Vuonna 2006 plastiikkakirurgit avasivat australialaisen taiteilijan Stelarcin käsivarren ja syntyneeseen onteloon upotettiin korvan muotoinen tukirakenne, jonka päälle vedettiin ihosuikale. Vähitellen keinotekoiseen korvaan on kasvanut kudosta ja sille on kehittynyt oma verenkierto.

Ihan täydellinen korva ei vieläkään ole: korvannipukka puuttuu, ja se on tarkoitus muovata taiteilijan omilla kantasoluilla. Sitten korvaan asetetaan minikokoinen siru mikrofoneineen ja koko komeus yhdistetään langattomasti internettiin. Lopputuloksena on biomekaaninen ihminen, joka on sekoitus taideteosta ja tiedettä.

Tuntemattomien elämänmuotojen tutkimista

Stelarcin kolmas korva on yksi esimerkki siitä, mitä biotaiteen saralla on viime vuosina tapahtunut. Taidemuodon tiimoilta voidaan hakkeroida ihmiskehoa, tutkailla uusia ja tuntemattomia elämänmuotoja ja teettää maalauksia bakteereiden avulla.

– Biotaidetta on nykyisin helpompaa tehdä kuin 10-20 vuotta sitten. Erilaiset teknologiat ovat kehittyneet ja ne ovat myös paremmin saatavilla. Biotaide ei ole enää eristäytynyt taidemuoto, jota tehdään laboratorioiden kätköissä, Suomen biotaiteen seuran toiminnanjohtaja Erich Berger kertoo.

Kansainvälisestä joukosta taiteilijoita ja tutkijoita koostuva Suomen biotaiteen seura on pitänyt genren lippua korkealla jo vuodesta 2008. Kolme vuotta sitten seura sai valtionpalkinnon, ja nyt se on julkaissut yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa englanninkielisen Art as We Don't Know It -kirjan, jossa käsitellään biotaiteen ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Erich Bergerin mukaan nomen est omen.

– Esittelemme kirjassa taidetta, jota tehdään juuri nyt, ja jonka prosessit voivat olla vielä kesken – sellaista taidetta, jota ei tunneta, koska se ei ole vielä valmista.

Niinpä kirjassa pääsevät esille muun muassa avaruusbiologiaa hyödyntävät kokeilut, jotka viittaavat tulevaisuuteen. Esimerkiksi Andy Gracien kokeellisessa Deep Data Prototypes -teoksessa käytetään dataa, jota ovat taltioineet Voyagerin kaltaiset avaruusluotaimet. Simulaatiossa altistetaan mikroeliöitä ja kasveja äskettäin löydettyjen planeettojen painovoima- ja magneettikentille. Gracie tutkii teoksessaan sitä, millaisia mahdollisuuksia kaukaisimmista kaukaisin, avaruuden laidoilta taltioitu informaatio tarjoaa Maapallon elämänmuodoille.

Yksi Art as We Don't Know It -kirjan teemoista käsittelee ksenobiologiaa, jossa manipuloidaan ja syntetisoidaan erilaisia elämänmuotoja.

– Haluamme nostaa esille kysymyksiä siitä, onko muilla planeetoilla, tai mahdollisesti jopa Maapallolla, olemassa elämänmuotoja, joista emme tiedä mitään – tai onko tällaista uutta elämää mahdollista luoda, Erich Berger kertoo.

Bergerin mukaan biotaiteen ja tieteen enemmän tai vähemmän epäpyhässä liitossa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: taiteilijoita ovat aina kiinnostaneet uudet ilmaisumuodot ja teknologiat, joiden kautta voi tarttua yhteiskunnallisiin ja eettisiin kysymyksiin.

Kolme vuotta sitten Suomen biotaiteen seura järjesti Aalto-yliopiston kanssa Merry CRISPR -workshopin, johon kuului kenttätutkimusta ja laboratoriotyöskentelyä. CRISPR viittaa tekniikkaan, jolla voidaan muokata geenejä. Taide ennakoi tieteen kehitystä: toissa vuonna kohistiin tapauksesta, jossa kiinalaistutkija oli muokannut CRISPR-tekniikan avulla kaksostyttöjen perimää.

Suomessa biotaidetta tekee muun muassa Kristiina Ljokkoi, joka hyödyntää elävissä veistoksissaan sieniä. Ulla Taipale ja Christina Stadlbauer taas ovat tutkineet urbaaneihin tiloihin tuotuja mehiläisiä Melliferopolis-projektissaan.

Hiivojen salaperäisen prosessit

Mutta kuinka syntyy hiivagrammi? Tämän kuun ajan Suomen biotaiteen seuran SOLU-näyttelytilassa on esillä Johanna Rotkon hiivagrammeja, joiden valmistusprosessi vaatii sekä aikaa että vaivaa.

Ensin Rotko viljelee kasvualustalla erilaisia hiivalajeja. Sitten hän valmistaa tietokoneella rasterikuvan, joka tulostetaan kalvolle. Kalvo asetetaan petrimaljan kanteen, ja maljan pohjalla on hiivakasvusto. Kalvossa olevaa kuvaa valaistaan kaksi vuorokautta ultraviolettivalolla.

Rasterikuvan mustat osat eivät päästä uv-valoa läpi, kun taas vaaleat kohdat läpäissyt valo tappaa ja muuntelee hiivasoluja. Tällaisen vaihtelun takia hiivasolukkoon alkaa muodostua kuva. Sitten prosessi alkaa elämään omaa elämäänsä.

– Mielenkiintoisinta tässä on se, että lopputulos on aina erilainen. On myös kiehtovaa, että voi työskennellä erilaisten organismien, kuten hiivojen ja homeen kanssa, Johanna Rotko toteaa.

Mitä tahansa hiivaa ei tällaisissa taideteoksissa voi hyödyntää. Rotko käyttää teollisia oluthiivoja eli fermentis-tuoteperhettä. Hän on myös testannut geenimuunneltujen hiivojen lisäksi villihiivoja.

– Esimerkiksi leivinhiiva lähtee kasvamaan todella nopeasti ja yleensä se umpeutuu. Siitä tulee harmaata ja se voi myös kuplia liikaa. Käytettävät grammamäärät ovat hyvin tarkkoja: jos hiivaa laittaa liikaa, lopputulos on väritön eikä kuva valotu ollenkaan.

Mustaa, kellertävää, oranssia, mustaa ja vihertävää ja sinertävää väriä hiivagrammit saavat kasvualustassa olevasta mustikasta, kurkumasta, spirulinasta ja hiilestä.

– Hiili tuo kuvan parhaiten esille. Kurkuma-alustalla hiiva taas elää ihan eri tavalla – kuvat eivät ole ihan niin selkeitä, mutta lopputulos on kiinnostavampi, Rotko kertoo.

Elämän ja kuoleman arvaamattomuutta

Biotaiteen kentällä tehdään tällä hetkellä myös bakteerigrammeja, jotka syntyvät samaan tapaan kuin hiivagrammit. Pohjimmiltaan tällaisten grammien kohdalla kyse on jatkumosta, joka viittaa 1800-luvulla kehitettyihin valokuvaustekniikoihin kuten antotypiaan, jossa hyödynnetään kasvien valoherkkiä osia ja auringonvaloa.

Visuaalisen puolen ja taidehistoriallisen kontekstin lisäksi Johanna Rotkon hiivagrammeihin liittyy myös syvempi merkitys: niissä taltioidaan elämän ja kuoleman kehää ja arvaamattomuutta.

– Taustalla tässä on ollut koko ajan oman luontosuhteen tutkiminen, mikä heijastuu Maapallon yleisestä tilasta ja biodiversiteetin katoamisesta. Meidän aikamme tekee sen, että pakkohan tällaisia asioita on miettiä.

Petrimaljan pohjalle valottuneet hiivagrammit tarjoavat myös yllätyksiä: ne saattavat vaikuttaa lyhytikäisiltä ja haurailta, mutta parhaimmillaan ne voivat säilyä katsomiskelpoisina vuosikausia. Syynä voi olla se, että kasvualustasta katoavat kaikki ravinteet, ja myös ilmalukko on suojaava tekijä.

Johanna Rotkon kokeilut hiivojen parissa jatkuvat ja tarjoavat jatkuvasti yllätyksiä.

– Viime kesän näyttelyssä petrimaljan reunoihin syntyi oranssia hometta. Se näytti valtavan kauniilta, Rotko huokaa.

Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.

Suuren Journalistipalkinnon voittajat palkittiin neljässä eri palkintoluokassa.

Vuoden journalistiksi valittiin Antti Kuronen ja Vuoden jutuksi Paavo Teittisen ja Katri Kallionpään artikkeli. Vuoden journalistinen teko oli Vastalääke.fi ja Vuoden journalistinen pomo Riina Nevalainen.

Kuronen raportoi Al-Holin leiristä

Vuoden journalistiksi valittu Yleisradion ulkomaantoimittaja Antti Kuronen iloitsee saamastaan tunnustuksesta.

– Hienoa, että tällä tavalla arvostetaan ulkomaanjournalismia. Olen ollut paljon kriisialueilla ja raportoinut konflikteista ja tuntuu todella kivalta, että se nyt huomioidaan, Kuronen sanoo.

Hän on tehnyt ansiokasta työtä raportoidessaan eri puolilta maailmaa, kuten Syyriasta, Gazasta ja Itä-Ukrainasta.

– Kuvaan ja leikkaan juttuni pääasiassa itse ja välillä joudun työskentelemään erittäin vaikeissa olosuhteissa. Silloin kokemuksesta ja kontakteista on paljon hyötyä.

Antti Kuronen oli ensimmäinen Al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa vieraillut suomalaistoimittaja. Hän kävi siellä ensimmäisen kerran viime vuoden toukokuussa.

– Minulle avattiin leirin portti, aikaa annettiin vain rajallisesti ja juoksin etsimään suomalaisia. Kun löysin naiset, ei ollut ollenkaan varmaa, että he suostuisivat haastateltaviksi. Piti luoda luottamus, Kuronen muistelee nyt tilannetta leirillä.

Isis-naiset olivat huolissaan henkilöllisyytensä paljastumisesta.

– Lupasin heille, että en paljasta nimiä tai mistä he ovat kotoisin.

Antti Kurosen televisio- ja radiojuttujen sekä nettikirjoitusten ansioista suomalaiset ovat saaneet tietoa leirin suomalaisnaisista ja -lapsista sekä leiriolosuhteista.

Hän seuraa edelleen pakolaisleirin tilannetta ja pitää yhteyttä siellä oleviin suomalaisiin.

Parhaillaan Kurosella on tekeillä aiheesta Ulkolinja-dokumentti. Yleisradio näyttää ohjelman Vuosi Al-Holissa huhtikuussa.

Antti Kurosen lisäksi ehdolla Vuoden journalistiksi olivat Imagentoimittaja Sonja Saarikoski sekä Paavo Teittinen Helsingin Sanomista.

Baltzar-paljastus Vuoden juttu

Vuoden jutuksi valittiin Paavo Teittisen ja Katri Kallionpään Helsingin Sanomiin kirjoittama artikkeli Veijo Baltzarin kultista.

Juttua kiitetään taitavasti rakennetuksi kertomukseksi siitä, kuinka teatterinjohtaja käytti väärin asemaansa kontrolloimalla, lähentelemällä ja houkuttelemalla lukioikäisiä tyttöjä asumaan kotiinsa. Voit lukea kirjoituksen täältä.

Palkintoluokassa olivat ehdolla myös Yleisradion toimittajat Jaakko Mäntymaa ja Riku Roslund. He nostivat esille suomalaisen vanhustenhoidon puutteet laajassa juttusarjassaan viime vuoden tammikuussa.

– Olimme kovassa seurassa ja jo ehdokkuus oli hieno tunnustus, toimittaja Riku Roslund sanoo.

Roslundin ja Mäntymaan jutuista nousi vilkas yhteiskunnallinen keskustelu vanhustenhoidosta.

– Tuntuu hyvältä, kun omalla jutulla on vaikutusta ja journalismilla voi muuttaa asioita parempaan suuntaan, Riku Roslund toteaa.

Vuoden jutusta kilpaili myös Elina Rannan Ilta- ja Taloussanomissa julkaistu uutinen Instru Optiikan koulutustilaisuudesta.

Journalistinen teko huuhaata vastaan

Vuoden 2019 journalistinen teko on suuren suosion saavuttanut Vastalääke.fi.

Sivustolla julkaistaan tutkimuksiin perustuvia, mutta helppotajuisia artikkeleita tieteestä ja terveydestä. Niissä selvitetään julkisuudessa esitettyjen terveysväittämien todenperäisyyttä ja käydään tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan.

Palkintoluokassa olivat ehdolla myös Apu Juniori -lehti sekä TS kirja -klubi.

Nevalainen uskoo kiitokseen

Palkintolautakunta valitsi Vuoden journalistiseksi pomoksi Aamulehden toimituspäällikkö Riina Nevalaisen.

Häntä kiitetään taitavaksi tavoitteiden ja ihmisten johtamisen yhdistäjäksi.

Riina Nevalaisen alaisuudessa työskentelevien kollegoiden mukaan hän on suora ja uskoo kiitoksen voimaan sekä luo ympärilleen turvallisen ja levollisen ilmapiirin.

Ehdolla Vuoden journalistiseksi pomoksi olivat myös Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell sekä Uutissuomalaisen uutispäällikkö Matti Pietiläinen.

Kilpailu hyvän journalismin puolesta

Kukin palkittu sai 7500 euroa. Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkinnon saajat valitsee vuosittain palkintolautakunta, johon kuuluu journalismin ammattilaisia eri tiedotusvälineistä. Lautakunnan jäsenet eivät osallistu omasta mediasta tulleiden ehdotusten arviointiin.

Vuodesta 2001 järjestetyn kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassa.

Suuri Journalistipalkinto julkistettiin gaalatilaisuudessa Helsingissä. Aikaisemmin kilpailu tunnettiin nimellä Bonnierin journalistipalkinto.

Katso Antti Kurosen haastattelu:

Katso Paavo Teittisen ja Katri Kallionpään haastattelu Yle aamun Viimeisessä sanassa:

Tasan vuosi sitten Mauri Antero Numminen teki lupauksen, johon hän suhtautuu nyt hieman ristiriitaisesti, mutta pilke silmäkulmassa.

Numminen lupasi muusikko Riku Niemelle, että kaksikko toteuttaa Nummisen 80-vuotisjuhlakonsertin Helsingissä. Ja täällä sitä ollaan, hotelli Presidentin aulassa antamassa haastattelua, kun kiire painaa päälle päivää ennen h-hetkeä.

– En ole koskaan oikein viettänyt juhlia. 75-vuotispäivääni vietimme vaimoni kanssa Hyvinkään ABC:lla. Joimme puoliksi kupillisen kahvia ja söimme puoliksi yhden wienerleivän.

Numminen esiintyy Helsingin Kulttuuritalossa pyöreiden vuosien kunniaksi Riku Niemi Orchestran solistina. Ohjelmistossa on Nummisen viihdepuolen musiikkia yli 50-vuotisen uran varrelta. Nummis-viihdettä, kuten taiteilija itse määrittelee.

– Ensin ajatus oli esittää myös säveltämääni klassistyyppistä musiikkia, mikä olisi ollut suuri yllätys yleisölle. Luulen, että se olisi aiheuttanut vain levottomuutta.

Ohjelmiston suhteen Nummisella on joka tapauksessa runsaudenpula. Taiteilijan teoslista on pitkä kuin nälkävuosi, liedistä teknoon, filosofisista lauluista lastenlauluihin. Musiikin päälle tulevat tv-sarjat, elokuvat ja kirjat.

M. A. Numminen on todellinen kulttuurin moniosaaja. Mistä hän saa kaikki ideansa?

– Luulen kasvaneeni sellaiseksi. Minun ei ole erityisesti tarvinnut etsiä ideoita. Ne vain pulpahtavat mieleeni, ja sitten toteutan ne, Numminen sanoo.

Yle kielsi tukun lauluja – Numminen soitti yhden televisiossa

M. A. Nummisen ensimmäinen julkinen esiintyminen oli kulttuuriskandaali. Yleisölle tuntematon pehkopää esitti laulujaan Jyväskylässä osana opiskelijoiden performanssia. Laulujen sanat Numminen oli kopioinut muun muassa sukupuolivalistusoppaista.

Poliisi tuli paikalle ja vei miehen kamarille. Kuulusteluissa Numminen näytti, mistä hän oli saanut sanat lauluihinsa – tavallisista kirjoista, jotka olivat saatavilla kirjastosta. Poliisipäällikkö päästi miehen menemään, mutta kaikki esitetyt laulut päätyivät soittokieltoon Yleisradiossa.

Myöhemmin samana vuonna Numminen kuitenkin esitti yhden lauluista Ylen tv-kanavalla.

Hän lauloi VEK-ryhmän (Jukka Virtanen, Aarre Elo ja Matti Kuusla) ohjelmassa kappaleen Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa. Esitys kuvattiin, missäpä muualla, eduskuntatalon puistossa.

– Muistan sen mainiosti. Ohjelman tekijät väittivät, että vaikka kappale on radiossa kielletty, se ei ole televisiossa kielletty.

– Minua haastateltiin niin sanotulla rikospaikalla eli Jyväskylän yliopiston edessä. Sitten ajoimme Helsinkiin, jossa esitin kappaleen säestäen itseäni sähkökitarallani.

Numminen pitää tiettävästi hallussaan ennätystä Ylen kieltämien laulujen määrässä. Jälkeen jäävät muun muassa Irwin Goodman ja Juha Watt Vainio.

– Kaikki uusi eurooppalainen radikaali ajattelu oli kauhistuttavaa. Paras tapa kai oli kieltää se. Niin saatiin ainakin kymmenen vuotta lisäaikaa ajatella asioita.

Numminen oli silmätikku.

– Pari vuotta myöhemmin, kun lauloin Schubertin liedejä niin kauniisti kuin vain minä osaan, kaikki joutuivat esityskieltoon, Numminen hymähtää.

Provokaatio vie yhteiskuntaa eteenpäin

Musiikki on M. A. Nummiselle provokaation väline. Erityisesti uransa alkupuolella muusikko nautti, kun häntä paheksuttiin. Iän myötä mieli on säyseytynyt, hän sanoo.

– Enää en haluaisi olla estradilla järjestämässä provokaatiota. Mutta kyllä minun mielestäni se kuuluu nuorille ihmisille, jotta saadaan yhteiskunta muuttumaan parempaan suuntaan.

Hyvä provokaatio pöyristyttää laajasti ja kaikkia. Nummisen kannalta kuvaava tapaus sattui 52 vuotta sitten. Hän esitti underground rock -lauluja sekä vasemmiston SKDL:n että Kokoomuksen tilaisuuksissa. Molemmissa raivostuttiin taiteilijalle ja luultiin, että pilkka osui juuri heihin.

Kynä olisi vieläkin terävä, mutta Numminen seuraa nykypäivän politiikkaa sivusta.

– Luulen, että poliitikot saavat keskenään aikaan niin suurta pahennusta, ettei minun tarvitse puuttua siihen.

Numminen korostaa, ettei nyky-yhteiskunta ole immuuni provokaatiolle, vaikka välillä tuntuu, ettei musiikista ole enää entisaikojen skandaalinkäryiseksi taidemuodoksi.

– Moni aihe saisi valtavan paheksunnan aikaiseksi ja jopa rikosoikeuden asiantuntijat liikkeelle. Esimerkiksi rasistiset asiat herättävät valtavaa pahennusta – aivan syystäkin, Numminen sanoo ja muistuttaa, että hän sävelsi laulunsa jo silloin aikoinaan aina sallittuihin teksteihin.

Kaiken takana sivistys

Omaperäisestä äänestä tunnettu Numminen aloitti muusikonuransa kotiseudullaan Somerolla 1950-luvun lopulla. Ensimmäinen oma yhtye oli Viisi vierasta miestä, mutta sitä ennen hän oli jo soittanut Unto Monosen yhtyeen vierailevana rumpalina.

Numminen oli mukana kuvioissa silloinkin, kun niin ikään somerolainen Rauli Badding Somerjoki aloitteli uraansa.

Numminen sai eväät omaperäisen uran rakentamiseen kotoaan.

– Sain tarpeeksi hyvät kasvatukselliset ohjeet ja kannustukset. Ei tarvinnut luimuilla muiden silmien edessä.

Osansa on myös opinnoilla. Numminen opiskeli noin kymmentä eri ainetta Helsingin yliopistossa, muun muassa valtio-oppia, sosiologiaa, kielitiedettä ja filosofiaa.

– Siitä sai maailmankatsomukseen aikamoisia aineksia, ettei tarvinnut ainakaan hävetä itseään.

Nummista ei voi lokeroida tietyn musiikinlajin tai taidemuodon rajojen sisälle. Hänen filosofiaansa on rönsyillä, rikkoa rajat ja aidat.

Yksi asia yhdistää tavalla tai toisella hänen kaikkia teoksiaan: sivistys. Sen puolia taiteilija piti uransa alussa, ja pitää vielä kahdeksankymppisenä.

– Parhaimmillaan sivistyksen oppii, kun opettelee hallitsemaan oman kielensä, oman maantieteensä ja oman historiansa, Numminen toteaa.

Lue lisää: Sukupuolivalistuslaulut saivat poliisit paikalle ja M. A. Nummisen uran nousuun

Palkittu valokuvataiteilija Susanna Majuri kuoli äkillisesti 5. maaliskuuta. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Susanna Majurin taianomaisissa valokuvissa vesi on usein keskeinen elementti. Toinen toistuva teema hänen teoksissaan on pohjoinen maisema ja mielentila.

Tavoitimme Susanna Majurin galleristin, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä taiteilijan kanssa.

– Susanna Majuri oli älykäs ja tavattoman lahjakas taiteilija. Hänellä oli oma persoonallinen näkemys ja oma tapa esittää se, kertoo galleristi Rauli Heino.

Galleria Heinossa on ollut kolme Majurin näyttelyä.

Susanna Majurin teoksia on ollut esillä lukuisissa kansainvälisissä yhteis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 2005 lähtien. Yksityisnäyttelyitä hänellä on ollut muun muassa Suomen valokuvataiteen museossa (2010), Valokuvataiteen museossa Belgian Charleroissa (2011) sekä Sogn og Fjordane -taidemuseossa Norjassa (2011). Lisäksi hänen teoksiaan on useissa merkittävissä kokoelmissa.

Parhaillaan hänen teoksiaan on esillä suomalaistaiteilijoiden yhteisnäyttelyssä Islannissa.

Susanna Majurille myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 2018.

Majuri on valmistunut taiteen maisteriksi vuonna 2007 Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen linjalta.

– Hän oli iloinen ja aina sydämellinen, kuvailee Rauli Heino.

Tieto Susanna Majurin poismenosta tuli yllätyksenä hänelle.

– Sain tiedon pari päivää sitten. Se oli järkytys.

Ohjelma Susanna Majurista vuodelta 2008 on katsottavissa täältä.

Vesala ja Suvi Teräsniska peruttu huomiselta

Warner Live kertoo hallituksen suosituksen koskevan useampaa sataa keikkaa. Osassa lipunmyynti pysäytetään ja osassa katsotaan, voidaanko keikat järjestää pienemmälle yleisölle.

Keikkansa joutuvat perumaan muun muassa artistit Paula Vesala, Suvi Teräsniska ja J. Karjalainen. Karjalaisen vappupäiväksi 1. toukokuuta suunniteltu areenakonsertti Helsingissä on siirretty pidettäväksi 4. syyskuuta.

Asiasta kertoi Warner Music Liven promoottori Samppa Hartikainen.

Teatterit

Tampereen Työväen Teatteri tiedottaa lopettavansa esitystoiminnan keväältä. Vaikka valtioneuvoston suositus koski yli 500 hengen tilaisuuksia, koemme että meillä on teatterina vastuu sekä kävijöidemme että henkilökuntamme terveydestä, tiedotteessa sanotaan.

– Tämä on vastuullisin teko, jonka tässä tilanteessa voimme tehdä, teatterinjohtaja Otso Kautto toteaa.

Teatteri jatkaa harjoitustoimintaa näillä näkymin normaalisti. Teatteri ottaa yhteyttä jokaiseen tälle keväälle lipun ostaneeseen.

TTT tiedotti aiemmin Twitterissä, että esitykset pidetään tänään normaalisti.

– Odotamme aluehallintoviranomaisten ohjeistusta liittyen esitystoiminnan jatkumiseen yli 500 henkilön tilaisuuksissa. Kun saamme ohjeistuksen, toimimme sen mukaisesti ja tiedotamme siitä välittömästi.

Kansallisteatteri aikoo järjestää näytökset viidellesadalle osallistujalle. Käytännössä tilanne koskee siis suuren näyttämön näytöksiä, toteaa viestintäpäällikkö Mia Hyvärinen.

Näytösten liput rajataan viiteensataan myytyyn ostojärjestyksessä. Ylimenevien liput perutaan. Rannalle jääville ilmoitetaan asiasta tekstiviestitse.

Menetetystä paikasta saa rahat takaisin. Lipun voi myös vaihtaa lahjakorttiin.

Turun kaupunginteatterissa esitetään tänään normaalisti Amelie-musiikkinäytelmä. Yleisömäärä on jäämässä reippaasti alle 500. Teatterissa odotetaan Avin päätöstä ja sen mukaan tehdään päätös kevään näytöksistä.

Helsingin kaupunginteatterin illan Pieni merenneito -näytös on peruttu. Lipun ostaneisiin ollaan yhteydessä ja rahat palautetaan.

– Meillä hallituksen suositus koskee suurta näyttämöä. Vielä ei ole varmistunut, voidaanko järjestää tilaisuuksia, joissa on alle 500 katsojaa. Tämän illan esitys on peruttu, kertoo viestitäpäällikkö Kaisa Pelkonen.

Hämeenlinnan teatteri ilmoittaa, että toistaiseksi esitykset pidetään normaalisti, mutta koronavirustilannetta seurataan aktiivisesti.

Jussi-gaala siirtyy myöhempään ajankohtaan

Elokuva-alan ammattilaisten yhdistys Filmiaura tiedottaa, että Jussi-gaala siirtyy myöhempään ajankohtaan.

Gaalan piti alun perin olla 20.3. Uuden gaalapäivän etsintä alkaa MTV:n ja muiden kumppaneiden kanssa.

– Seuraamme tarkkaan terveysviranomaisten suosituksia koronaviruksen tiimoilta, tiedotteessa sanotaan.

Elisa Viihteen kotimaisen suosikkielokuvan äänestys jatkuu ennalta ilmoitetusti 18.3. asti.

Sinfoniaorkesterit

Radion sinfoniaorkesteri peruu kevätkauden loput sinfoniakonsertit Helsingin Musiikkitalossa, mutta konsertit aiotaan lähettää Yle Areenassa ja muilla Ylen kanavilla. Orkesteri soittaa siis tyhjälle katsomolle.

– Esimerkiksi huominen konsertti ilman muuta soitetaan ja suomalaiset saavat nauttia suorasta lähetyksestä kotisohvalla. Linja on, että pyrimme palvelemaan yleisöä kanavien kautta, ja että soitamme kevään ohjelmiston sellaisenaan, toteaa RSO:n intendentti Tuula Sarotie.

Tilannetta tarkkaillaan viikottain ja se voi muuttua.

– Kysymys on siitäkin, pysyvätkö solistit ja kapellimestarit terveinä, Sarotie sanoo.

Helsingin kaupunginorkesterin kevätkauden konsertit Musiikkitalossa on peruttu toukokuun loppuun asti. Myös tämäniltainen (12.3.) konsertti on peruttu.

Jo lunastetut konserttiliput maksetaan asiakkaille takaisin. Kausikorteista hyvitetään peruuntuneiden konserttien osuus. Asiasta tiedotetaan lisää orkesterin verkkosivuilla mahdollisimman pian.

Orkesteri seuraa aktiivisesti tilannetta ja päätös muun muassa peruuntuneiden konserttien mahdollisista verkkolähetyksistä tai muista korvaavista esiintymisistä on tekeillä.

Liput Musiikkitalon tapahtumiin myy Ticketmaster. Paason mukaan toimitusehtoihin kuuluu, että tällaisissa tapauksissa yksittäislipuista saa aina rahat takaisin.

Tampere Filharmonia kertoo peruvansa loppuviikon konsertit. Konsertin perumisesta päätettiin yhteistyössä Tampere-talon kanssa orkesterin ja konserttitalon yhteisiä linjauksia ja ohjeistuksia noudattaen.

Perjantain 13.3. konsertin orkesteri näyttää suorana lähetyksenä verkkosivuillaan ja YouTubessa ilmaiseksi.

Tulevien viikkojen konserttien kohdalla Tampere Filharmonia odottaa Aluehallintoviraston sekä Tampereen kaupungin lopullista linjausta.

Turun filharmonisen orkesterin tämäniltainen konsertti nähdään vain verkkolähetyksenä, yleisöä ei oteta sisään. Huominen konsertti on peruttu. Orksteri odottaa Avin ja Turun kaupungin linjauksia.

Kouvolan ja Kotkan kaupunkien yhteinen orkesteri Kymi Sinfonietta tiedottaa peruvansa ainakin tämänpäiväisen konserttinsa. Se oli tarkoitus esittää Kouvolan kaupungintalolla.

Kymi Sinfonietta lupaa tiedottaa loppukevään konserteista mahdollisimman pian. Kaupunkien orkesteri antaa tarkat ohjeet lipun ostajille ensi viikon aikana.

Helsingin Tavastia

Tavastialla on tulossa aika paljon loppuunmyytyjä keikkoja, esimerkiksi Sanni, Ruusut ja Atomirotta, joita peruminen koskisi. Tavastia vetää loppuunmyytynä muutama sata enemmän kuin 500 henkeä.

– Nyt pohditaan, onko mahdollista pitää konsertteja, jos tapahtumien osanottajamäärä rajataan viiteensataan. Päätöstä ei ole, koska tieto on niin uusi, toteaa Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa.

Jo nyt korona on perunnut Tavastian tapahtumia. Princess Nokia lensi Suomeen, mutta suuntasi suoriltaan takaisin Yhdysvaltoihin, kun hän sai tiedon Trumpin lentorajoituksista. Saman päätöksen teki Samatha Fish.

– Keikkojen siirtäminen on vaikeaa, sillä jos koko maailma siirtää keikkoja, päivät loppuvat kesken, Merimaa sanoo.

Rahojen palauttamisesta Merimaa toteaa, että asiaa vasta selvitetään.

– Tietenkin pyrimme antamaan rahat takaisin, mutta täytyy ensin selvittää, onko se meille mahdollista. Mekin elämme niillä rahoilla.

Merimaa kehottaa seuraamaan lipunmyyjän Tiketin tiedotuksia.

Seinäjoen Rytmikorjaamo

Rytmikorjaamo aikoo pitää keikkayleisön väkimäärän tulevilla keikoilla alle 500 hengessä. Uusi määräys ei vaikuta perjantai-illan Nyrkkitappelu ja Pää Kiinni -bändien keikkaan, jossa yleisömäärä ei ylity.

Toiminnanjohtaja Marko Kivelä kertoo, että Rytmikorjaamo aikoo keskustella yhden artistin edustajan kanssa kevään konsertin toimenpiteistä, koska keikalle on jo tässä vaiheessa tulossa enemmän kuin 500 henkilöä. Rytmikorjaamolle mahtuu 1100 henkeä.

Fullsteam ja Live Nation – JVG:n kiertue ja Green Day:n keikka vaarassa

Fullsteam on Suomen eturivin keikkajärjestäjiä. Sen kontoilla on muun muassa JVG:n tuleva areenakiertue.

Järjestäjä päättää keikkojen kohtalosta vasta, kun se saa asiasta lisää tietoa.

– Johtoryhmä pitää puhelinkokouksen iltapäivällä. Vasta sitten päätämme asioista. Odotamme viranomaismääräyksiä, ja niiden mukaan toimimme, sanoo Johannes Kinnunen Fullsteamista.

Fullsteamin järjestämistä keikoista saa rahat takaisin, jos tapahtuma perutaan.

– Jos miettii aikaa toukokuun loppuun saakka, niin puhutaan sadoista tulevista keikoista. Sitä en osaa suoraan sanoa, moniko keikoista vetää on yli 500 hengelle.

Fullsteamin tavoin Live Nation kertoo mahdollisista peruttavista konserteista AVIn linjauksen jälkeen. Live Nationin lähiaikojen suuria konsertteja ovat Lamb of God ja Kreatori 31.3., Santana 5.4., Whitesnake ja Europe 6.5. sekä Green Day 27.5.

Kansallisooppera ja -baletti peruu esityksiä – myös tältä illalta

Kansallisooppera ja -baletti peruu esitykset 12.–14.3. eli tämän viikon torstailta, perjantailta ja lauantailta. Jatkon suhteen päätös tehdään myöhemmin AVIn ohjeistuksen pohjalta, kertoo pääjohtaja Gita Kadambi.

Aiemmin torstaina Kansallisooppera tiedotti Twitterissä, että tämänpäiväinen Carmen-baletin esitys olisi pidetty normaalisti. Se tieto on nyt väärä ja vanhentunut.

Peruuntuneita yleisötapahtumia

Yleisötapahtumia perutaan myös muilta kuin kulttuurin aloilta.

Peruuntuneiden listalla on esimerkiksi Talvisodan päättymisen muistohetki Helsingin tuomiokirkossa perjantaina 13. maaliskuuta. Valtakunnalliseen tilaisuuteen oli tulossa sekä veteraaneja että valtiojohtoa.

Myös Pohjois-Savossa Kuopiossa on peruttu Talvisodan päättymisen muistokonsertti ensi sunnuntailta. Konsertti on kerännyt perinteisesti runsaasti yleisöä kaupungin keskustassa sijaitsevaan tuomiokirkkoon.

Turun messukeskuksen kevään tapahtumiin odotettiin noin 30 000 kävijää. Moni tilaisuuksista siirtyy siis tulevaisuuteen. Alle 500 henkilön tilaisuuksia kuitenkin järjestetään. Isot tapahtumat, kuten Käsityö- ja Pihamessut järjestetään todennäköisesti kesä- ja elokuussa.

Kuopion Pursiseura on perunut koronaviruksen takia veneilyn suurtapahtuman Kallavesj-messut tältä keväältä. Vuodesta 1964 lähtien pidetty näyttely jouduttiin perumaan nyt ensimmäistä kertaa.

Veneilykauden avaustapahtumaan on osallistunut vuosittain yli 20 000 kävijää. Messut olisi pidetty kahden viikon kuluttua ja tapahtumaan oli ilmoittanut yli 100 näytteilleasettajaa.

Helsingin Messukeskus sulkee parhaillaan käynnissä olevat tapahtumansa. Messukeskuksessa ovat käynnissä Gastro Helsinki -messut, PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic messut sekä Sign, Print & Pack -messut.

– Messukeskus noudattaa tarkasti viranomaisohjeistuksia. Asiakkaidemme ja henkilökuntamme turvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme messujen hyväksi tehdystä työstä, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Messukeskus siirtää myös huhti-toukokuuksi suunnitellut yli 500 henkilön tapahtumansa myöhemmäksi.

Myös urheilutapahtumia on peruttu. Esimerkiksi SM-liigan runkosarjan viimeiset ottelut pelataan tyhjille katsomoille. Seuraamme urheilutapahtumien tilannetta tässä artikkelissa.

Lahdessa raksamessut syksylle ja koulujen päättäjäiskonsertti perutaan

Ensi viikonloppuna pidettävät Raksa-messut siirtyvät syksylle. Raksaan odotettiin noin 16 000 kävijää ja se on Lahden toiseksi suurin messutapahtuma. Lippujen hinnat palautetaan poislukien palvelumaksut, sanoo KOKO Lahden toimitusjohtaja Emilia Mäki.

Mäen mukaan AVI:lta odotetaan ohjeistusta, miten kevään muiden messujen, Sibeliustalon ja Finlandia-klubin konserttien kanssa tehdään. Kaikki ovat yli 500 kävijän tapahtumia.

Kevään mittaan Lahdessa olisi järjestetty mm. Suurmäen Red Bull juoksu, Hollolan kansainvälinen villikasvitapahtuma Horta, Sell Student games ja lähetysjuhlat.

Myös koulujen päättäjäiskonsertti torilla perutaan, kertoo Lahden tapahtumapäällikkö Inkeri Määttä. Lisäksi koronan takia peruuntuvat Lahden kuukausimarkkinat, jotka tuovat torille parhaimmillaan 10 000 henkilöä.

Teatterinäytösket, konsertit ja yleisötapahtumat peruttu Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunginteatteri suljetaan tästä päivästä (12.3.) alkaen ja kaikki kaupunginteatterin ja Jyväskylä Sinfonian esitykset perutaan. Jyväskylän kaupunki peruu myös kaikki yli 500 osallistujan tapahtumansa Paviljongista sekä kaikki kaupungin syntymäpäiväviikon 16.–22.3. tapahtumat.

Huomiseksi 13.3. suunniteltu pop-laulaja Sannin konsertti Jyväskylän Lutakossa siirtyy myöhempään ajankohtaan koronavirukseen varautumisen vuoksi.

Myös Jyväskylän Lapsi- ja lemmikkimessut on päätetty peruuttaa korona-viruksen takia. Messut olisi järjestetty Jyväskylän Paviljongissa 21.–22.3. ja niihin odotettiin yli 5000 kävijää. Paviljongin toimitusjohtaja Juha Rahkon mukaan muista suurista tapahtumista ja niiden mahdollisesta peruuttamisesta keskustellaan tapahtumajärjestäjien kanssa parhaillaan.

– Ensisijaisesti tapahtumia pyritään siirtämään eteenpäin. Esimerkiksi yli 60 000 kävijän Taitaja 2020 -tapahtuman eteen on tehty vuosia töitä, ja sille pyritään etsimään tulevaisuudesta toinen ajankohta, Rahko kertoo.

Taitaja 2020 -tapahtuma oli suunniteltu järjestettäväksi 11.–14. toukokuuta.

Hämeenlinnan Verkatehtaan torstai-illan konsertti perutaan – Kuopiossa soi Miljoonasade

Tämän illan konsertti (12.3.) “Someone like you - The Adele songbook” perutaan. Konserttiin oli etukäteen hankkinut liput vajaa 500 henkeä, joita parhaillaan tavoitellaan mahdollisuuksien mukaan.

– Muiden tulevien tapahtumien järjestämisestä tai perumisesta ei vielä ole tehty päätöstä, kertoo viestintä- ja markkinointipäällikkö Eveliina Koski.

Lipun ostaneet saavat rahansa takaisin. Asiasta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.

Rockyhtye Miljoonasateen ja Kuopion kaupunginorkesterin tämän iltainen (12.3.) yhteiskonsertti Kuopion Musiikkikeskuksessa pidetään normaalisti, sillä lippuja on myyty ennakkoon alle 500. Ovelta ei kuitenkaan enää myydä lippuja konserttiin.

Myös Aulanko Areenan kevään keikat on peruttu. Tulevan viikonvaihteen Apulannan ja Vesalan, kuten myös myöhemmät Anssi Kelan, Maija Vilkkumaan ja Elastisen keikat on peruttu. Ennakkolipun ostaneille annetaan rahat takaisin lippumyyjän ohjeistuksen mukaisesti.

Uutinen päivittyy.

Miten saada nuoret kiinnostumaan uutisista? Sitä kysymystä pähkäillään monissa mediataloissa. Nuoria kyllä kiinnostavat uutiset, mutta perinteiset kanavat eivät heitä tavoita.

– Audion kuuntelu on kuitenkin kasvanut nopeasti, joten päätimme tehdä uutispodcastin. Yle on kaikkien media, joten kaikenikäisiä on palveltava, sanoo Yle Uutisten sisältöpäällikkö Kirsi Teräväinen.

Marjukka Mattila on toinen Takaisin Pasilaan -ohjelman juontajista. Hän on juuri saanut ensimmäisen ohjelman nauhoitettua juontajaparinsa Toivo Haimin kanssa.

– Huh, kyllä tuli hiki. Ensimmäinen ohjelma taisi jännittää koko tiimiä, sillä kaikki tunnustivat nukkuneensa huonosti.

Ohjelman kesto voi vaihdella, mutta yleensä tähdätään 20 minuutin tiiviiseen pakettiin. Uutisvirrasta valitaan muutama aihe laajempaan käsittelyyn. Lisäksi luvassa on lyhyempiä katsauksia.

Naurua ei ole kielletty

Kaksikko käsikirjoittaa jaksot, mutta sitä ei noudateta orjallisesti.

– Kyllä ne uutiset loppujen lopuksi tulee omin sanoin kerrottua. Haluamme pitää ohjelman mahdollisimman keskustelevana.

Takaisin Pasilaan ei ole kuitenkaan pelkkää juontajaparin puhetta. Mukana on juttuja, kommentteja ja asiantuntijavieraita.

Ensimmäisen lähetyksen pääaiheena oli tietenkin koronavirus.

– Nyt tilanne elää niin nopeasti, että joudumme ehkä tekemään lisäyksiä ohjelmaan ennen julkaisua, toteaa Mattila.

Koronavirustakaan ei käsitellä podcastissa virallisia tiedotteita siteeraten. Haastateltavaksi hankittiin alle kolmekymppinen, joka on tällä hetkellä karanteenissa.

Takaisin Pasilaan muistaa kohderyhmäänsä jatkuvasti.

– Vaikka käsittelemme samoja asioita kuin tavallisissa uutisissa, näkökulma on aina nuoren. Miten asia vaikuttaa 20–30-vuotiaan nuoren elämään, painottaa Mattila.

Uutiset kertovat usein ikävistä asioista. Takaisin Pasilaan haluaa löytää niistäkin positiivisia puolia tai toivonpilkahduksia.

– Haluamme huojentaa, ettei uutisten jälkeen jäisi kauhean ankea olo.

Asioita käsitellään ymmärrettävästi, eikä nauru ole kiellettyä.

– Se luo kivemman tunnelman, jos pystyy heittämään kevennyksen johonkin väliin.

Ohjelman nimi löytyi, kun tekijätiimi mietti nimeä, joka olisi rento mutta luotettava.

– Nuoretkin tunnistavat tv-lähetyksistä tutun fraasin "takaisin Pasilaan". Se on myös vähän vitsikäs, sanoo sisältöpäällikkö Kirsi Teräväinen

Kuuntele ensimmäinen Takaisin Pasilaan -lähetys täältä

Lapsenkasvoisella nuorukaisella, joka seisoo asepuvussa kotipihalla tammikuussa 1940, on hieman hämmentynyt ilme. Ilppo Ilmari Aaltonen on lähdössä vapaaehtoisena talvisotaan.

Nuorin ikäluokka, joka on syksyllä saanut kutsun aseisiin, on kaksi vuotta vanhempi kuin 19-vuotias Ilppo. Hän on vielä koululainen, Forssan yhteiskoulun seitsemännen luokan oppilas.

"Olit ensimmäinen kaikissa riennoissamme. Olit kuin luotu sellaisia varten", kuvailevat luokkatoverit Ilpoa muistokirjoituksessa hänen kaaduttuaan. Viimeisestä kuusijuhlasta jää muistoksi leikkisä lemmenviesti.

Ilpolla on kaksi sisarta ja veli. Vanhemmat ovat kulttuuriväkeä. Isä on Forssan Lehden päätoimittaja ja kustannusyhtiö Gummeruksen toimitusjohtaja. Myös äiti työskentelee samalla alalla.

Ilpon elämää täyttää partiotoiminta. Siihen liittyvät matkat ja leirit vievät häntä 1930-luvun loppupuoliskolla Pohjois- ja Keski- Eurooppaan.

Ilppo ehtii käydä viiden vuoden aikana kymmenessä valtiossa – Skandinaviasta Ranskaan, Baltiasta Hollantiin. "Hänen palava halunsa oli nähdä maailmaa", kertoo muistokirjoitus hänen kaaduttuaan.

Matkoiltaan hän lähettää pieniä tarinoita isänsä lehteen, kesäisin hän harjoittelee sen kirjapainossa. Suunnitelmissa on ura sanomalehtimiehenä.

Matkoillaan Ilppo myös saa paljon ulkomaisia kavereita. Posti tuo Forssaan kirjeitä ja kortteja.

Yhteinen kieli on saksa, mutta virolainen Leelo kirjoittaa äidinkielellään. Häneltä Ilppo saa valokuvan kolmena vuonna.

Pari viimeistä elinvuottaan Ilppo on lippukuntansa johtaja. 1930-luvun partiolaisuus on puolisotilaallista. Jo 14-vuotiaana Ilppo on hahmotellut tulevaisuutta koulussa pitämässään esitelmässä:

"Vaikkemme tahtoisikaan sotaa, niin se syttyy kumminkin. Olemme silloin kai isoja miehiä ja saamme mennä rintamalle. Kyllä me voitamme venäläiset. Niin me uskomme."

Ensimmäisellä aukeamalla albumissa, johon Ilppo Aaltosen perhe on liimannut muistot hänen lyhyestä sotatiestään, on ruttuinen paperilappunen. Ilppo on luonnostellut anomustaan päästä asepalvelukseen.

"Hämeenlinnan sotilaspiirin päällikölle. Anon täten päästä suorittamaan asevelvollisuuttani vakinaisessa väessä vapaaehtoisena. Liite: lääkärintodistus, papinkirja, ote suojeluskunnan henkilökortista, vanhempien lupa."

Ensimmäinen kenttäpostikirje on päivätty tammikuun 21. päivänä.

"Hyvä Papi! Olen tällä hetkellä alokas Suomen tasavallan armeijassa jalkaväen koulutuskomppaniassa. Olinpaikan nimeä en luonnollisestikaan voi mainita. Pieni paikka tämä on. Sotilaallisuus on toistaiseksi vähäistä, mutta paranee luultavasti ajan mittaan."

Ilpon aika sotaväessä alkaa sairastelulla. "Hyvä Äiti! Minulla on nyt aikaa, koska olen vapaa palveluksesta ja odotan lääkäriä", hän kirjoittaa.

"Jalassani on kai imusuonten tulehdus tai verenmyrkytys. Yskä on edelleen melko kiusallinen. Mitään muuta ei sitten kuulukaan."

Helmikuun puolivälissä Ilppo arvelee koulun taitavan jäädä kesken, sillä "miehiä lähtee rintamalle yhtenään". Hän toivoo, että kotiväki lähettäisi pistoolin ja siihen panoksia, sata markkaa rahaa sekä kaksi pyyheliinaa, kirjepaperia ja kuoria.

"Voi olla, että huomenna matkaamme kohti taistelutannerta. Älä ole muuten yhtään huolissasi, sillä olen hyvässä kunnossa ja tulen kyllä toimeen", Ilppo lohduttaa äitiään.

Muutama päivä myöhemmin Ilppo saa ikävän uutisen. Suunnitelma yhteisestä sotaretkestä ystävän Peten kanssa on kariutunut. Ilpon sairauden aikana Pete on saanut hänen tietämättään konekiväärikoulutuksen ja komennetaan muualle.

Surullinen Ilppo kirjoittaa isälle:

"Pete lähti tänään. Samalla kun ajattelen itseäni toverin menettämisen kannalta, tulee ehkäpä suorastaan surku Peteä, sillä hänen elinaikansa lienee luettu. Hänestä tulee luultavasti ampuja. He eivät tässä sodassa, joka on verisempi kuin maailmansota, elä kauan."

"Koti-ikävä, tyhjyys ja yksinäisyys ovat seuranani, mutta koetan päästä niistä ja kasvaa", Ilppo kirjoittaa.

Pete on naapurin poika Pekka Laaksonen. Kaatuneiden tietokannasta ei löydy hänen nimeään talvisodan eikä myöskään jatkosodan uhrien joukosta.

Helmikuun 20. päivän illalla Ilppo vannoo sotilasvalan ja lähtee saman tien 150 miehen joukossa junamatkalle kohti itää.

"Etäisyydeltä kuuluu silloin tällöin tykinlaukaus. Vielä on matkaa etulinjalle. Saa nähdä, milloin pääsen sinne", hän kirjoittaa.

Hän pyytää äitiään lähettämään kamferitabletteja, tervapastilleja, Uuden testamentin, joka mahtuu taskuun, sekä pari romaania.

Maaliskuun 2. päivänä Ilppo kirjoittaa viimeisen kenttäpostikortin kotiin.

"Rakas Äiti! Jottet suotta hermostu, ilmoitan taas itsestäni. Täällä on hyvä olla. Olen erinomaisessa kunnossa. Työt sujuvat hyvin, kun vanhat miehet neuvovat. Ei täältä ole mitään ilmoitettavaa. Terveisin poikasi Ilppo."

Kolme päivää myöhemmin Ilppo kuolee. Hän on ehtinyt olla rintamalla kahdeksan päivää. Talvisota päättyy seuraavalla viikolla.

Viimeistä kirjettään kirjoittaessaan isä uumoilee jo pahinta, koska kirjeisiin ja sähkösanomaan ei ole tullut vastausta. Hän kirjoittaa kuoren kulmaan: "Ellei stm A. ole tavattavissa, pyydetään kirje palauttamaan ja merkitsemään tähän pojan kohtalo."

Isä panee kirjeen sisään postimerkkejä ja pyytää Ilpoa etsimään postilaatikon siltä varalta, että kenttäposti ei kulje.

"Äiti on takiasi aivan sairas. Hän pysyttelee vallan kotona ja melkein hourailee. Kuulitko, että Sinua jo radiossakin kuulutettiin?" isä kirjoittaa.

Kirje palaa Forssaan. Kuoren takana lukee: "Ilppo Aaltonen on kadonnut Äyräpäässä. Lähempiä tietoja ei ole."

Isä aloittaa kuumeisen etsinnän. Hän lähettää sähkösanomia kaikkialle, missä Ilppo voisi olla.

"Onko haavoittunut sotamies Ilppo Ilmari Aaltonen siellä tai viety sen kautta? Vastaus maksettu. Aaltonen, Forssa."

Viipurista, Lappeenrannasta, Mikkelistä, Oulusta saadut vastaussähkeet ovat samanlaisia: poikaa ei löydy sairaalasta eikä kaatuneitten joukosta.

Omaisten pelkäämä tieto alkaa vahvistua vastauksesta sanomalehti-ilmoitukseen, jolla he etsivät Ilpoa.

"Kyllä asia nyt on niin, että teidän rakas poikanne on saanut sankarikuoleman", kirjoittaa sotamies E. Ekholm.

"Kyllä se oli hirmu leikkiä ja ainoastaan korkeimman varjelus pystyi siitä pelastamaan", hän kuvailee Äyräpään-Vuosalmen taisteluita.

Ilpon perhe saa kirjeen myös divisioonan pastorilta A. I. Heikkalalta.

"JR 23 oli meidän divisioonamme kovaosaisin rykmentti, sillä koko sodan aikana se oli yhtämittaisesti kaikkein kovimmassa tulessa mitä ajatella voidaan", Heikkala kirjoittaa.

"Monta miestä sieltä tykistötulen aikana silpoutui niin pieniksi kappaleiksi, ettei heistä jäänyt muuta kuin joku vaateriekale lähimmän puun oksille. Sellaisista kaatuneista meillä ei ole ollut mitään maallisia jäännöksiä kotiin lähetettäväksi."

Kapteeni Urho Havumäeltä tulee jonkin ajan päästä vahvistus Ilpon kaatumisesta. Hän kertoo kuulleensa sen miehiltä, jotka taistelivat Ilpon rinnalla.

"Ilppo haavoittui kranaatin räjähtäessä niin pahasti molempiin jalkoihinsa, että kuoli ennen kuin häntä ehdittiin kuljettaa edes haavoittuneiden suojapaikkaan", Havumäki kirjoittaa.

Hän ehkä haluaa säästää omaisia viimeiseltä iskulta kuvailemalla kuolemaa nopeaksi. Toisenlaisen tiedon perhe saa silminnäkijältä, joka on itse päässyt samasta hyökkäyksestä viime tingassa hengissä.

Hän kirjoittaa kahden miehen lähteneen hakemaan haavoittunutta Ilpoa. Molemmat kaatuivat. Sen jälkeen häntä ei voitu enää auttaa.

Taistelutoveri yrittää lohduttaa: "Hän jäi elossa ryssille, mutta Jumalaan luottaen hän varmasti sai autuaallisen lopun, sillä Jumalalta hän pyysi apua niin kuin muutkin".

Sen enempää tietoa Ilppo Aaltosesta tai hänen ruumiistaan ei saada. Kaikki keinot on käytetty.

Kuolinilmoitukseen perhe kirjoittaa Ilpon partiolupauksen: "Lupaan parhaan kykyni mukaan täyttää velvollisuuteni Jumalaa ja isänmaata kohtaan."

Hänet siunataan poissaolevana kesäkuun alussa Forssan kirkossa.

Muistoalbumin loppuosa täyttyy sukulaisten, ystävien ja tuttavien surunvalitteluista. Omansa lähettävät muun muassa Eino Jutikkala, Olavi Paavolainen ja Martti Haavio eli runoilija P. Mustapää.

"Olet antanut isänmaalle enemmän kuin kukaan meistä. Olkoon se lohdutuksesi", Haavio kirjoittaa.

"Sanot kenties, että se on halpa lohdutus ja fraasi. Mutta kun katselet ympärillesi ja näet, että tämä maa on taas vapaa maa ja maa, jolla on tulevaisuus, joka kaikki on poikavainajasi ja hänen kaatuneitten toveriensa ansio, voit ehkä saada joskus voimaa resignaatioon."

Muistoalbumin viimeinen kirje on saksalaiselta Ilseltä.

Hän ei taida olla kuka tahansa tyttötuttava partiolaismatkoilta. Ilppo on rintamalta pyytänyt vanhempiaan ilmoittamaan hänelle, ettei voi itse kirjoittaa sotatoimialueelta.

Pian sen jälkeen Ilppo kaatuu. Kirje Saksaan jää lähettämättä, tai ainakaan se ei saavuta Ilseä.

"Rakas, rakas Ilppo, ajattelen sinua aina. Koska tulet taas Saksaan? Joko lopetit koulun?" Ilse kyselee ja kertoo omista ammattihaaveistaan.

Toisen maailmansodan lopussa neuvostojoukot valtaavat Ilsen länsipreussilaisen kotikaupungin Elbingin. Kaupunki tuhoutuu pahoin. Ehkä Ilse ehtii paeta, ehkä hän on kaupungin siviiliuhrien suuressa joukossa. Sodan jälkeen Elbingistä tulee Elbląg, osa Puolaa.

Katso myös Ylen Elävä arkisto:

Talvisodan ankarat päivät 1939–1940

Koronaviruksen vaikutuksista tapahtumien järjestämiseen tulee jatkuvasti uutta tietoa kulttuurin kentältä. Torstaina moni tapahtumajärjestäjä ilmoitti odottavansa AVI:n ohjeistusta päätösten tueksi.

AVI on nyt antanut odotetun ohjeistuksensa. Se kuuluu Etelä-Suomen osalta seuraavasti:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt suurtapahtumien järjestämisen kuukaudeksi kerrallaan perjantaista 13.3. alkaen.

Aluehallintovirasto kieltää tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin nojalla kaikissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien alueella sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 500 henkeä. Kielto päättyy 12.4.2020 kello 24.00.

Voit lukea lisää kiellosta tästä uutisesta.

Moni kulttuuritapahtumien järjestäjä veti kalenterin tyhjäksi jo ennen AVI:n ohjeistusta. Voit lukea jo päätetyistä peruuntumisista tästä artikkelista. Valtioneuvosto antoi eilen suosituksen, jonka mukaan yli 500 hengen yleisötapahtumat on peruttava. Suositus on voimassa toukokuun loppuun saakka.

Uusia päätöksiä on listattuna tässä artikkelissa.

Suomen kansallisooppera ja -baletti kiinni kuukaudeksi, yt:t luvassa

Suomen kansallisooppera ja -baletti ilmoittaa peruvansa kaikki esitykset 14.4. asti.

Peruutukset koskevat päänäyttämön ja Alminsalin esitysten lisäksi myös ilmaistapahtumia ja lapsille suunnattua toimintaa.

– Tilanne on äärimmäisen valitettava, mutta haluamme turvata sekä yleisömme että työntekijöidemme turvallisuuden, pääjohtaja Gita Kadambi sanoo tiedotteessa.

Kansallisooppera ja -baletti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, joiden jälkeen tiedotetaan loppukevään esityksistä.

Kansallisteatteri peruu kaikki kevätkauden näytäntönsä

Kansallisteatteri sulkee ovensa loppukauden ajaksi. Kaikki kevään näytännöt perutaan koronavirusepidemian leviämisen ehkäisemiseksi, tiedotteessa sanotaan.

– Tärkeintä on nyt, että ehkäisemme yhdessä uusia virustartuntoja, pääjohtaja Mika Myllyaho kommentoi.

Katsojat voivat vaihtaa lippunsa syksyn näytäntöihin, lahjakorttiin tai pyytää rahansa takaisin. Kansallisteatteri viestii tilanteesta verkkosivuillaan heti kun uutta tiedotettavaa tulee. Lippuvaihtoja voi tehdä toukokuun loppuun saakka.

Vielä eilen Kansallisteatteri kertoi noudattavansa hallituksen suosituksen mukaista 500 osallistujan rajaa. Tarkoitus oli rajata suuren näyttämön katsojalukua. Illalla koronatilanne alkoi näyttää niin pahalta, että teatterin hallitus päätti järeämmistä toimista

– Tämä alkoi näyttää ainoalta oikealta ratkaisulta. Tämä oli ainut oikea vastuullinen päätös.

Teatterin lipputoimistossa on käynyt vilske eilisestä lähtien.

– Osa asiakkaista on ollut pettyneitä, kun esitys on peruttu. Suuri osa on kuitenkin ollut hyvin ymmärtäväisiä ja tyytyväisiä siihen, että kulttuurilaitokset ottavat vastuuta koronatilanteen hillitsemiseksi.

Koko kevätkauden esitysten peruminen ei ole mikään pikkujuttu teatterille. Sillä on kauaskantoisia seurauksia. Lipputuloja menetetään paljon.

– Onneksi saimme aika paljon siirrettyä esityksiä syksyyn. Silloin tilanne on toivottavasti jo valoisampi, sanoo Myllyaho.

Myös Rauman teatteri ilmoittaa peruvansa kaikki kevätkauden esitykset 13. maaliskuuta alkaen. Vaikka teatterin 174-paikkainen sali jääkin alle viranomaisten asettaman 500 henkilön rajan, Rauman teatteri haluaa kantaa osansa vastuusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä, tiedotteessa sanotaan. Myös Rauman teatterin Rauma-salin tapahtumat on kevään osalta peruttu.

Kevätkauden tulevat näytännöt peruvat myös Porin teatteri ja Oulun teatteri sekä Kotkan kaupunginteatteri.

Turun Kaupunginteatteri peruuttaa kaikki esitykset, yleisötilaisuudet ja teatteritalokierrokset 12.4. saakka.

Tampereen teatteri kipuilee 500 hengen rajan kanssa

Tampereen Teatterin hallitus on päättänyt perua kaikki loppuviikon esitykset päänäyttämöllä ja Frenckell-näyttämöllä.

Samalla teatteri käynnistää Suomen Teatterit ry:n antaman yleisohjeen mukaisesti yt-neuvottelut. Kevätkauden jatkosta teatteri päättää vasta maanantaina.

– Otamme huomioon paitsi asiakkaiden myös näyttelijöiden ja muun henkilökunnan turvallisuuden. Päätös alle 500 hengen tilaisuuksien peruutuksista ei ole kuitenkaan yksinkertainen, sillä meillä on huoli myös teatterin taloudesta sekä oman henkilökunnan ja freelancereiden työpaikoista, toteaa teatterinjohtaja Reino Bragge tiedotteessa.

– Tampereen Teatterin lipputulojen osuus tulonmuodostuksesta on teatterissa poikkeuksellisen suuri. Perutut esitykset aiheuttavat välittömästi taloudellisia ongelmia.

Tiedekeskus Heureka sulkee ovensa

Tiedekeskus Heureka sulkee ovensa kokonaan tämän päivän jälkeen. Tänään perjantaina sisään pääsevät kuitenkin ennakkoon varatut ryhmät ja ennakkolipun haltijat.

– Olimme yhteydessä aluehallintovirastoon ja noudatamme heidän määräystään. Meillä oli odotettavissa viikonloppuna erittäin suosittuun dinosaurusnäyttelyyn useita satoja ihmisiä, siksi määräys koskee myös meitä, viestintä- ja palvelujohtaja Heli Ainoa kertoo Ylelle.

Samae Koskinen: "Muusikot ovat selkeästi paniikissa"

Myös keikkamuusikot ovat vaikeuksissa. Muusikko Samae Koskinen kertoo, että toistaiseksi vain muutama kevään keikka on peruttu.

– Mutta veikkaan, että kaikki lähtee alta. Järjestäminen olisi ihmisten terveydellä leikkimistä.

Korona vie mieheltä kymmenien tuhansien tienestin, mutta Koskinen kertoo pärjäävänsä peruutuksista huolimatta. Hän on huolissaan kollegoistaan, joiden tilanne ei ole yhtä hyvä.

– Muusikot ovat selkeästi paniikissa. Ihmiset ovat naamat harmaina, kun ei ole mitään tuloja kolmeen kuukauteen.

Muusikoiden kesken vallitsee myös epätietoisuus esimerkiksi sopimusteknisistä asioista. Onko peruuntuneista keikoista mahdollista saada korvausta? Muusikkojen liitto on koostanut sivuilleen tietopaketin koronaviruksen vaikutuksista alaan ja sopimussuhteisiin.

Samae Koskisen aikoo käyttää keikattoman kevään uusien kappaleiden tekemiseen.

Finnkino tekee tilaa katsomoihin

Finnkinon elokuvanäytöksissä yleisömäärä rajataan maksimissaan sataan henkilöön. Yleisöä otetaan sisään aiempaa vähemmän eli salin kapasiteetista on käytössä vain 60 prosenttia.

Ihmiset sijoitetaan istumaan erillään siten, että viereisiin on vähintään metri väliä, kertoo Finnkinon myyntijohtaja Hannele Wolf-Mannila.

Jatkossa näytöksiin ei myydä paikkalippuja, vaan paikat katsotaan paikan päällä turvavälin mukaan. Wolf-Mannilan mukaan on liian aikaista arvioida, kuinka korona-tilanne on vaikuttanut lipunmyyntiin.

– Nyt tärkeintä on pitää huoli asiakkaista ja henkilökunnasta.

Tapahtuma-alan yritykset pahassa pulassa: "Kuolinisku koko toimialalle"

Tapahtuma-alan yritykset ovat koronan vuoksi historiallisen katastrofin partaalla. Lähes kaikki työt on peruttu toukokuun loppuun asti. Suuret suomalaiset tapahtumatekniikan yritykset RMC Light & Sound sekä Bright Finland aloittavat yt-neuvottelut.

– Tämä on kuolinisku koko toimialalle, huokaisee Bright Finlandin toimitusjohtaja Jarno Uusitalo.

Tilanteen vuoksi koko ala on järjestäytynyt ja lähettää hallitukselle yhteisen hätähuudon. Tapahtuma-alalle toivotaan helpotusta verojen ja palkkojen sivukulujen maksuun, rahoitusta, helpotusta ALV-maksuihin ja tukia mahdollisesti lomautettaville työntekijöille.

RMC:llä kevään perutut tapahtumat raastavat liikevaihtoa satojen tuhansien edestä, Brightilla puhutaan miljoonista. Yt-neuvotteluista huolimatta yhtiöissä ollaan toiveikkaita, että irtisanomisilta vältytään.

Pulassa ovat alan pienemmätkin. Yksityisyrittäjä Pekka Olava oli eilen rakentamassa Anna Puun tälle päivälle tarkoitettua konserttia Hyvinkäällä, kun tieto perumisesta tuli. Keikka olisi aloittanut kiertueen, jota ei nyt tapahdukaan.

– Aika hiljaiseksi veti. Kaikki, mitä kalenterissa oli, katosi sen siliän tien.

Olava arvioi, että yrityksen talous ottaa 100 000–150 000 euroa takkiin. Hän uskoo selviävänsä kevään yli, mutta jos tilanne jatkuu kesällä, lienee edessä konkurssi. Osa alan toimijoista hakeutunee konkurssiin jo aiemmin.

– Kaikki tuntuvat olevan aika järkyttyneitä. Puhelimet piippaavat tasaisin väliajoin peruuntuneista töistä, Ovala kertoo.

Sinfoniaorkesterit peruvat konsertteja

Epidemia hiljentää myös konserttisalit. Kevätkauden ovat tästä eteenpäin peruneet ainakin Tampere Filharmonia ja Kouvolan ja Kotkan yhteinen Kymi Sinfonietta.

Turun filharmoninen orkesteri keskeyttää toimintansa 12.4. saakka ja kertoo jatkotoimista myöhemmin.

Pori Sinfoniettan konsertti 19.3. on peruttu.

Jo eilen kaksi maan suurinta sinfoniaorkesteria kertoi peruutuksista. Sekä Radion sinfoniaorkesteri että Helsingin kaupunginorkesteri kertoivat peruvansa yleisökonsertit tältä keväältä.

RSO tosin jatkaa kautta henkilöstön osalta normaalisti ja lähettää konsertit Ylen kanavilta. Ensimmäinen tyhjille katsomoille soitettu konsertti lähetetään suorana jo perjantai-iltana.

Kiasma peruu näyttelyavajaiset, Helsingin museoissa hiljaista

Kansallisgalleria tekee rajoituksia yleisötilaisuuksiin. Seppo Fräntin kokoelmanäyttelyn avajaiset Kiasmassa on peruttu. Kiasma on toistaiseksi normaalisti auki, ja näyttely avautuu yleisölle 27. maaliskuuta.

Ateneumissa ja muissa Helsingin museoissa on tänään selvästi hiljaisempaa kuin eilen.

– Kävijämäärät ovat selvästi laskeneet. Kyllä eilinen hallituksen linjaus on vaikuttanut selvästi ihmisten liikkumiseen, kertoo Ateneumin viestintäpäällikkö Johanna Eiramo.

Kaikissa Kansallisgallerian museoissa eli Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa on asetettu raja, ettei 500 yhtäaikaisen kävijän määrä ylity.

– Meillä on porteilla laskurit, mutta tätä rajoitusta tuskin tullaan tarvitsemaan. Viimeksi meillä oli niin paljon kävijöitä Helene Schjerfbeckin näyttelyssä, joka oli huippusuosittu.

Elisen jälkeen Ateneumiin on tullut runsaasti ryhmien peruutuksia.

Kirjastoissakin hiljaista

Helsingin keskustakirjastossa Oodissa oli viime vuonna kävijäryntäys, mutta nyt on hiljaista. Kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaaran mukaan nyt on mukavasti tilaa.

– Koronatilanne näkyy selvästi. Nyt on tilaa kierrellä hyllyjen välissä, turvaväleistä ei tarvitse huolehtia.

Kirjojen lainaaminen ei ole vähentynyt dramaattisesti, mutta oleskelu kirjaston tiloissa on. Eilisen hallituksen tiedonannon jälkeen varattuja kokoustiloja peruttiin runsaasti. Myös kirjaston omat yleisötapahtumat on peruttu.

Myös muissa Helsingin kirjastoissa on normaalia hiljaisempaa.

Lipunmyyntifirmojen asiakaspalveluissa ruuhkaa

Lipunmyyntipalveluissa on ollut ruuhkaa eilen ja tänään. Lippu.fi -palvelun puhelinlinjat ovat käyneet kuumina ja nettisivuilla on ollut vilkasta. Lippu.fi on yksi maamme suurimmista lipunmyyntipalveluista. Yrityksen toimitusjohtaja Ari Palhamo kehottaa ihmisiä seuraamaan tapahtumanjärjestäjien nettisivuja.

– Puhelimella ei ehkä tässä tilanteessa kannata lähestyä. Tilannetiedot päivittyvät jatkuvasti tapahtumajärjestäjien sivuille. Muutaman päivän kuluttua asiat ovat jo paljon selvempiä.

Toimitusjohtajan mukaan yrityksen myynnissä on hiljaista, kun henkilökunta on valjastettu asiakaspalveluun sekä käymään neuvotteluja eri organisaatioiden kanssa.

– Me toimimme niin kuin tapahtumajärjestäjän kanssa sovitaan. Osa haluaa, että palautukset ja vaihdot hoidetaan meidän kautta, osa taas hoitaa homma itse.

Lippu.fi myy lippuja teattereihin, konsertteihin sekä erilaisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin.

Lue lisää: Uusimmat tiedot koronaviruksesta: HUSissa jo toisella työntekijällä koronatartunta, Berliinissä suljetaan kouluja ensi viikosta alkaen

Aluehallintovirastot ovat vahvistaneet hallituksen suosituksen isojen yleisötilaisuuksien perumisesta.

Aluehallintovirastot antoivat määräykset, joiden mukaan yli 500 hengen yleisötilaisuudet sisä- ja ulkotiloissa kielletään. Määräys annettiin koronaviruksen aiheuttaman taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Määräykset koskevat kaikkia kuntia Manner-Suomessa. Isojen yleisötilaisuuksien kieltäminen on voimassa tartuntatautilain mukaisesti kuukauden eli 12.4.2020 saakka. Määräys on voimassa heti.

Valtioneuvoston suositus on, että yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun asti. Aluehallintovirastot kertovat seuraavansa aktiivisesti tilanteen kehittymistä alueillaan ja tekevät tilanteen mukaiset päätökset kiellon jatkamisesta.

Korjaus klo 15.46: Jutun yhteydessä oli alunperin kuva Flow Festivalista. Kyseistä tapahtumaa ei ole peruttu.

Vuodesta 1985 järjestettyä Äänekosken Keitelejazzia ei nähdä ensi kesänä ja koko festivaali näyttää tulleen tiensä päähän. Syynä ovat kasvaneet kustannukset, järjestäjien henkilökohtaisen riskinottohalun hiipuminen ja kaupungin päätös leikata tukea.

Keitelejazz on ollut vuosikymmeniä Keski-Suomen tunnetuimpia musiikkitapahtumia, joka on pitänyt kiinni kunnianhimoisesta ohjelmistostaan. Jazzin lisäksi se on tuonut esiin blues- ja progemusiikkia ja erottunut muista kesän festivaaleista.

Tapahtuma on tehnyt viime kesinä kymmeniä tuhansia tappiota ja järjestäjät ovat laittaneet myös henkilökohtaista omaisuuttaan likoon. Uusi lakimuutos lisäsi bändien hintoihin arvonlisäveron, joka nosti kustannuksia kymmenellä prosentilla. Samaan aikaan Äänekosken kaupunki päätti poistaa entisen tappiotakuunsa.

– Festivaali kaatui siihen, että keskeiset hallituksessa olevat henkilöt eivät enää uskaltaneet ottaa suurta taloudellista riskiä, kiteyttää Äänekoski jazz ry:n puheenjohtaja Päivi Kaasinen.

Äänekosken vs. vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen muistuttaa, että kaupunki tuki festivaalia viimeisen kahden kesän aikana yli 100 000 eurolla.

Festivaali toi harvinaisia artisteja Suomeen

Kompromissin hakeminen jazzyhdistyksen ja kaupungin välillä tiivistyi lopulta pieniin asioihin. Yhdistys esimerkiksi tarjoutui antamaan kaupungille 200 vapaalippua, kun kaupunki vaati 300 lippua. Muussakin tuessa sopu oli lähellä.

– Haluamamme kaupungin avustus jäi noin 10 000 eurosta kiinni, Kaasinen toteaa.

Keitelejazzeilla on nähty Jethro Tullin, Procol Harumin ja Bonnie Tylerin kaltaisia suuria nimiä. Erityisesti jazz-illat ovat herättäneet keskustelua, sopivatko ne paikkakuntalaisten makuun vai pelkästään muun Suomen musiikkiharrastajille.

Kaasisen mielestä jazz-iltoihin on tullut paljon ulkopaikkakuntalaisia ja ne ovat nostaneet Äänekosken profiilia kulttuurikaupunkina.

Kaupungin vapaa-aikajohtaja taas tiedostaa, että tapahtuma on jakanut voimakkaasti paikkakuntalaisten mielipiteitä.

– Aina voi miettiä mikä se kaupungin henkinen ilmapiiri on. Totta kai tällaiset kulttuuritapahtumat jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan, Pohjolainen sanoo.

Kriisistä versoo jo uusia tapahtumia

Monet näkevät Äänekoskella laajemmankin kulttuurikriisin.

Paikkakunnan tapahtumista huolestuneet nuoret tekijät Jasu Rossi ja Mimi Steffansson järjestävät Äänekoskelle ensi heinäkuussa uuden talkoopohjaisen Ääniä-tapahtuman, joka kunnioittaa jazzperinteitä ja sen tekijöitä.

– Me voidaan nyt nousta yhdessä ja tehdä jotain vastaavaa. Tässä on erittäin hyvä ajankohta tehdä joku toinen tapahtuman, joka kerää ihmiset yhteen, Steffansson toteaa.

Ääniä Festivaali järjestetään Äänekoskella 24.–25. heinäkuuta. Ohjelmisto on vielä auki.

Koronaviruksen takia peruuntuneille konserteille ja muille tapahtumille etsitään nyt foorumia netistä. Äskettäin perustettu, Facebookissa toimiva Karanteeniklubi-sivusto esimerkiksi koostaa tapahtumia, joita voidaan järjestää joko virtuaalisesti tai livenä.

Sivustolta löytyy ilmoituksia muun muassa Facebook-konserteista ja olohuoneesta lähtevästä live-striimistä aina virtuaalisiin käsityömessuihin.

Facebookiin on perustettu myös Yrittäjien ja taiteilijoiden koronatuki -niminen ryhmä, jossa ideoidaan ja toimitaan kulttuurialan auttamiseksi.

Kulttuurialalle on luotu myös erilliset aihetunnisteet #tuenkulttuuria ja #tuentapahtumia käytettäviksi sosiaalisen median sivustoja varten.

– Koronaviruksen aiheuttamasta epidemiasta johtuen suurin osa kulttuuritapahtumista on toistaiseksi peruttu. Ihmisiä on kehotettu pysymään kodeissaan ja välttämään ylimääräisiä sosiaalisia tilanteita. Vaikka tarkoitus on hyvä ja oikea, on se sokki tapahtumanjärjestäjille, artisteille, faneille ja kaikille alalla työllistyville, toteaa Karanteeniklubin perustanut, Helsingissä toimivan tapahtuma-alue Teurastamon tuottaja Kristian Schmidt.

Virossakin ryhdyttiin toimeen

Myös lahden eteläpuolella on ryhdistäydytty. Islantilaisen black metal -yhtye Misþyrmingin piti tänään esiintyä Tallinnassa, mutta kaikki julkiset tapahtumat on kaupungissa peruttu. Konsertti kuitenkin järjestetään livestriiminä.

– Alun perin meidän piti tehdä pelkkä Facebook-striimi, mutta sitten idea lähti laukkamaan, ja nyt teemme striimin kolmella ammattilaistason kameralla, live-striimiä organisoimassa ollut muusikko ja tapahtumajärjestäjä Ingmar Aasoja kertoo.

Moni on lähtenyt tapahtumaan mukaan, koska samalla halutaan tukea paikallista promoottoria Roman Demtsenkoa, joka on virkistänyt Viron kulttuurielämää tuomalla maahan useita kiinnostavia vaihtoehtoartisteja.

Keikkoja ja konsertteja korvaavat live-striimit eivät tällä hetkellä ole Virossakaan mikään poikkeus. Esimerkiksi lauantaina tanssiklubi HALL järjesti live-striimin, joka kesti seitsemän tuntia ja jossa esiintyi peräti kahdeksan dj:tä.

– Sanoisin, että striimaaminen on nyt jonkin aikaa uusi normaali. Muutoin tilanne on kaikin tavoin todella paskamainen, Ingmar Aasoja summaa.

Onko virtuaalikeikoissa mieltä vai saako kunnon keikkafiiliksen vain paikan päällä? Voit keskustella aiheesta 16.3. kello 23:een asti.

Tuottaja ja näyttelijä Olga Temonen on vieläkin hämmentynyt ja ihmeissään. Kun Aika jonka sain -elokuvan kutsuvierasensi-ilta oli torstaina 12. maaliskuuta vasta ehtinyt alkaa, kaikki muuttui hetkessä.

Silloin tuli hallituksen suositus, jonka mukaan isoja yli 500 hengen tilaisuuksia ei saa enää järjestää. Muutamassa minuutissa esitys muuttui Temosen mukaan hengenvaaralliseksi.

– Tuli pakokauhu. Tilaisuus pidettiin ja se pieneni yleisön osalta huomattavasti. Kyllä se, mitä näytöksessä tapahtui, oli katastrofaalista.

Elokuva ehti pyöriä elokuvateattereissa kolme päivää ennen kuin ne sulkivat ovensa. Maailmalla elokuvia oli jo vedetty pois teattereista. Myös Temonen kertoo pohtineensa, että siirretäänkö näytöksiä vuoden päähän.

Temoset päättivät jättää elokuvan teattereihin pyörimään, koska elokuvateatterit olisivat olleet vielä enemmän pulassa, jos se olisi otettu pois.

– Olen iloinen, että jätettiin se sinne ja muutamalla paikkakunnalla järjestetään myöhemmin uusi ensi-ilta.

Tämän jälkeen hallitus linjasi, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Julkisten kokoontumisten 10 henkilön rajoitus ei kuitenkaan koske kahviloita ja ravintoloita.

Kova takaisku yritykselle

Olga Temonen sanoo, että elokuvat ovat hänen ja hänen miehensä Tuukka Temosen yrityksessä Optipari Oy:ssa vain lippulaivoja. Heidän perustoimeentulonsa koostuu tv-ohjelmien tekemisestä, yritysvideoista ja mainoksista. Uusinta Aika jonka sain -elokuvaa varten otettiin kuitenkin lainaa noin parisataatuhatta euroa.

Maanantaina 16. maaliskuuta Temosilla oli työntekijöiden kanssa palaveri.

– Olimme luovia, kun mietimme, mitä kaikkea saamme aikaiseksi, jottei heitä tarvitse lomauttaa. Itku kurkussa mietimme porukalla ratkaisuja.

Temonen kertoo, että heillä on yrityksessään kuusi työntekijää. He kuitenkin joutuivat antamaan monien muiden yritysten tavoin vakituisille työntekijöille lomautusvaroituksen. Kaksi määräaikaista työntekijää jatkaa töissä, koska lain mukaan heitä ei voi lomauttaa.

Temonen kertoo tehneensä tarkkoja laskelmia siitä, paljonko tilillä on rahaa ja mihin rahaa laitetaan, jotta se riittää seuraaviin kuvauksiin asti. Yrityksen kulut juoksevat samaan aikaan, kun mitään ei tapahdu.

– Se on pitkä aika, kun ajatellaan tiloja, sähköjä ja ihan kaikkea. Sitten vielä työntekijöille palkat ja muut, mitkä pitää maksaa.

Temonen peräänkuuluttaa sitä, että hallitus kantaa nyt vastuunsa rajuista päätöksistä.

– Silti rajut päätökset tarvitsee viedä loppuun saakka. Se, että yritysten kulut juoksevat, mutta mitään ei tapahdu, kaataa niin paljon yrityksiä. Tulee syvä lama.

Hallitus esitteli maanantaina joukon talouspäätöksiä, joilla se aikoo helpottaa yritysten tilannetta.

Tukea muilta

Temonen kertoo, että hänellä ja Tuukalla on nyt jo työn alla komedia, ja kaikki aika koitetaan käyttää hyväksi.

Temonen toivoo Aika jonka sain -elokuva pyörivän elokuvissa vielä sen jälkeen, kun tilanne koronan suhteen rauhoittuu Suomessa.

– Tähän haluamme luottaa. Elokuvan aihe sopii tilanteeseen täydellisesti, kun tässä kaikessa on kyse uskosta, elämästä ja rohkeudesta.

Nyt Olga Temosen ja hänen miehensä Tuukan suurin huoli on se, kuinka yritys pidetään pystyssä ja työntekijät töissä. Lähitulevaisuudelta Temonen odottaa sitä, että kaikki menee nopeasti ohi ja Suomessa vältytään suurilta ihmiskuolemilta.

– Toivon, ettei tämä taakka käy liian raskaaksi kantaa jatkossa vaan saadaan talous pyörimään, ihmiset takaisin töihin ja kaikki toimimaan kuin ennenkin. Meidän täytyy pitää kiinni nyt siitä, että pysymme hengissä.

Lue myös:

Julkisten kokoontumisten 10 henkilön rajoitus ei koske kahviloita ja ravintoloita – sisäministeriön kansliapäällikkö: "Tämä saattaa muodostua ongelmalliseksi"

Live-striimejä ja virtuaalitapahtumia: keikkakatoa paikataan nyt Suomessa erilaisilla nettitempauksilla

AVI kielsi yli 500 hengen suurtapahtumien järjestämisen – hiljeneekö Suomen keikka- ja kulttuurikenttä kokonaan?

Keikkoja, kulttuuritapahtumia ja yleisötilaisuuksia perutaan nyt urakalla – soitimme järjestäjille ympäri Suomea, näin he vastaavat

Näyttelijä Olga Temosta surettavat maaseudun lahoavat torpat, joita ei myydä: "Niitä säästellään, jos joku serkun lapsi ehkä joskus tulee"

Tuukka Temonen teki elokuvan Jari Sarasvuon epäonnistumisista: "Mulle on tavallaan se ja sama, mitä ihmiset Valmentajasta ajattelevat"

Kaikki Suomen kirjastot suljetaan huomiseen mennessä. Osa kirjastoista on laittanut ovensa säppiin jo tänään, mutta osa on auki vielä tämän päivän.

Eri puolilla Suomea on riittänyt kirjastokävijöitä sekä eilen että tänään: kirjoja lainataan ja palautetaan nyt kovaa vauhtia.

Kirjastot.fi:n viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala muistuttaa, että kirjojen palauttaminen ei ole tänä aikana kriittistä.

– Sakkoja ei tule, jos koronan takia kirjat jäävät palauttamatta. Tästä asiasta löytyy ohjeistuksia kirjastojen sivuilta.

Kävimme kirjastoissa eri puolilla Suomea katsomassa, mikä tilanne on ja ovatko ihmiset lähteneet hamstraamaan lukemista.

Kolmen aikaan iltapäivällä Oulun kaupunginkirjaston ovella vieraili useita henkilöitä, jotka joutuivat kääntymään pois. Oululainen Juha Kivioja kertoo tulleensa tarkistamaan, pitävätkö puheet kirjaston sulkemisesta paikkansa.

Kivojalle kirjastojen sulkeutuminen on kova paikka.

– Todella ikävää. Kotona ei ole nettiä, eikä tule lehtiä. Olen käynyt lukemassa joka päivä lehdet kirjastossa. Nyt olen radion ja television varassa. Ei tässä voi muuta kuin itkeä.

Oulun kaupunginkirjasto suljettiin eilen illalla. Tämän hetken tiedon mukaan se on auki seuraavan kerran noin kuukauden kuluttua.

Kajaanin kirjastossa on riittänyt vilinää eilen ja tänään.

– Ei ehkä sinänsä paras tilanne, että ihmisiä on näin paljon lähellä toisiaan. Täytyy toki ymmärtää, että hengen apettakin tarvitaan näinä aikoina, sanoo Kajaanin kaupungin kirjastotoimen johtaja Ari Koistinen.

Kajaanilainen Veijo Manninen on tullut hakemaan kirjastosta jännitystä ja historiaa.

– Neuvostoliiton ja Suomen välisistä suhteista kertovat kirjat kiinnostavat.

Manninen aikoo lainata kahdesta neljään kirjaa, joilla uumoilee pärjäävänsä.

Seinäjoen Apila-kirjastoon tuli ryysis eilisen hallituksen infon jälkeen ja ruuhkaa on ollut myös tänään. Myös lainauksia on tehty paljon, joten noutohyllyt ovat täynnä, jotka ehtii hakea vielä tänään.

Vs. kirjastotoimenjohtaja Kirsti Länsikallio kertoo, että nyt lainataan paljon kauno- ja lastenkirjallisuutta, elokuvia. Osa asiakkaista on lainannut joidenkin kirjailoijoiden koko tuotannon kerralla.

Seinäjokelainen Paju Lahti on tullut lainaamaan sarjakuvia ja romaaneja. Hän uskoo pärjäävänsä niillä, kunnes kirjastot jälleen aukeavat.

– Kuukausi on aika pitkä aika, että ei pääse kirjastoon.

Seinäjokelainen Katja Saari on tullut hakemaan kirjoja lapsilleen.

– Kirjoja kuluu paljon. Nyt lainaan kuvakirjoja, runokirjoja, tarinoita ja satuja.

Muutama kuukausi sitten avatussa Naantalin uudessa kirjastossa kävijämäärät kasvoivat, kun tieto kirjastojen sulkemisesta tuli. Monet kaupunkilaiset ovat vieneet kotiin kymmeniä kirjoja kerralla.

Paikalla on myös Anniina Kivimäki, tosin hän kuuli vasta kirjastossa ollessaan, että se suljetaan.

– Nyt on hyvää aikaa linnoittautuu kotiin ja viettää laatuaikaa kirjojen kanssa.

Puolestaan Jyväskylässä kirjastot menivät kiinni jo eilen. Tieto sulkeutumisista sai aikaan kävijäryntäyksen.

– Kun tieto kirjastojen sulkemisesta tuli, viimeiset tunnit maanantaina oli vilkkaita, meillä kävi tosi paljon ihmisiä hakemassa luettavaa tauon ajaksi, Jyväskylän kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma kertoo.

Mikkelin seutukirjasto sulki ovensa jo sunnuntaina. Savonlinnan kirjastot sulkevat ovensa tänään.

Kirjastojen sulkemispäätös on näkynyt asiakasmäärissä myös Lappeenrannassa. Lappeenrannan kaupunginkirjaston palvelujohtaja Leena Prihan mukaan eilisillan ja tämän päivän aikana kirjastoissa on ollut vilkasta.

Prihan mukaan esimerkiksi kirjojen varaaminen netin kautta ja niiden hakeminen kirjastolta sulkuaikana ei ole mahdollista eikä sitä ole suunniteltu.

– Toki netissä voi varata aineistoja, mutta toimitus on vasta sulkuajan jälkeen.

Kirjoja tuskin puhdistetaan

Vaikka kirjastoon ei nyt ainakaan kuukauteen pääse, voi luettavaa ja kuunneltavaa hankkia e-kirjastosta. Oman e-kirjaston tilanteen voit tarkistaa kirjastosi kotisivuilta.

Kirjaston työntekijöille mietitään nyt erilaisia työtehtäviä. Kirjastot.fi:n viestinnänsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala kertoo, että paukkuja laitetaan sähköisiin palveluihin.

Näillä näkymin työntekijöiden ei tarvitse alkaa puhdistamaan kirjoja. Nyt leviävän koronaviruksen muunnoksen elinkykyä pinnoilla ei ole vielä tutkittu, mutta se lienee sama kuin koronaviruksilla ylipäätään: hyvissä olosuhteissa viidestä yhdeksään päivää (Journal of Hospital Infection).

Mitä sinä aiot lukea tulevina viikkoina? Keskustele aiheesta 18.3.2020 kello 23:een saakka!

Vielä eilen Kiasmassa valmisteltiin Seppo Fräntin kokoelmanäyttelyä, jonka piti avautua ensi viikolla. Tänään museo on kiinni. Näyttelyn pystyttämisellä ei ole enää kiire, sillä hallituksen määräysten mukaisesti museot pysyvät suljettuina ainakin huhtikuun puoliväliin saakka.

– Kyllä näyttely tehdään valmiiksi, sillä jossain vaiheessa ovet voidaan toivottavasti avata jälleen yleisölle, kertoo viestintäpäällikkö Piia Laita Kiasmasta.

Kaikissa Suomen museoissa menevät suunnitelmat ja aikataulut uusiksi poikkeustilanteen takia. Esimerkiksi Ateneumissa oleva venäläisen avantgardistin Natalia Goncharovan näyttely ehti olla yleisölle avoinna vain parisen viikkoa.

– On todella harmi, että niin hienot teokset ovat nyt tyhjissä saleissa, toteaa Ateneumin viestintäpäällikkö Johanna Eiramo.

Myös tulevien näyttelyiden suunnittelu vaikeutuu.

Taulut eivät voi liikkua maasta toiseen, sillä arvokkaat teokset vaativat mukaansa kuriirin eli ihmisen. Tällä hetkellä ihmiset eivät voi matkustaa, koska rajat ovat suljettu. Näin ollen taulut jököttävät nyt siellä missä ovat, ja koko maailmanlaajuinen taulujenvaihtorumba on jäissä.

– Eri museoissa lasketaan nyt kiivaasti erilaisia suunnitelmia. On vaihtoehto A ja B ja toivottavasti vielä C, Johanna Eiramo sanoo.

Tilanne pahenee, jos museot ovat kiinni myös kesän

Museoiden sulkeminen tekee suuren loven museoiden talouteen. Suomen museoliiton laskelmien mukaan koronaviruksen vaikutukset museoiden tuottoihin ovat noin 5,4 miljoonaa euroa, jos poikkeustilanne jatkuu toukokuun loppuun saakka. Jos ovet pysyvät säpissä kesäsesongin yli, tuottomenetykset ovat noin 16 miljoonaa euroa.

– Tällä tulee olemaan suuri vaikutus koko museokentälle, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä toteaa.

Pahiten tilanteesta kärsivät yksityisomisteiset museot, joita on maamme museoista noin 40 prosenttia.

Museoliitto esittää valtiolle useita keinoja, joilla voisi helpottaa museoiden tulevaa ahdinkoa. Sellaisia ovat esimerkiksi viiden miljoonan kompensaatio lipputuloista, valtion tai kuntien omistamien museorakennusten vuokran peruminen poikkeustilanteen ajalta ja kiinteistöverosta luopuminen tältä vuodelta.

– Olemme olleet asiasta jo yhteyksissä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ymmärrämme tietysti myös, että monille muille kulttuurin aloille tämä poikkeustilanne on vielä kohtalokkaampi, Kimmo Levä sanoo.

Lomautukset ja yt-neuvottelut voivat olla edessä monissa museoissa, etenkin jos poikkeustila jatkuu pidempään.

Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen ei kuitenkaan lähde hötkyilemään. Ensin on nähtävä, miten pitkään museot pysyvät kiinni. Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

– Meillä oli ennätyksellisen hyvä viime vuosi, joten tilanne ei ole paha.

Tilanteeseen vaikuttaa myös Kansallisgalleriassa jo meneillään olevat yt-neuvottelut, jotka johtuvat Kiasman ja Ateneumin tulevista remonteista. Neuvottelut koskevat koko henkilökuntaa eli noin 300 työntekijää.

Virtuaalikäyntejä kehitellään

Ateneumin seuraavan näyttelyn olisi määrä avautua kesäkuun puolivälissä. Tarkoitus olisi esitellä nykytaiteilijoiden teoksia, jotka ovat saaneet inspiraationsa eurooppalaisen taiteen klassikoista. Näyttelyn valmistelu jatkuu.

– Toki nyt otamme huomioon ison joukon muuttuvia tekijöitä, huomauttaa Johanna Eiramo Ateneumista.

Ateneumissa, kuten monissa muissakin museoissa, yritetään nyt keksiä kuumeisesti, miten yleisö pääsisi tutustumaan taiteeseen virtuaalisesti.

– Näitä keinoja haluamme kehittää. Vaikka lipputuloja ei tule, olisi tärkeää, että yleisö pääsisi katselemaan taidetta.

Monet museot ovat jo ladanneet sivuilleen kaiken olemassa olevan materiaalin museonsa kokoelmista.

– Täytyy ottaa tämä poikkeustilanne mahdollisuutena kehittää virtuaalisia esittämisen tapoja, Johanna Eiramo toteaa.

Live-striimejä ja virtuaalitapahtumia: keikkakatoa paikataan nyt Suomessa erilaisilla nettitempauksilla

Kansallisgalleria on aloittanut yt-neuvottelut – Ateneumia ja Kiasmaa uhkaa väliaikainen sulkeminen

"Superonnistuminen", "fantastinen vuosi" – suomalaiset jonottavat nyt museoihin, ja Museokortti rikkoo ennätyksiä

Hanna Rantala söi lounasta Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä, kun kännykän näytölle pamahti uutispommi. Hallitus oli antanut suosituksen, että yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka.

– Oli päivän selvää, että aha, nyt meni työt alta, freelance-laulajana työskentelevä Rantala kertoo.

Elettiin viime viikon torstaita. Sen jälkeen tilanne on vakavoitunut entisestään. Suomi on nyt poikkeustilassa, mikä tarkoittaa kulttuurin kentällä sitä, että koko kevät on käytännössä peruttu.

Hallitus linjasi maanantaina monen muun asian lisäksi, että valtion ja kuntien museot, teatterit, Suomen Kansallisooppera ja kulttuuritalot suljetaan 13. huhtikuuta asti. Lisäksi yli kymmenen henkilön julkiset kokoontumiset on kielletty.

Rantalan kohdalla kevään päätyö oli rooli Kansallisoopperan Don Giovanni -produktiossa. Normaali käytäntö alalla on, että freelancereille palkka maksetaan esityksistä. Jos muusikko ei laula tai soita lavalla esityksessä, hän ei saa rahaa.

– Tämmöistä se on. Riski on useimmiten freelancereiden kontolla. Oli karu vuorokausi, kun nämä kaikki keikat hävisivät.

Rantalalla oli kalenterissa oopperatöiden lisäksi pienempiä yksityistilaisuuksia. Kaikki kevään työt olivat erityisen tärkeitä siksi, että niiden jälkeen edessä olisi joka tapauksessa ollut pidempi kuiva kausi. Sellaista on monen freelancerin arki.

Rantalan puoliso on niin ikään freelance-muusikko, laulaja Niall Chorell. Kumpikaan ei saa työttömyystukea: Rantala aloitti viime vuonna tohtorikoulutuksessa Sibelius-Akatemiassa, kun taas Chorellilla on toiminimi.

Perheen yhteenlasketut tulonmenetykset ovat Rantalan mukaan yli 20 000 euroa.

– Kyllä siinä henki vähän salpaantui, kun rupesimme perjantaina laskemaan sitä summaa. Onneksi meillä on takana hyviä vuosia, joiden avulla olemme onnistuneet kerryttämään puskurirahastoa. En halua ajatella, mitä tapahtuisi, ellei sitä olisi, 2-vuotiaan lapsen äiti sanoo.

"Inhimillinen hätä on nyt tosi suuri"

Suurin osa Suomen taiteilijoista, esiintyjistä ja teknisestä henkilökunnasta saa leipänsä keikkatöistä, ja siksi heidän elämänsä näyttää juuri nyt todella synkältä. Tilanne koskee tuhansia kulttuurialan ihmisiä.

Freelancereiden etuja Muusikkojen liitossa ajava Jaakko Kämäräinen kertoo, että “koko alan kevät on peruttu kaikkien osalta”. Sillä hän viittaa muusikoiden tämän kevään töihin. Yksi yhtye toisensa jälkeen on joutunut perumaan keikkansa koronatilanteen takia.

– Se on freelancerille aikamoinen pommi, kun kevään keikat perutaan. He ovat riippuvaisia niiden tuloista, Kämäräinen sanoo.

Tilanne ei näytä yhtään paremmalta Suomen näyttelijäliitossa. Sen yli tuhannesta työikäisestä jäsenestä suurin osa, lähes 70 prosenttia on freelancereita.

– Freelancereiden inhimillinen hätä on nyt tosi suuri. He eivät tiedä, mistä saavat tänä keväänä tuloja, sanoo Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko.

Normaalitilanteessa teattereiden kevätsesonki olisi nyt kuumimmillaan. Freelance-näyttelijät saavat palkan vain toteutuneista töistä, ja tilanne näkyy myös Teatterikeskuksessa, joka pitää vapaan kentän esittävän taiteen ryhmien puolia. Ne tekevät yhä enemmän yhteistyötä isojen teattereiden kanssa.

– Vaikutukset ovat massiivisia, kun isot teatterit sulkevat ovensa, Teatterikeskuksen vt. toiminnanjohtaja Kaisa Paavolainen sanoo.

Suomalainen nykysirkus on pärjännyt hienosti ulkomailla, mutta juuri nyt siitä ei ole mitään hyötyä. Suomalaisen sirkuksen tärkeimmät markkinat ovat Ranskassa, Espanjassa ja Belgiassa, mutta kaikki ulkomaan keikat on peruttu.

Kotimaassa puolestaan sirkuskoulut ovat panneet toimintansa jäihin. Myös ne ovat merkittäviä sirkustaiteilijoiden työllistäjiä. Suomen kansainvälisesti tunnetuin nykysirkusryhmä Race Horse Company saa 80 prosenttia tuloistaan ulkomailta, ja ryhmän koko kevätkiertue on peruttu.

– Koronatilanne vaikuttaa todella ikävällä tavalla sirkusalaan. Suomalaiset sirkustaiteilijat ovat ensisijaisesti freelancereita, Sirkuksen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Lotta Vaulo toteaa.

Näyttelijä ja pienyrittäjä Ria Kataja: "Juuri tällaista tilannetta pelkäsin eniten"

Tilanne on kova kolaus myös Ria Katajalle, joka työskentelee näyttelijänä ja pienyrittäjänä.

– Työtilanteeni on tällä hetkellä varmasti samanlainen kuin monen muun freelance-taiteilijan, eli kaikki on nyt määrittelemättömän ajan pysähdyksissä.

Kataja on ollut mukana tänä keväänä KOM-teatterin Poika-näytelmässä, jonka huhtikuun alkuun kestävät esitykset on peruttu.

– Jotkut työt perutaan, jotkut saattavat siirtyä myöhemmäksi. Meidän piti Minna Kivelän kanssa lähteä Korot kattoon -esityksen tiimoilta Fuengirolaan ensi kuussa. Tuskin tämä onnistuu.

Taloudelliset menetykset ovat Katajalle tämän kevään ajalta mittavat.

– Kyse on tuhansista euroista. Toisaalta olen vähän kauhuissani, toisaalta taas ymmärrän, mistä tämä kaikki johtuu. Se auttaa käsittelemään omia henkilökohtaisia menetyksiä. En ole tässä tilanteessa yksin ja tehdyt päätökset ovat olleet välttämättömiä.

Viime kesänä Kataja ryhtyi myös saunaterapeutiksi ja perusti oman yrityksen. Tämän takia hän ei ole menetettyjen töiden osalta oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan.

– Kun perustin yrityksen, juuri tällaista tilannetta pelkäsin eniten. Nyt se sitten tapahtui. Tämä on vain lusittava läpi, oikein muuta ei voi tehdä.

Katajan mukaan meneillään on ajanjakso, johon esimerkiksi freelancerin olisi ollut mahdotonta varautua.

– Taloudellisen uhan lisäksi tähän liittyy fyysinen ja henkinen uhka: pelkäämme rakkaidemme puolesta, koska meillä kaikilla on riskiryhmiin kuuluvia omaisia. Nyt pitää keskittyä omiin läheisiin ja pitää heistä huolta. Se on ensisijaista.

"Kulttuurin koko ekosysteemi on sortumassa"

Valtakunnallisten taiteilijajärjestöjen yhteisjärjestö Forum Artis kokosi taiteen kentän rivit rintamaksi ja esitteli tiistaina dataa ahdingosta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Skype-kokoukseen osallistui edustajia lukuisilta kulttuurin aloilta Forum Artisin puheenjohtajan, kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan johdolla.

– Kulttuurin koko ekosysteemi on uhattuna. Se on sortumassa, sillä sektori on lähtökohtaisesti hauras. Ihmisillä on pieniä ja epävarmoja tuloja, jotka koostuvat monista puroista, ja nyt yhtäkkiä kaikki purot ehtyvät, Hämeen-Anttila sanoo.

Arvio: kulttuurialalle satojen miljoonien eurojen tappiot

Forum Artisin takana on yhteensä 17 jäsenjärjestöä. Niiden osalta tappioiden arvioidaan kohoavan 80 miljoonaan euroon.

Yhteensä kulttuurin kentältä katoaa Hämeen-Anttilan arvion mukaan ja kokouksessa esiin tulleisiin tietoihin perustuen satoja miljoonia euroja, jos tilanne on päällä vielä kesällä.

Luvussa ovat mukana niin yksittäiset freelancerit kuin suuret kulttuurilaitokset, tuottajaporras ja esitykset mahdollistava tapahtumateollisuus, joka vastikään ilmoitti tarvitsevansa hallitukselta suurempaa vastaantuloa, jotta se selviäisi poikkeuksellisesta tilanteesta.

– Kulttuuri työllistää yllättävän paljon ihmisiä. Paljon on pienipalkkaista porukkaa, mutta yhdistettynä potti on iso, Hämeen-Anttila huomauttaa.

– Arviot perustuvat edellisen vuoden kevään tuottoihin, eli ne eivät ole mitään fiktiosummia.

Viesti kentältä valtiolle on, että tukitoimia tarvitaan pikaisesti. Hätä on todellinen.

– Kulttuurialan pitäisi saada liike-elämän tapaan oma, ehkä sitten vaatimattomampi tukipakettinsa.

Rintamassa ovat mukana muun muassa taiteen edistämiskeskus Taike, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto sekä Svenska kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet. Suunnitteilla on tilapäisiä ja helppohakuisia taiteilija-apurahoja.

"Entiseen ei varmaan ole paluuta"

Talvisodan henki.

Niillä sanoilla kirjailija Virpi Hämeen-Anttila kuvailee kulttuurialan tunnelmia tällä hetkellä. Kriisi on päällä, mutta ihmiset ovat yksimielisiä siitä, että nyt on vedettävä yhtä köyttä.

– Se on rohkaisevaa. Autetaan toinen toista.

Samaa mieltä on oopperalaulaja Hanna Rantala. Hän uskoo, että tästäkin selvitään, joskin vahinkoja korjataan todennäköisesti pitkään.

– Entiseen ei varmaan ole paluuta, mutta toivon, että kun tämä on ohi, niin ihmiset edelleen kaipaisivat jonkunlaista taidetta ja heillä olisi mahdollisuus siitä maksaakin, hän sanoo.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

"Meidän täytyy tehdä erittäin massiivisia rakenteellisia toimia", arvioi valtiovarainministeri Katri Kulmuni Suomen taloudellista tilannetta

Kolmasosa yrityksistä pelkää konkurssia – Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja: "Koronavirusshokki ravistelee koko yrityskenttää"

Oma kotisohva saattaa tulla tulevina viikkoina tai kuukausina hyvinkin tutuksi. Jotta ihmiset eivät tuntisi oloaan täysin eristetyksi, Yle tuo koteihin helpotusta uudella Olohuone -ohjelmakonseptilla. Se tarjoaa suorana viihdettä joka viikko koko kevään ajan.

– Idea syntyi tämän poikkeuksellisen tilanteen myötä. Kun kaikki suomalaiset ovat aika tiukasti kotona, Yle haluaa tarjota ajanvietettä ja yhteistä kokemusta, kertoo tapahtumapäällikkö Asta Kujala Yleltä.

Viikonloppuihin on luvassa yhteisöllistä ja vuorovaikutteista ohjelmatarjontaa. Tulossa on livekeikkoja, musiikkia ja urheilua.

Tuotanto pantiin pystyyn nopealla aikataululla.

– Kaikki Yleisradion osastot lähtivät nopeasti mukaan tähän hankkeeseen, kertoo Kujala.

Heti perjantaina on luvassa Anssi Kelan ja lauantaina Vesalan livekeikka. Jatkossa perjantaisin ja lauantaisin nähtävä Kaikki kotona live kerää eturivin artistit esiintymään television välityksellä suoraan kotisohville.

Lisäksi katsojat pääsevät osallistumaan vuorovaikutteiseen lähetykseen chatin välityksellä. Yksinäinen koti-ilta muuttuukin yhteisölliseksi kokemukseksi.

Ohjelman juontaa Mikko Kuustonen. Lähetyksen aikana ollaan yhteyksissä suomalaisten kotisohville ja kurkistetaan, miten koti-illan viettäminen sujuu. Ohjelmaa voi seurata TV2:n lisäksi suorana Yle Areenassa.

Keikkalähetykset tehdään pienimuotoisina, jotta esiintyminen ja työnteko pysyvät turvallisina.

Yle auttaa samalla myös pulassa olevaa kulttuurialaa

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot aiheuttavat miljoonien eurojen tulojen menetyksen kulttuurialalle. Yle haluaa olla mukana tukemassa kulttuurintekijöitä ja tarjota samalla katsojille mielekästä ja positiivista ajanvietettä.

– Yleisradio haluaa lisätä monipuolista kulttuuritarjontaa nyt, kun ala on pahassa pulassa. Alustavien tiedustelujen perusteella artistit ovat innoissaan hankkeesta, toteaa Kujala.

Myöhemmin kulttuuritarjonta saattaa laajentua musiikista muihinkin taiteen muotoihin.

Myös urheilua on luvassa jo heti tulevana viikonloppuna. Peruutettujen talvilajien maailmancup-kilpailujen tilalla nähdään Urheilustudion Nostalgiaviikonloppu, jossa nähdään arkistojen aarteita ja ikimuistoisia sankaritarinoita.

Yle Olohuone: Kaikki kotona liven suorat lähetykset ovat pe 20.3. klo 19, lähetyksessä Anssi Kela ja Elastinen, la 21.3. klo 21 lähetyksessä Vesala ja Pyhyimys, pe 27.3. klo 19 ja la 28.3. klo 21. Jaksojen muut vieraat vahvistuvat lähiaikoina. Ohjelmaan voi osallistua, lue ohjeet täältä.

Myös RSO jatkaa konserttien soittamista pienennetyllä kokoonpanolla Ylen kanavilla tästä päivästä alkaen.

Artikkelissa korjattu ohjelman nimi Kaikki kotona live. Aiemmin artikkelissa luki Koti-ilta live.

Euroviisujen referenssiryhmä kokoontui tiistaina keskustelemaan mahdollisuudesta järjestää Euroviisut toukokuussa Hollannin Rotterdamissa. Laulukilpailu päätettiin perua tältä vuodelta koronatilanteen takia, EBU ilmoitti keskiviikkona.

EBU:n mukaan kilpailua tärkeämpää on artistien, henkilökunnan, fanien ja viisuvieraiden terveys sekä koko tilanne Hollannissa, Euroopassa ja maailmassa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroviisut perutaan sen 64-vuotisen historian aikana.

– Olemme ylpeitä Euroviisuista, joka on 64 vuoden ajan yhdistänyt ihmisiä ympäri Eurooppaa. Olemme syvästi pahoillamme tilanteesta, sanoo laulukilpailun vastaava tuottaja Jon Ola Sand.

Päätös peruuttamisesta tulee alle kaksi kuukautta ennen laulukilpailun järjestämistä. Vaihtoehtoina oli järjestää kilpailu ilman yleisöä siten, että kunkin maan edustaja esiintyy kotimaassaan tv-studiossa. Harkinnassa oli myös siirtää kilpailu kesälle.

EBU:n mukaan on mahdollista, että kisat järjestetään ensi vuonna Rotterdamissa. Asiasta jatketaan neuvotteluja Hollanin yleisradioyhtiöiden ja Rotterdamin kaupungin kanssa.

Vielä ei tiedetä, kisaavatko tänä vuonna valitut kappaleet ensi vuoden Euroviisuissa.

Euroviisuihin piti osallistua tänä vuonna 41 maata. Suomea kisassa oli tarkoitus edustaa Aksel Kankaanranta kappaleella Looking back.

– Tottakai Suomen viisudelegaatio ja koko euroviisumaailma toivoi, että saisimme viisukevään tavalla tai toisella, joka on monelle vuoden kohokohta. Kuitenkin nykytilanteen huomioon ottaen tämä oli hyvä ja järkevä päätös. Kerromme lähiviikkojen aikana miten Uuden Musiikin Kilpailu jatkuu, sanoo UMK:n tuottaja Anssi Autio.

Viisufanit pettyneitä

Euroviisujen peruuntuminen on otettu viisufanien keskuudessa vastaan pettyneinä. Ensimmäisissä kommenteissa fanit eri puolilla Eurooppa olivat osanneet odottaa koronatilanteen vaikuttavan tavalla tai toisella laulukilpailun järjetämiseen.

Monen mielestä ratkaisu Euroviisujen peruuntumisesta oli lopulta oikea.

Useat viisufanit olivat kuitenkin toivoneet, että laulukilpailu olisi voitu toteuttaa vaikka videokilpailuna. Koronaviruksen jyllätessä ihmiset olisivat halunneet saada jotain muuta ajateltavaa, mihin olisi sopinut joka keväinen laulukilpailu.

Brittiläinen Roly West kirjoittaa Twitterissä, että päätös peruuttamisesta oli odotettu, muttä hän on silti pettynyt, sillä Euroviisut on hänelle yksi vuoden kohokohdista. West toivoo, että järjestäjät keksisivät vielä jonkun tavan esittää kappaleet, etteivät ne menisi täysin hukkaan.

Pianisti, kapellimestari ja säveltäjä Olli Mustonen on valittu Turun filharmonisen orkesterin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi. Valinta tehtiin Turun kulttuurilautakunnassa keskiviikkoiltana.

Mustonen on 52-vuotias. Hän on tehnyt pitkän kansainvälisen uran musiikkimaailmassa.

Mustonen aloittaa tehtävässään 1.1.2021. Kauden kesto on kolme vuotta, ja sopimukseen kuuluu kaksi optiovuotta.

Jatkaa pianon ääressä

Nimityksen myötä Mustonen johtaa orkesterin taiteellista suunnittelua.

Tulevilla kausilla Olli Mustonen johtaa orkesteria ja työskentelee orkesterin kanssa monipuolisesti myös pianistin ja säveltäjän roolissaan.

Mustonen on kaupungin mukaan suosittu taiteilijavieras Turussa, ja yhteistyöllä Turun filharmonisen orkesterin kanssa on pitkät juuret. Edellisen kerran Mustonen esiintyi TFO:n kanssa marraskuussa 2019.

– Meillä on Turun orkesterin kanssa pitkä yhteinen historia, olemmehan tehneet yhteistyötä eri muodoissa jo yli 35 vuoden ajan. On aina yhtä kohottavaa ja inspiroivaa palata johtamaan TFO:ta. Tuntuu, että puhumme samaa musiikillista kieltä, ymmärrämme toisiamme, ja että yhteistyömme jatkuu aina siitä, mihin edellisellä kerralla jäimme, Mustonen sanoo.

Filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor kuvaa Mustosta "Turun uudeksi aarteeksi".

Yhteistyötä maailman ympäri

Viime kausina Mustonen on esiintynyt mm. Lontoon sinfoniaorkesterin, Mariinski-teatterin orkesterin ja New Yorkin filharmonikkojen solistina. Kapellimestarina hän on viime vuosina tehnyt yhteistyötä mm. Jerusalemin sinfoniaorkesterin ja useiden eurooppalaisten orkesterien kanssa.

Perustamansa Helsingin Festivaaliorkesterin kanssa hän on tehnyt kiertueita Keski-Euroopassa, Japanissa ja Kiinassa.

Mustonen on valittu vuoden 2019 Hindemith-musiikkipalkinnon saajaksi. Mustonen on palkittu myös Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla, ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali vuonna 2003.

Lue lisää: Kansainvälisen uran luonut pianisti Olli Mustonen on ahkera ja palkittu levyttäjä

Koronatilanteen takia monet ovat tällä hetkellä kotona ja ikävien uutisten vastapainoksi kaipaa muuta ajateltavaa. Nyt voi olla hyvä hetki ahmia sarjoja, jotka ovat jääneet katsomatta tai ruokkia nostalgianälkää vanhoilla suosikeilla.

Mikäli vanhat sarjat on tullut jo katsottua, listasimme vuoden alussa tämän kevään uutuussarjat:

Pohjoismaisia jännäreitä, isoa scifiä ja hurttia huumoria – katso kattava lista alkuvuoden odotetuista sarjoista

Yle Areena

Yle Areenaan on koottu sarjoja Katso koko kausi -nimikkeen alle. Listalta löytyy kotimaisia menestyssarjoja kuten Sorjonen, M/S Romantic ja Paratiisi.

Mukana on myös katsojien toivomia sarjoja kuten Raid, Paavo ja Raili sekä Ihmisten puolue.

Ihmiset ovat toivoneet Yleltä lisää katsottavaa ja sen takia esimerkiksi Metsolat-sarjan kaikki kaudet tulevat katsottavaksi torstaina 19.3. aiemmin suunnitellun kesäkuun sijaan.

Ulkomaisista suosikkisarjoista Areenasta löytyy esimerkiksi norjalaisen nuortensarja Skamin kaikki neljä kautta.

mtv-palvelu

MTV:n mtv-palvelusta löytyy tällä hetkellä kotimaisista sarjoista esimerkiksi kulttisarja Vintiöt. Palvelun ulkomaisia suosikkeja ovat muun muassa Moderni perhe ja Todella upeeta. Palvelu vaatii kirjautumisen.

Ruutu

Nelosen Ruutu tarjoaa puolestaan brittiläistä jännitystä, sillä sieltä voi katsoa Helen Mirrenin tähdittämän Epäilyksen polttopisteen kaudet 6 ja 7 tai ikisuosikki Hercule Poirotin kaudet 10-13. Molemmat sarjat ovat Ruutu+-palvelussa, joka on maksullinen. Palveluun voi tutustua ilmaiseksi kahden viikon ajan.

Netflix

Suoratoistopalvelu Netflixin tarjonnassa on paljon sarjoja nostalgiaa kaipaavalle. Nyt vielä ehtii nauttia Frendit-sarjasta, sillä se poistuu Netflixistä. Sarjan oikeudet on ostanut WarnerMedia HBO Max -palvelulleen. Frendit-sarjan tähdet ovat vihjailleet tekevänsä piakkoin yhden jakson mittaisen paluun.

Muita klassikkosarjoja Netflixissä ovat muun muassa Gilmoren tytöt, 70’s show ja Glee. Uudempia ahmittavia ovat esimerkiksi Orange is the new black, Stranger things, The Crown ja Narcos.

C More

C More -palvelussa vanhoja suosikkisarjoja ovat muun muassa ruotsalainen Solsidan - onnea onkimassa sekä ruotsalais-tanskalainen Silta. Kotimaisessa tarjonnassa on Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas -elokuva viisiosaisena sarjana.

HBO Nordic

HBO Nordic tarjoilee puolestaan supersuositun Game of Thronesin kaikki kahdeksan kautta. Palvelusta löytyvät myös Sinkkuelämää-sarjaan tehdyt kuusi kautta kuten myös sarjat True blood ja Girls. HBO Nordic -palvelua voi kokeilla kaksi viikkoa ilmaiseksi.

Viaplay

Maksullisesta Viaplay-palvelusta voi ahmia klassikkosarjoja kuten Lost, Seinfeld, Frasier ja Salaiset kansiot. Viaplay-palvelua voi kokeilla maksutta kaksi viikkoa.

Lue myös: Yle lähtee mukaan helpottamaan korona-ahdistusta: Olohuone-livelähetykset tuovat kotisohvalle Anssi Kelan ja monia muita artisteja