja maailmantuskaa. Se näkyy näyttelyn töissä. Saila Sippola tietää, että mielen myllerrykset liittyvät juuri yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten elämään.

– Oman paikan löytäminen ja itsensä näkeminen osana maailmaa ei ole helppoa.

– Kuvataiteessa voi olla oma itsensä, siinä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Voi ajatella vapaasti ja pitää ajatella vapaasti, voi luottaa omaan ajatukseensa ja tuoda sitä esiin niin paljon kuin pystyy tai haluaa, pohtii Sippola kuvataiteen merkitystä paikkaansa etsiville nuorille.

Sininen tyttö

Nuorilla on myös sanomisen vimma ja halu parantaa maailmaa. Moniin teoksiin sisältyykin viesti.

Saila Sippola osoittaa valokuvateosta, jossa siniseksi itsensä värjännyt tyttö murehtii vihreäksi muuttuneen kotijärvensä kohtaloa.

– Tämä teos syntyi silloin, kun Alajärveen tuli ensimmäisen kerran levä. Se järkytti meitä kaikkia ja koulussa olimme tietysti tosi huolestuneita. Yhdeksäsluokkalaisten ryhmän kanssa tehtiin teos ja tutkielmia, jossa yritettiin löytää keinoja vaikuttaa järven tilaan, selvittää Sippola Sinisen tytön taustaa.

Onko järven tila nyt parempi?

– On kyllä. Tämä teos sai myös julkisuutta aikanaan. Se päätyi aukeaman leveydelle paikallislehteen. Oltiin otettuja siitä, että se, mitä nämä ysiluokkalaiset sanoivat, tuli kuulluksi ja nähdyksi.

Aika teosten päästä kotiin

Saila Sippola on pitänyt haltuunsa uskotuista teoksista hyvää huolta. Nyt on tullut kuitenkin aika luopua niistä. Hän haastaa vanhat oppilaansa tutustumaan näyttelyyn ja viemään omat työnsä kotiin.

– Nämä, jotka ovat seinillä, saa mukaan kolmen viikon päästä, mutta varastosta työt voi viedä kotiin heti. Sieltä voi omia töitä tulla etsimään aina kun Villa Väinölä on auki.

UMK19: Darude -show'n kenraaliharjoitukset järjestettiin Turun Logomossa alkuillasta. Artisti itse oli ennen kenraalia innoissaan, kun paikalla oli jo jonkin verran yleisöä.

– Täällä on jo vähän jengiä. Päästään jo vähän fiilistelee. Show't on hallinnassa ja seuraavaksi mennään vaan pitää hauskaa.

Kolme kilpailukappaletta eli Release me, Superman ja Look away ovat saaneet kukin hyvin erilaiset lavashow't.

– Yhdessä on vähän enemmän dancebileet, yhdessä on enemmän screenejä ja yhdessä on melkeinpä pelkästään telkkarille tehty show. Vähän koitetaan eri juttuja ja nautiskellaan niistä. On ollut tosi siisti päästä harjoittelemaan jotain tosi erilaista, mitä normipäivään ja show'hun kuuluu.

Darude ei myönnä, että häntä jännittäisi vielä. Siihen ei ole ollut aikaa, koska ympärillä tapahtuu koko ajan niin paljon.

– Mä luulen, että syke on vähän korkeammalla parin kolmen tunnin päästä.

Artisti ei osaa arvailla, mikä biisi lopulta valitaan Israelin Euroviisuihin.

– Kansa päättää edelleen ja mä olen ihan tyytyväinen, mikä vaan valitaan.

Darude kertoo, että on saanut viisukappaleistaan vaihtelevaa palautetta.

– Olen saanut sekä hyvää että sellaista perus suomalaista negailua ja näillä mennään. Mä oikeasti kaikesta huolimatta ja kaiken takia nukun yöni tosi hyvin ja tänään sitten päätetään, mikä menee eteenpäin. Sitten otetaan siitä taas plussat ja miinukset vastaan.

UMK19: Darude -show nähdään suorana Turun Logomosta klo 21 alkaen TV2:ssa ja Areenassa. Suomen euroviisuedustuskappaleen valitsevat yleisö sekä kansainvälinen raati.

Lisätietoa lähetyksestä ja äänestyksestä UMK:n nettisivuilla.

Suomen edustussävelmä euroviisuihin valittiin lauantaina UMK-kisassa Turun Logomossa.

Viisuvoiton vei kappale Look Away.

Yleisö ja kansainvälinen raati äänestivät voittajan kolmesta tarjokkaasta. Muut kaksi kappaletta olivat Superman ja Release Me.

Sandstorm-hitistään tunnetun DJ Daruden eli Ville Virtasen kappaleet laulaa Sebastian Rejman.

Euroviisut järjestetään toukokuussa Tel Avivissa, Israelissa.

Aiheesta aiemmin:

”Viisut ovat aivan huikean iso juttu” – Darude lähtee uhoamatta voittamaan, mutta lopputulos on universumin käsissä

Toimittajalta: Daruden viisubiisit jäävät latteiksi

Analyysi: Onko Sandstormin supersuosio uhka Daruden viisumenestykselle?

Daruden teki mieli hyppiä Uuden Musiikin Kilpailun jälkeen, sillä hän oli niin innoissaan.

– Pisteet menivät yllättävän isosti jakoon Look away -kappaleelle, mutta ei haittaa yhtään. Se vain kertoo siitä, että se täytyy ja kannatti laittaa eteenpäin.

Kappaleen solisti Sebastian Rejman on biisin sanoitusten tekijä ja hän oli sen takia mykistynyt.

– Olen kiitollinen siitä, miten Suomen kansa ja kansainvälinen raati äänesti. Oli miten oli, me tehtiin parhaamme.

Kaksikko haluaa tehdä parhaansa myös toukokuussa Tel Avivin euroviisuissa.

– Halutaan edustaa Suomea parhaamme mukaan ja näyttää, että kyllä täältäkin lähtee, Rejman sanoo.

Ilmastonmuutosta ja maailman muusta huonosta tilasta kertovan kappaleen sanoma on kaikkia maailman ihmisiä koskettava. Tekijät eivät kuitenkaan halua saarnata, vaan herätellä ihmisiä ajattelemaan.

– Joo siinä on sanomaa, mistä se Sebun kirjoituskin kirposi. Ei me kuitenkaan haluta paasata mistään yhdestä jutusta. Tarkoitus on herättää ja kukin voi itse ajatella, onko jotain korjattavaa omissa elintavoissa, Darude sanoo.

– Ei ole tarkoitus saarnata. Jos tämä kappale soi missä tahansa päin maailmaa radiossa ja joku ajaa paikasta A paikkaan B ja se hetken miettii, mitä maailmassa tapahtuu ennen kuin se kääntää BBC:n tai CNN:n pois päältä ja jatkaa normaalia luksuslänkkärielämäänsä, niin sitten me ollaan pitkällä, Rejman sanoo.

Daruden Look away -kappale valittiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä Suomen euroviisuedustajaksi lauantaina Uuden Musiikin Kilpailussa. Biisi oli kolmesta ehdokkaasta paras niin yleisön kuin kansainvälisen raadinkin mielestä.

Kappaleen ilmastonmuutosteema ja sitä tukeva lavashow puhutteli ihmisiä. Kokonaisuus sai varmasti monet pysähtymään hetkeksi ja miettimään elämäntapaansa. Ihmisten herättelyyn pyritään Daruden mukaan myös Israelin Euroviisuissa toukokuussa, saarnaamatta kuitenkaan liikaa.

Ensimmäisissä nettikommenteissa Look away -kappale on saanut hyvää palautetta. Kappaleen teemaa pidetään ajankohtaisena ja lavashow'ta erittäin onnistuneena. Suurin kritiikki on koskenut solisti Sebastian Rejmanin epävireistä laulua. Se olisi syytä saada kuntoon, mikäli Euroviisuissa haluaa pärjätä. Lavalla kuullaan toinen toistaan parempia laulajia, joten siinä joukossa ei halua erottua joukosta huonolla tavalla.

Daruden kappaleita arvostelleeseen kansainväliseen raatiin kuulunut ruotsalainen Gabriel Alares arvioi, että Suomen viisubiisillä voi olla hyvätkin mahdollisuudet pärjätä kisassa. Hänen mielestään on hyvä, että kappaleella on vahva tarina. Se puhuttelee ihmisiä ympäri maailmaa.

Alaresilla on vahva usko, että Suomi pääsee viisufinaaliin ja voi pärjätä sielläkin hyvin. Ruotsalaisilla on viisujen kestomenestyjinä tarkka vainu, joten tähän arvioon on hyvä uskoa.

Israelin Euroviisuihin on tähän mennessä valittu 34 edustuskappaletta. Viikon päästä kaikki viisubiisit on julkaistu. Tämän vuoden sato on ollut suhteellisen vaisu eikä mikään kappale ole erityisesti noussut esiin joukosta. Valtaosa kappaleista on hidastempoisia. Daruden dancekappale erottuukin niiden joukosta hyvällä tavalla.

Mikäli lopuistakaan kilpailukappaleista ei löydy timanttista viisuklassikkoa, Darude saattaa menestyä kilpailussa yllättävänkin hyvin. Ainakin Suomella on tarjota Israelissa kansainvälisesti menestyneen DJ:n bileet hyvällä sanomalla.

Lue myös: Darude yllättyi Look away -kappaleen murskavoitosta

Yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä Christina Aguilera saapuu heinäkuussa Suomeen. Aguilera konsertoi Pori Jazzissa perjantaina 19. heinäkuuta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Aguilera saapuu Suomeen esiintymään.

Aguilera kiertää kesällä Eurooppaa, mutta vierailu Porissa on Pori Jazzin mukaan Aguileran ainoa esiintyminen Skandinaviassa tänä vuonna.

Christina Aguilera tunnetaan muun muassa hiteistään ”Beautiful”, ”Genie in a Bottle” ja ”Fighter”.

Myynyt yli 40 miljonaa levyä

38-vuotiasta Aguileraa pidetään yhtenä sukupolvensa lahjakkaimmista laulajista. Hän on voittanut viisi Grammya ja myynyt yli 43 miljoonaa levyä.

Musiikkiuransa ohella Aguilera tunnetaan näyttelijänä, joka on nähty muun muassa vuonna 2010 ensi-iltansa saaneessa musiikkielokuvassa Burleski.

Pori Jazzin pääkonsertit järjestetään Kirjurinluodon konserttipuistossa torstaina 18. -20. heinäkuuta. Festivaalin aiemmin julkaistuja esiintyjiä ovat muun muassa Toto, Stray Cats, Melody Gardot ja Angélique Kidjo.

Lankakauppias, seitsemän lasta, kuolema ja tasa-arvo.

Ne ovat jääneet lapsille mieleen Minna Canthista. He ovat olleet katsomassa Sytkyt-nukketeatterin esitystä Juhlitaan Minnaa.

Siinä nukkenäyttelijä Juha Laukkanen kertoo kirjailijan värikkäästä elämästä.

– Kerron, miten elettiin ennen vanhaa ja minkälaista oli seitsemän lapsen yksinhuoltajan perhe-elämä. Tutuiksi tulevat sen ajan musiikki ja tavat.

"Kyllä 5-vuotiaankin täytyy vähän tietää, mistä sitä tullaan ja mihin mennään." Juha Laukkanen

Laukkasen mielestä niin aikuisten kuin lastenkin on hyvä tietää, miten merkittävä vaikuttaja, kirjailija ja journalisti Canth oli.

Hän on huomannut, että aikamatka 1800-luvulle kiehtoo lapsia.

– Mielestäni historia on tärkeä asia ja kyllä 5-vuotiaankin täytyy vähän tietää, mistä sitä tullaan ja mihin mennään.

Rautaisannos supernaista

Minna Canthin syntymästä on 19. maaliskuuta kulunut 175 vuotta. Sen kunniaksi kevään aikana järjestetään lukuisia tapahtumia.

Myös lapset ja nuoret saavat rautaisannoksen Minnaa.

Historian supernaisesta kerrotaan päiväkodeissa. Canthin näytelmiä pohditaan koulujen äidinkielentunneilla. Elämäntyö tulee tutuksi teatteriesityksissä ja näyttelyissä.

"Minna Canth on keskeinen henkilö suomalaisessa historiassa." Leena Virtanen

Korttelimuseossa Kuopiossa on esillä kuvitusnäyttely Minna Canthista kertovasta lastenkirjasta. Kuvat on tehnyt Sanna Pelliccioni lastenkirjailija Leena Virtasen kirjoittamaan kirjaan.

Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot on ensimmäinen lapsille suunnattu elämäkertakirja suomalaisesta naisesta.

Kirjan kuvissa Canth juo rakastamaansa kahvia, pelaa korttia ja tapaa köyhiä.

– Persoonan yksityiskohtien löytäminen on herkullisinta. Minusta on kiehtovaa, kuinka Minna kulki vanhanaikaisissa vaatteissa ja hiustyylissä välittämättä muiden mielipiteistä, kuvittaja Sanna Pelliccioni sanoo.

– Hän uskalsi seurata intohimoaan. Hän oli rohkea ja osasi jättää omaan arvoonsa saamansa kovan arvostelun.

Lastenkirjailija Leena Virtanen muistuttaa, että muualla maailmassa naisista kertovien kuvakirjojen tekeminen lapsille on jo pitkään ollut ilmiö.

– Minna oli monipuolinen. Hänestä riittää kerrottavaa myös lapsille. Kaikki ei mahtunut yhteen pieneen kuvakirjaan.

– Minna Canth on keskeinen henkilö suomalaisessa historiassa ja kulttuurielämässä, Virtanen muistuttaa..

Minna-kirjoja lapsille ja nuorille

Canthin nimi tulee nyt vastaan useissa uusissa lasten ja nuorten kirjoissa.

Elina Lappalaisen kirjoittama Ihmeellinen Minna ja suomalaiset suurnaiset sekä Vilja-Tuulia Huotarisen Heistä tuli taiteilijoita rohkaisevat tyttöjä näkymään ja kuulumaan.

Ida Salmisen Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa sekä Elina Tuomen Itsenäisiä naisia – 70 suomalaista esikuvaa ovat nuorille suunnattuja kokoomateoksia.

Yleisö-Finlandialla palkittu Taru Anttosen ja Milla Karppisen Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä.

Minna Canth ei ole menettänyt merkitystään aikansa radikaalina ja päähänpotkittujen puolustajana.

– Minna on esikuvanainen ja lapsilla pitää olla esikuvia. Mielellään myös naisesikuvia, lastenkirjailija Leena Virtanen muistuttaa.

– Naisten oikeudet eivät ole itsestäänselvyys oikeastaan missään päin maailmaa. On tärkeää, että lapset saavat siitä tietoa lapsentasoisesti ja tietävät, että asioihin voi vaikuttaa, kuvittaja Sanna Pelliccioni sanoo.

Juha Laukkanen toivoo, että lapset ja nuoret ottaisivat Minnasta mallia ja uskaltaisivat antaa unelmilleen siivet.

– Sekä tyttöjen että poikien tulee voida uskoa itseensä. Kaikki elämässä on mahdollista.

Tasa-arvo on hyvä sen takia, ettei tarvis aina riidellä, mistä leikkii. Mette Hujo, 6 vuotta

Teatteriesityksen päätteeksi Laukkanen kertoo lapsille, että maaliskuussa nostetaan Suomen lippu salkoon Minna Canthille ja tasa-arvolle.

Esitys saa 6-vuotiaat kuopiolaislapset miettimään, mitä tasa-arvo tarkoittaa.

– Se on sitä, että on helpompi aina päättää mitä tekee, Niilo Rinkinen tuumaa.

Myös Mette Hujosta tasa-arvo on hyvä juttu.

– Sen takia, ettei tarvis aina riidellä, mistä leikkii. Se on sellaista, että pojat ja tytöt voi tehdä samoja asioita.

Mitä mieltä sinä olet Minna Canthin merkityksestä? Ota osaa keskusteluun. Keskustelu sulkeutuu klo 22.00

Konemusiikkiyhtye The Prodigyn laulaja Keith Flint on kuollut.

Aluksi median kautta levinneen tiedon on varmistanut myös yhtyeen perustajajäsen Liam Howlett yhtyeen Instagram-tilillä.

Howlettin mukaan Flint oli tehnyt itsemurhan.

Britannian poliisi on aiemmin kertonut brittimedialle, että Flintin kuolemaan ei epäillä liittyvän rikosta.

Erikoisista kampauksistaan tunnettu Flint oli kuollessaan 49-vuotias. Hän löytyi aamulla kuolleena kotoaan Essexistä.

The Prodigy nousi 1990-luvun alussa rave-piireistä yhdeksi Britannian suurimmista yhtyeistä. The Prodigyn hitit Firestarter ja Breathe kohosivat Britannian single-listan kärkeen vuonna 1996.

Keith Flint syntyi Itä-Lontoossa. Hän muutti lapsena Essexiin. Siellä hän tapasi yökerhossa Liam Howlettin, jonka kanssa he perustivat The Prodigyn.

Aluksi Flint toimi yhtyeen live-tanssijana. Hän siirtyi laulajaksi Firestarter-biisissä. Kappale toi yhtyeen valtavirtaan.

The Prodigyn on määrä esiintyä kesäkuussa Provinssi-festivaalilla Seinäjoella avauspäivän pääesiintyjänä. Festivaalia järjestävän Fullsteam-Agencyn Johannes Kinnunen kertoo, että toistaiseksi ei ole vielä varmaa, miten yhtyeen esiintymisen nyt käy.

Päivitetty 4.3.2019 klo 16:00: Lisätty bändikaverin tieto siitä, että Flint on tehnyt itsemurhan, Instagram-päivitys upotettu juttuun.

Jutun keskustelumahdollisuus on avoinna klo 22 saakka.

Alasti-niminen elämäkerta käy läpi 29-vuotiaan Mikael Gabrielin elämää lapsuudesta tähän päivään. Laura Frimanin ja Anton Vanha-Majamaan kirjoittamassa kirjassa räppäri puhuu avoimesti lapsuutensa karuista ajoista, huostaanotosta, rap-musiikin löytämisestä, noususta musiikkialan huipulle sekä sen mukanaan tuomasta uupumisesta.

Helsingin Malmilla nuoruutensa asunut Mikael Sohlman oli levoton lapsi. Hän lintsasi koulusta ja varasteli kaupoista. Poika oli aluksi koulukiusattu ja myöhemmin itse kiusaaja. Yksinhuoltajaäiti Liidia yritti saada poikaansa ruotuun parhaansa mukaan.

– Äiti yritti kaikkensa ja mitä pystyi maailmastaan antamaan. Olin niin murrosiän huumassa, että oli varmasti vaikeata pitää otetta minusta. En ole helpoksi sitä hänelle tehnyt, Mikael Gabriel muistelee.

Lopulta mitkään keinot eivät auttaneet ja Mikael huostaanotettiin ja passitettiin koulukotiin Hyrynsalmelle. Siellä hänet pistettiin kolmeksi kuukaudeksi eristykseen.

– Se oli pysäyttävä kokemus. Oli tottunut, että ystävät ja Stadi oli siinä ja yhtäkkiä joutuikin lähtemään keskelle metsää asumaan seitsemän muun nuoren kanssa. Se muutti aika pahaankin suuntaan menevää elämää paremmaksi. Löysin räppäämisen ja syyn mennä eteenpäin, eikä velloa vihassa tai murrosiän tuomassa synkässä fiiliksessä. Se oli ehdottomasti yksi elämän käännekohtia.

Poppari vai räppäri?

Rap-musiikin avulla Mikael pystyi purkamaan pahaa oloaan. Nyt hän on sitä mieltä, että olisi ollut hyvä puhua myös ammattiauttajalle.

– Olin silloin niin kapinallinen, että en puhu kellekään. Puhuin tekstien ja taiteen kautta. Räppi ja tekstien kirjoittaminen on ollut itselle suuri pakokeino todellisuudesta. Ois varmaan pitänyt myös puhua jollekin ammatti-ihmiselle, että miten pitää suhtautua tiettyihin asioihin, eikä vaan itse selvittää tietään ylös sieltä kuilusta.

Mikael Gabrielin räppärin ura alkoi mennä eteenpäin, kun hän päätyi Helsingin kaupungin ylläpitämään Hattutehtaaseen, missä nuoret saivat tehdä musiikkia. Hänen mentorinaan toimi Pyhimys, joka opetti hänelle räppäämisen saloja.

Räppärillä oli hirvittävä nälkä päästä pinnalle musiikillaan. Mikä siihen ajoi?

– Sitä samaa voimaa ja fiilistä mä olen etsinyt monesti, että mikä se on ollut. Mua ei ole kukaan pystynyt estämään ja mä laitoin kaikille viestiä ja etsin netistä firmojen johtajien nimet ja laitoin henkilökohtaista sähköpostia, että nyt on Suomen kovin juttu. Mikä ei ollut Suomen kovin juttu. Jotenkin kun sen manifestoi itselleen tollai, niin se on se, mitä mä yritän noille nuorillekin kertoa. Uskoo johonkin, mihin kukaan muu ei usko ja alkaa tehdä hommia sitä kohti ja yhtäkkiä kaikki muutkin uskoo siihen. Sit se onkin totta.

Kun Mikael Gabriel alkoi saada kappaleilleen radiosoittoa ja yleisöä keikoilleen, löytyi myös arvostelijoita. Monien mielestä hän oli enemmän poppari kuin räppäri.

– Eihän ikinä mikään tunnu hyvältä, mikä painaa sua alaspäin tai joku sanoo sulle pahasti. Mutta ei se ole ikinä ollut mulle mikään sellainen muuri, mikä olisi mua estänyt menemästä siitä täysiä läpi. Se on ollut jollain tavalla se vahvuus.

Kumpi olet? Poppari vai räppäri?

– Mä en ole kumpikaan. Mä oon artisti, Mikael Gabriel virnistää.

Rahaa ja naisia

Artisti uskoo, että hän breikkasi olemalla aito. Hän räppäsi itseään koskettavista asioista. Karuissa oloissa kasvaneen miehen elämä mullistui täysin, kun yhtäkkiä rahaa virtasi ja naisia riitti.

– Enää se ei ole elämässä keskipiste. Silloin otti Jenkeistä kaikki vaikutteet ja halusi olla kuten Lil Wayne tai Jay-Z. Yhtä isot bileet ja yhtä paljon naisia ja yhtä paljon rahaa. Varmasti silloin se on ollut semmonen bensa, mitä kohti on menty. Mutta ei se ole enää 29-vuotiaana mun juttu, että mä juoksisin tuolla tyttöjen perässä tai että ne juoksis mun perässä.. Tuntuu vähän kaukaselta tai ylipäätään, että tekisi raha edellä jotain.

Elämäkerrassa kerrotaan, että räppäri törsäsi pahimmillaan 28 000 euroa kuukaudessa makeaan elämään. Hän shoppaili muun muassa vaatteita ja koruja. Hän sanoi tuolloin, että raha on kaikki kaikessa.

– Ilman sitä ei oikein pystyis tekee yhtään mitään. Ilman rahaa sä et pysty elää. Kun sä löydät tietyn pisteen siihen, että mistä sä saat joka viikko rahaa maksaa vuokran tai ruokaa sun pöytään. Sitten kun se tilanne hellittää, ja on se sitten säästöt tai sijoitukset, miten ikinä sä rakennat sun omaa taloutta, niin sitä enemmän se suhde rahaan tavallaan menee jollain tavalla terveellisemmäksi. Se raha ei ole se, mitä sä mietit koko ajan vaan sä ymmärrät, että raha mahdollistaa mulle sen, että mun ei tarvi miettiä rahaa.

Mikä on suhteesi rahaan tällä hetkellä?

– Mulla on kaikki hyvin taloudellisesti ja mun ei tarvii stressata rahaa. Eikä mulla ole sellainen fiilis, että mun pitää tuhlata joihinkin kalliisiin asioihin, että mä voisin tuntea oloni paremmaksi. Nyt mulla on hyvä olo ja pahaa oloa ei tarvii millään rahalla peittää. Mulla on ihan hyvä meininki ja ihan terveellinen suhde siihen. Kyllä sitä tulee vieläkin vähän liikaa tuhlattua. Ehkä mä pääsen siitäkin eroon kohta.

Mitä olet viimeksi ostanut?

– Mä vähän tuhlasin tollaseen golf-putteriin. Vähän ehkä liikaa. Mutta putteri on tärkee, mistä tuntee, että nyt on putti hallussa.

Vain elämää ja radioboikotti

Kun Mikael Gabriel osallistui Vain elämää -ohjelman viidennelle kaudelle vuonna 2016, hänen uransa singahti seuraavalle tasolle. Räppäri oppi mukana olleilta konkariartisteilta paljon ja pystyi sitä kautta kehittämään omaa uraansa. Ohjelman myötä myös oma fanikunta laajeni.

– Se meni laajemmalle yleisölle ja kyllä sen huomas varsinkin kun vähän vanhemmat ihmiset alkoivat tunnistaa ja tuli puhuu enemmän. Viestejä alkoi tulla somessa ja kaikkialla enemmän. Ennen 13–25-vuotiaat oli se mun haarukka, sen jälkeen se oli 0–180. Ohjelman jälkeen en enää oikeastaan tuntenut mitään rajoja.

Viime vuonna artisti päätti lähteä tuomariksi MTV:n X Factor -kilpailuun. Päätös ei kuitenkaan ollut fiksu. Hän joutui kilpailijan eli Nelonen Median radiokanavilla soittoboikottiin.

– Se tuntui oudolta ja epäreilulta. Kyllä mä myös tavallaan ymmärrän sen bisnespuolelta, että jos sä hyppäät toisen leiriin, niin sun tuki toisessa paikassa loppuu.

Koetko, että boikotti on jollain tavalla vaikuttanut sun uraasi?

– En mä koe, että se olisi millään tavalla ulospäin vaikuttanut oikeastaan millään tavalla. Se on ehkä vaikuttanut eniten siihen, kuinka paljon haluaa tehdä musiikkia ylipäätänsä. Jos sä tiedät, että tuolla joku yrittää sulkea ovia tai yrittää estää sun ihan normaalia kehittymistä, niin eihän sulla ole niin paljoa fiilistä tehdä musiikkia tai yrittää jahdata jotain suurempaa unelmaa tai päämäärää.

Suosion tuoma väsymys

Elämäkerran lopussa Mikael Gabriel kertoo uupumuksesta. Se alkoi jo Vain elämää -ohjelman aikoihin, kun suosio kasvoi ja mediahuomio oli todella isoa.

– Kyllä se on alkanut viimeisen vuoden aikana alkanut näkyä sellaisena, että ei ole halunnut tehdä samalla tavalla musiikkia ja ei ole halunnut tehdä keikkoja. Ei ole halunnut jahtaa sitä unelmaa samalla tavalla kuin mitä joskus aikaisemmin. Kyllä se on ollut yksi iso syy siihen, että on halunnut ottaa breikin. Sitten kun on alkanut pää hajoo, niin sitten alkaa pikkuhiljaa kroppa hajoo. Loukkaantuu paljon helpommin ja ei keskity enää samalla tavalla.

Kuinka voit nyt?

– Tosi hyvin. Mulla on tosi vapaa ja hyvä olla. Mulla ei ole paineita yhtään mistään.

Räppäri aikoo pitää kirjan julkistamisen jälkeen taukoa ainakin tämän vuoden. Perjantaina hän julkaisi vielä uuden kappaleen Lennokki, jolla vierailee Vesa-Matti Loiri. Biisi on kantaaottava ja siinä kritisoidaan Suomen hyvinvointivaltion rappeutumista. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

– Se sanoma on laaja ja koskettaa monenlaisia elämiä. Taas palatakseni aitouteen, niin siinä puhutaan oikean suomalaisen sanoilla. Biisiä on varmasti vaikea ymmärtää, jos oma elämä ja ympäristö ei oo sitä, mitä siinä biisissä. Munkaan elinympäristö ei enää oo sitä, mutta se on ollu. Mä tunnen tarinoita ja tiedän ihmisiä, jotka taistelevat näiden juttujen kaa joka päivä.

Kappaleessa artisti tölväisee myös pääministeri Juha Sipilää.

– Eiköhän se oo ansainnut sen, Mikael Gabriel nauraa.

Eduskuntavaalit ovat pian ja Suomi saa uuden hallituksen. Mitä asioille pitäisi tehdä?

– Mun mielestä poliitikot vois pitää lupauksensa ja ois taas kiva äänestää tyyppei, joita kannattaisi äänestää ja jotka seisoo sanojensa takana. Ois kiva, että asiat vihdoin muuttuis vähän parempaan suuntaan. Rahaa näyttää kuitenkin olevan loputtomiin valtioilla ja pankeilla. Ja veroistahan ne saa vähän lisää siihen, niin hommat vois vihdoin laittaa kuntoon ja lopettaa asioista leikkaamisen ja tehdä tästä paikasta vielä paremman ja turvallisemman elää.

Kuinka Mikael Gabrielin elämä jatkuu tästä eteenpäin?

– Mulla jatkuu elo niin, että mä meen kotiin ja vien koiran ulos ja kerään koirankakat ja pistän ne roskiin ja meen takas kotiin ja pistän Netflixin päälle ja rauhotun.

Suomen dekkariseura ry:n Vuoden johtolanka -palkinto edellisvuoden parhaasta kotimaisesta dekkariteosta on myönnetty Eva Frantzille romaanista Kahdeksas neito (ruotsink. alkuteos Den åttonde tärnan).

Palkintoraadin mukaan Kahdeksas neito kuvaa hienosti suomenruotsalaisen pikkukaupungin miljöötä. Jännitys rakentuu vähitellen, mutta ilman liiallista väkivaltaa.

Erityisen kiitoksen Frantz saa raadilta nuorten kuvaamisesta: hän sukeltaa nuorten ajatuksiin uskottavasti ja tarkastelee heidän maailmaansa herkkävaistoisesti. Vaikka kirjailija uskaltaa käsitellä seksuaalisen hyväksikäytön kaltaista rankkaa teemaa, teos on sävyltään lempeä, eikä liian moralisoiva.

Eva Frantz (s. 1980) on espoolainen toimittaja. Kahdeksas neito on hänen neljäs romaaninsa ja toinen poliisi Anna Gladista kertovassa sarjassa.

Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjalla palkittiin Tuire Malmstedtin romaani Pimeä jää.

Suomen dekkariseuran ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjalla palkittiin espanjalaisen Dolores Redondon romaani Tämän kaiken minä sinulle annan.

Kansainvälinen talouslehti julkaisi eilen laajan nettijutun, jossa käytiin läpi muusikko Saara Aallon menestystä.

Jutun mukaan 31-vuotiaan Aallon varallisuus on 10 miljoonaa puntaa eli yli 11 miljoonaa euroa.

Artikkelissa Christian Guiltenane kirjoittaa, että laulaja on kasvattanut Suomen turismia 150 miljoonan euron arvosta.

Pelkästään Suomessa Aalto on saanut runsaasti medianäkyvyyttä. Viimeisen vuoden aikana hänestä on julkaistu suomalaisessa mediassa yli 11 000 artikkelia.

Aalto kiinnostaa brittejä

Myös brittien kiinnostus Saara Aaltoon on tällä hetkellä suurta.

Aalto kisaa suositussa jäätanssireality-sarjassa, Dancing On Icessa, ja on raivannut tiensä finaaliin saakka.

Talouslehti Forbesin kirjoittamat varallisuustiedot ovat keränneet kyselijöitä myös Suomessa. Yle Uutiset tavoitti Saara Aallon managerin Meri Sopasen, joka valottaa Christian Guiltenanen väitteitä.

Sopanen viittaa Markkinointi & Mainonta -julkaisun vuoden 2016 juttuun, jossa Turun yliopiston dosentti Mikko Wennberg arvioi Saara Aallon medianäkyvyyttä. Wennberg toteaa, että kolmen kuukauden aikana Aalto sai medianäkyvyyttä 150 miljoonan euron edestä. Wennbergin mukaan medianäkyvyys on tullut X-Factor-ohjelmasta, verkkomediasta ja toimituksellisista mediaosumista.

Summa vastaa sitä, jos Aalto olisi ostanut saman määrän näkyvyyttä itselleen mainos- ja markkina-aikana.

Sopanen viittaa myös Kauppalehden loppuvuodesta 2016 julkaistuun juttuun, jossa todetaan, että ”Saara Aallon mainosarvo ohittaa joulupukin”. Jutussa viitataan mediaseurantayhtiö Meltwaterin selvitykseen, jonka mukaan Aallosta on kirjoitettu vuonna 2016 noin 11 000 juttua.

Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön kohdalla määrä on 8 100 kappaletta.

Sopasen mukaan haastattelun aikana ei puhuttu Aallon varallisuudesta tai tuloista.

– Löysimme kuitenkin äsken muutaman nettisivun, joissa Saaran varallisuudeksi on arvioitu tuo kymmenen miljoonaa, joten tieto on varmaan otettu sieltä. Saara itse ei ole koskaan kommentoinut tulojaan millään tavalla, Sopanen painottaa.

Sopasen mukaan ei ole mitenkään ihmeellistä, että Forbes-uutisen kirjoitti juuri Christian Guiltenane.

– Hän on tunnettu brittitoimittaja, joka käänsi Saaran No Fear -kirjan englanniksi. Lisäksi hän on haastatellut Saaraa muutamaan otteeseen aiemminkin: Christian siis tiesi Saaran erikoisen tarinan ja halusi kirjoittaa siitä Forbes-lehteen.

Meksikossa sijaitsevan Chichén Itzán maya-kaupungin alta on löytynyt valtava luolasto sekä runsaasti koskematonta esineistöä. Meksikolaisen arkeologin Guillermo de Andan mukaan löytö on merkittävä "tieteellinen aarre". De Andan mukaan luolasto auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin Chichén Itzán asukkaiden alkuperää, elintapoja sekä uskomuksia.

Luolaston sisäänkäynti sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Chichén Itzán keskustaa hallitsevasta Kukulcánin porraspyramidistä. Luolastossa on useita kammioita, joita yhdistävät kapeat ja matalat yhdyskäytävät. Osa käytävistä on ollut niin matalia, että tutkijoiden on pitänyt ryömiä niiden läpi.

Luolasto on kaivettu noin 24 metriä maanpinnan alapuolelle ja sen pituus on ainakin 460 metriä. Arkeologit eivät vielä tiedä, kuinka laajalle alueelle käytäväverkosto kammioineen on levittäytynyt.

Luolastosta löytyneisiin esineisiin kuuluvat muun muassa seitsemän suitsekeastiaa, jotka esittävät mayoyen sateen jumalaa Chaacia. Arkeologien mukaan kyse on jumalille annetuista uhreista. Esineet on todennäköisesti valmistettu vuosien 700 ja 1000 jaa. välillä.

Luolaston olemassaolosta on tiedetty jo puoli vuosisataa. Jostain syystä luolia tutkimaan lähetetty arkeologi kuitenkin jätti työnsä kesken ja sulki sisäänkäynnin kivillä. Hän kirjoitti löydöstä myös vaatimattoman raportin, jonka useampi taho ohitti.

"Jumalten vatsa"

Chichén Itzán asukkaat pitivät luolastoa luultavasti jonkinlaisena jumalten vatsana tai suolistona. Chichén Itzán alueella asuvat mayojen jälkeläiset ehtivät jo varoittaa tutkijoita siitä, että luolastoa vartioi myrkyllinen korallikäärme. Näin todellakin oli, ja käärme esti tutkijoiden pääsyä luolastoon neljän päivän ajan.

Paikallisten asukkaiden pyynnöstä luolan sisäänkäynnin edustalla tehtiin myös kuusi tuntia kestänyt puhdistautumisrituaali.

UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluva Chichén Itzá kuuluu laajimpiin ja tärkeimpiin maya-kaupunkeihin. Porraspyramideistaan ja tähtitieteellisestä observatoriostaan tunnettu kaupunki perustettiin noin 600 eaa. ja sen merkitys väheni 1200-luvulla jaa. Nykyisin Chichén Itzá kuuluu Meksikon suosituimpiin turistikohteisiin.

Jutun kommnetointi on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

Brittiyhtye Prodigyn esiintyminen kesällä Provinssissa peruuntuu, festivaali kertoi tiistai-iltana.

Yhtye kirjoittaa Twitterissä peruvansa kaikki tulevat esiintymisensä.

Bändi kertoi maanantaina laulajansa Keith Flintin kuolemasta. Flint oli kuollessaan 49-vuotias.

Provinssi-festivaali tiedotti, että asiakkaat, jotka ovat ostaneet Prodigyn esiintymispäivälle yhden päivän torstailipun Provinssiin, voivat halutessaan palauttaa liput ostopaikkaan perjantaihin 15. maaliskuuta mennessä.

Prodigyn oli tarkoitus esiintyä Seinäjoella Provinssissa 27. kesäkuuta

Lue myös:

The Prodigyn laulaja Keith Flint on kuollut – Piti tulla Provinssiin esiintymään