Sosiaali- ja terveysministeriö STM on antanut maanantaina alkuillasta aluehallintovirastoille uuden ohjauskirjeen syyskuun kokoontumisrajoituksista.

Aiemmassa kirjeessä oli ministeriön mukaan virhe, kun siitä oli pudonnut nolla pois.

Uusimpien linjausten mukaan yleisötilaisuuksien kokoontumisten rajana on 500 henkilöä. Yli 500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää, jos niissä pystytään noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita yleisötilaisuuksien turvallisesta järjestämisestä.

Viestintäjohtaja: Inhimillinen kirjoitusvirhe

Sosiaali- ja terveysministeriön aluehallintoviranomaisille aiemmin lähetetyssä ohjauskirjeessä oli virhe, jonka takia tänään uutisoitiin, että yleisötapahtumien kokoontumisrajoituksia kiristettäisiin 500 hengestä 50:een.

STM:n viestintäjohtaja Vivikka Richt sanoo, että kyseessä oli kirjoitusvirhe.

– Tämä oli inhimillinen kirjoitusvirhe ja olemme siitä pahoillamme, Richt sanoo.

STM:n mukaan 500 henkilöä on siis edelleen kokoontumisrajana, eikä aluehallintoviranomaisten aiemmin mainitsema 50 pidä paikkaansa. Ministeriön mukaan kirjeestä oli pudonnut nolla pois.

Avi odottaa uutta ohjausta

Aiemmin maanantaina aluehallintoviranomaiset kertoivat tiukentavansa yleisötilaisuuksien osallistujamääriä 500:sta 50:een henkeen syyskuun alusta. Uusien määräysten oli määrä olla voimassa syyskuun ajan.

Näiden aluehallintoviranomaisten ohjeiden perusteella syyskuussa olisi voinut järjestää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yli 50 henkilön tilaisuuksia olisi saanut järjestää sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos turvallisuus olisi varmistettu viranomaisohjeiden mukaisesti.

Kaikissa yli 50 hengen tilaisuuksissa olisi pitänyt muun muassa varmistaa, että hygieniasta huolehditaan tarkasti ja 1–2 metrin turvavälit otetaan huomioon esimerkiksi tiloja jakamalla. Nämä ohjeet koskevat STM:n korjauksen jälkeen edelleen 500 hengen yleisötilaisuuksia.

Vastaavat ohjeet ovat olleet käytössä koronapandemian levitessä keväällä Suomeen, ja niitä lievennettiin heinäkuun alusta.

Aluehallintovirasto (avi) kertoi maanantaina Twitterissä, että se arvioi tilannetta uudelleen uuden ohjeistuksen jälkeen.

Aluehallintovirastojen mukaan kyse on siitä, edellytetäänkö vai suositellaanko viruksentorjuntaan liittyviä ohjeita 51–500 henkilön yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa.

Voit keskustella jutun aiheesta tiistaihin 25.8.2020 kello 23 asti.

Lue myös:

Yli 500 hengen yleisötapahtumat nyt sallittuja ulkona, mutta kolmella ehdolla – lue, mitkä koronasta johtuvat rajoitukset ja suositukset yhä voimassa

Yli 500 ihmisen tilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka, hallitus varautuu taudin leviämiseen lisätalousarviolla

Alueellisia maskisuosituksia ja etätyön jatkamista – Tässä 9 keinoa, joilla koronaviruksen toista aaltoa torjutaan

Aluehallintovirastot eli AVIt vahvistivat tuoreet tartuntatautilain mukaiset päätökset koskien syyskuussa järjestettäviä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Päätösten mukaan yli 50 hengen tapahtumia voi järjestää sisätiloissa ja rajatuissa ulkotiloissa silloin, kun tapahtumanjärjestäjä pystyy varmistamaan osallistujien turvallisuuden.

Turvallisuus varmistetaan noudattamalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.

Ohje perustuu valtioneuvoston toukokuiseen päätökseen, johon sisältyy linjaus yli 50 henkilön yleisötilaisuuksien järjestämisestä erityisjärjestelyin.

Ohjeessa edellytetään muun muassa 1-2 metrin turvavälejä. Turvaväleistä pitää muistuttaa esimerkiksi jonoissa. Järjestäjän pitää ohjeistaa osallistujia myös hyvästä käsihygieniasta, sekä tarjota mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Tapahtumien enimmäisosallistujamääriä ei ole päätöksissä rajoitettu. Kaiken kokoisia tapahtumia voi edelleen järjestää, kunhan niihin osallistuvien turvallisuudesta huolehditaan THL:n ja OKM:n ohjeen mukaisesti.

AVI: "Ei kyse isosta asiasta"

AVIn syyskuulle annettu ohjeistus koskee yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia, kuten teatteri- ja elokuvanäytöksiä, festivaaleja, markkinoita ja yleisurheilutoimintaa. Uusi ohjeistus ei liity ravintoloiden tai yökerhojen toimintaan.

Vielä heinäkuussa yleisötilaisuuksien rajoitukset olivat ankarampia, elokuun osalta turvaväleihin ei tarvinnut puuttua kovinkaan tiukasti, nyt palataan heinäkuun suuntaan.

– Tämä johtuu muuttuneesta tilanteesta. Edelliset päätökset on tehty heinäkuun alussa, ja ne ovat perustuneet kesäkuun lopun olosuhteisiin. Nyt elokuun lopulla tilanne on kovasti erilainen ja mennyt huonompaan suuntaan, ja nimenomaan tämä on päätöksien taustalla, Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasoja toteaa.

Ainasojan mukaan oleellista on, että THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksia noudatetaan jatkossakin.

– Pitää muistaa, ettemme aseta tapahtumien yleisömäärille minkäänlaista ylärajaa, ainoastaan sen, että jos kyseessä on yli 50 henkeä, silloin ohjeistuksia pitää noudattaa. Minun mielestäni tässä ei loppujen lopuksi kovin isosta asiasta.

Maanantaina AVIn tiedottaminen uusista kokoontumisrajoituksista herätti runsaasti ihmetystä ja keskustelua. Ensin AVI ilmoitti, että yleisötilaisuuksien osallistujamäärät rajataan 50:een henkeen. Kuitenkin seuraavassa lauseessa täsmennettiin, että isompiakin yleisötilaisuuksia saa järjestää turvallisuustekijät huomioiden.

Tilanne muuttui nopeasti, kun sosiaali- ja terveysministeriö kertoi, että vapaasti järjestettävien tilaisuuksien kokoontumisraja on edelleen 500 henkeä. Tänään keskiviikkona AVI siis kuitenkin vahvisti oman alkuperäisen päätöksensä, ja kokoontumisraja vapaasti jäjestettäville tilaisuuksille on tiukempi eli 50 henkeä.

Allas Sea Pool pienentää yleisömääräänsä

Helsinkiläinen Allas Sea Pool alentaa uusien ohjeistuksien myötä keikoille otettavan yleisön määrää syyskuussa maksimissaan 500:een henkilöön. Elokuussa konserteissa kävi enimmillään 800 ihmistä, mutta nyt palataan alkukesän yleisökapasiteettiin.

Syyskuun alkupuolella Allas Sea Poolissa esiintyvät vielä Arttu Wiskari, Litku Klemetti, Irina ja Antti Ketonen.

– Alennamme keikkakapasiteettia 500:een, jotta voimme pitää turvavälit kaikissa jonoissa. Pienempi määrä helpottaa esimerkiksi yleisön sisään tulemista, sanoo toimitusjohtaja Bodil Ståhl.

Allas Sea Poolin keikoilla on koko kesän ajan ollut jokaiselle istumapaikka ja pöytätaso sekä riittävät etäisyydet. Lavan edessä ei ole saanut myöskään tanssia ja kuuluttamalla on muistutettu asiakkaita pelisäännöistä.

Ståhlin mukaan keikoille otettavan yleisömäärän pienentäminen oli heidän oma valintansa, sillä vastuu ohjeiden noudattamisesta on yleisön lisäksi järjestäjällä.

– Parempi tulkita tätä näin, että kaikki pysyvät terveinä, ja saamme jatkaa toimintaamme kuin että joku sairastuu.

Korjauksia 26.8. klo 17:35: Muutettu ensimmäisen lauseen tekivät-sana vahvistivat-sanaan. Poistettu lauseesta "maanantaina AVIn virheellinen tiedottaminen uusista kokoontumisrajoituksista herätti runsaasti ihmetystä ja keskustelua" sana virheellinen.

Lue myös:

STM antoi uuden ohjauskirjeen, kun aiemmasta puuttui nolla – tapahtumien yleisöraja pysyy 500 hengessä

Jos ei tietäisi olevansa oopperan kampaamossa, saattaisi luulla eksyneensä koronaviruksen näytteenottoon. Maskeeraajilla on vakuuttavan näköiset visiirit ja oveen on kirjattu tiukat ukaasit.

Tätä on taiteen tekeminen epidemia-aikana. Suomen kansallisooppera avaa kautensa Covid fan tutte -oopperalla. Teos palaa keväisiin koronatunnelmiin.

Samalla, kun näyttämöllä tehdään huumoria pandemia-ajasta, kulisseissa jännitetään, miten mahdollinen epidemian toinen aalto vaikuttaa esityksiin.

– Olo on ristiriitainen. Viisi kuukautta on odottanut, että pääsee töihin. On valtavan innostunut ja motivoitunut ja toisaalta on huoli, saadaanko me tämä maaliin asti, sanoo sopraano Johanna Rusanen-Kartano.

“Onko tämä vain pieni keidas?”

Syksyllä piti esittää massiivista Richard Wagnerin Ring-sarjan Valkyyriaa. Myös Rusasen oli määrä laulaa siinä. Ooppera siirsi ensi-illan tammikuuhun 2021 ja kehitteli pikavauhtia tilalle pienimuotoisemman ja siksi vähemmän riskialttiin Covid fan tutten. Rusanen laulaa siinä Dorabellan roolin.

Koronapandemia ja sen rajoitukset iskivät kovaa esittäviin taiteisiin ja näyttämötaiteilijoihin. Rusanenkin on ollut töitä vailla lähes puoli vuotta. Nyt on palattu ensi kertaa tositoimiin, mutta miten pitkäksi aikaa ja mitä sen jälkeen.

– Kiihtyykö epidemia? Jatkuuko tilanne normaalina? Onko töitä tämän jälkeen vai onko tämä vain tällainen yksi pieni keidas, että saa laulaa, Rusanen-Kartano kysyy.

Montussa turvavälit, kuoro nauhalta

Oopperassa lauletaan ja puhalletaan ja siinä on paljon suuria joukkokohtauksia. Sellainen on otollinen alusta ilmateitse tarttuvalle virukselle – ja siksi ooppera on haavoittuva taidemuoto.

Pahimmassa tapauksessa pelkkä virusepäily työryhmässä saattaisi halvaannuttaa harjoitukset tai johtaa esitysten peruutuksiin.

Ei siis ihme, että oopperan kulisseissa on käytössä tiukat turvatoimet. Covid fan tuttessa on pieni orkesteri, vain 33 soittajaa. Se helpottaa kahden metrin turvavälien pitämistä montussa.

Puhaltajien edessä on suojapleksit. Soittajat on jaettu kahteen orkesteriin, jotka eivät ole toistensa kanssa tekemisissä. Samoin solistikunnassa on kaksoismiehitys.

Kuoroa ei ole lavalla lainkaan. Sen osuudet on etukäteen nauhoitettu. Kuorolaiset nähdään esityksessä videon välityksellä.

– Oopperassa on tosi turvallinen olo. Meillä on oma rekvisiitta, joka on omissa kärryissä. Me emme koske toistemme tavaroihin, emmekä toisiimme, Rusanen-Kartano kuvailee.

“Tilanne huolestuttaa äärettömästi”

Oopperan tuottajalle korona on aiheuttanut ylimääräistä päänvaivaa “valtavasti”. Ohjelmisto on pitänyt laittaa uusiksi. Orkestraatioita on muutettu, ohjaukset on käyty assistenttien kanssa tarkkaan läpi.

– Ohjauksia tullaan jonkin verran muuttamaan, varsinkin sellaisia, joissa on kuoroa ja tällaiset, sanotaanko, suutelukohtaukset jätetään kokonaan pois, tuottaja Tatu Näyhö sanoo.

Harmaita hiuksia aiheuttavat myös muuttuvat matkustusmääräykset. Oopperassa on solisteja ja kapellimestareita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Jokainen testataan viruksen varalta kahteen otteeseen ennen kuin heille heltiää lupa tulla taloon.

Aikatauluja on pitänyt sumplia ja kutsua ihmisiä paikalle riittävän ajoissa, jotta nämä ehtivät odottaa kaksi viikkoa karanteenissa.

– Tilanne ja matkustusrajoitukset muuttuvat koko ajan. Maa, joka on tällä hetkellä vihreä, voi olla huomenna keltainen tai huonolla tuurilla punainen. Se lisää epävarmuutta. Ei riitä, että me pyrimme hoitamaan asiat mahdollisimman hyvin talon sisällä, koska kaikki ulkopuolinen vaikuttaa meidän tekemisiimme. Tilanne koronan suhteen etenee koko ajan. Se huolestuttaa äärettömästi, Näyhö sanoo

Tappiota tullut jo kolme miljoonaa

Ooppera perui koronan vuoksi kevään esitykset maaliskuussa. Useita ensi-iltoja siirrettiin, henkilökuntaa lomautettiin ja myymättä jääneistä lipuista tuli takkiin vajaat kolme miljoonaa.

Maissa, joissa koronatilanne on Suomea merkittävästi huonompi, oopperatalot ovat edelleen kiinni. Metropolitan New Yorkissa perui koko syyskauden, samoin teki Royal Opera House Lontoossa.

Suomen tilanne on huomattavasti parempi, mutta varotoimet Kansallisoopperassa ovat silti mittavat. Myös katsojien turvallisuudesta kannetaan huolta. Lippuja on myynnissä vain puolet siitä, mitä katsomo vetäisi. Turvavälit pidetään, käsidesiä on tarjolla ja maskin käyttöä suositellaan.

Samaan aikaan toisaalla: koronakuri haussa

Anniskeluravintolat ovat saaneet olla auki kesäkuun alusta lähtien. Kesän mittaan on uutisoitu yökerhoissa tapahtuneista altistumisista ja terasseista, joita on olemattoman koronakurin vuoksi epäilty viruslingoiksi.

Epäkohtia on ollut myös tapahtuma-alalla. Viulisti Pekka Kuusisto nosti esiin Seinäjoen Vauhtiajot. 14 000 kävijän tapahtumassa turvavälit jättivät toivomisen varaa.

Samaan aikaan teatterit käynnistävät toimintaansa lähes puolen vuoden kiinniolon jälkeen, mittailevat viivottimella penkkien etäisyyksiä ja täyttävät salejaan vain puolilleen. Millaisia ajatuksia tämä epäsuhta oopperan tuottajassa herättää?

– Se tuntuu hurjalta ja kurjalta. Meidän lajimme on niin haavoittuva. Me olemme ensimmäisenä liipaisimella, Näyhö sanoo.

Liipaisimella teatterit ja ooppera ovat, koska näyttämötaiteita tehdään sisätiloissa ja normaalioloissa useille sadoille katsojille.

Tuottajan pahin pelko on, että epidemia etenee siihen pisteeseen, että talo on taas pakko sulkea.

– Kaikki tekevät täällä asiat juuri niin pitkälle kuin vain pystymme ja sitten kuuntelemme viranomaismääräyksiä. Kukaan ei tiedä, miten tilanne kehittyy, mutta totta kai, henkilökohtaisesti pelottaa.

Tärkeätä että tehdään jotain

Covid fan tutte perustuu Mozartin Cosi fan tutteen, johon Minna Lindgren on kirjoittanut uuden tekstin. Oopperan normaali suunnittelusykli on useita vuosia, Covid fan tutte tuotiin näyttämölle kolmessa kuukaudessa.

Lindgren laskee, että hänelle jäi kuukausi aikaa kirjoittaa. Ensimmäiset kaksi viikkoa hän “syöksyi” musiikkiin nuottien ja levyjen avulla.

– Tuli sellainen stressi-ilmiö, että musiikki soi päässä koko ajan. Siitä tajusi, että ollaan aika syvällä tässä jutussa. Onhan se ikävä herätä yöllä Cosi fan tutten sekstettoihin, Lindgren naurahtaa.

Koominen ooppera esittelee kohtauksia koronakeväästä. Huumoria on löydetty hallituksen tiedotustilaisuuksista, loputtomista videopalavereista ja etäkoulusta. Näyttämöllä nähdään muun muassa koronavirus.

– Ooppera ei ole sellaista hah-hah-hah-huumoria. Ooppera on sen verran jäykkä ja historiallinen taidemuoto, että se voi olla hauskaa, että Mozartin musiikilla pystyy laulamaan suojaimista ja viruslingoista ja sanoista, jotka on viime keväänä keksitty, Lindgren sanoo.

Lindgren pitää tärkeänä sitä, että ooppera ylipäätään tekee jotain.

– Klassisessa musiikissa ja esittävissä taiteissa tapahtunut totaalihalvaantuminen on todella pahasta yleisölle, tekijöille, kaikille.

Nyt opetellaan uutta normaalia

Johanna Rusanen-Kartano tunnetaan dramaattisena, raskasta materiaalia laulavana sopraanona. Nyt hän tekee Mozartin Dorabellan lyyrisen ja kevyen roolin ensimmäistä kertaa.

– Monet ovat joutuneet opettelemaan uuden normaalin. Opettajien piti keväällä ottaa haltuun etäopetus. Minäkään en olisi ikinä voinut kuvitella, että laulan Mozartin oopperassa lyyrisen mezzosopraanon roolia.

Rusanen-Kartano pitää huumoria selviytymiskeinona ja löytää Covid fan tuttesta sanoman.

– Ooppera kertoo yhteen hiileen puhaltamisesta ja yksilön vastuun oivaltamisesta, siitä, että jokainen joutuu poistumaan omalta mukavuusalueeltaan. Mozartin laulaminen saattoi aluksi tuntua omituiselta, mutta niin siellä vain lauletaan.

Covid fan tutte -oopperan ensi-ilta Suomen Kansallisoopperassa 28. elokuuta.

Ooppera nähdään suorana Yle Areenassa 1.9. klo 19 ja Yle Teemalla 4.10. klo 12.

Lue myös:

Teatteriyleisö ei pelkää koronaa ja luottaa turvallisuusohjeistuksiin: Pienen merenneidon kaltaiset hitit jyräävät poikkeusajasta huolimatta

Teatterissa ei pussailla ja halailla entiseen malliin – kausi alkaa koronatauon jälkeen poikkeusjärjestelyin

Katsommeko syksyllä taidetta maski kasvoilla? Ateneumin johtaja: “Emme voi pakottaa ihmisiä käyttämään niitä”

Helsingin kaupungin selvitystyö esittää HAM Helsingin taidemuseon siirtämistä Suvilahden kaasukelloihin. Nykyisellään taidemuseo toimii Tennispalatsissa, Kampissa.

Tennispalatsi ei tarjoa riittävästi edellytyksiä nykyaikaiselle museokokemukselle, johon kuuluvat myös tapahtumat, museokauppa ja ravintolat, kertoo selvitystyön ohjausryhmää johtanut kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.

– Selvitystyössä on tullut esille, että sijainti Tennispalatsissa on tietysti erinomainen. Mutta monet kiertävät kansainväliset näyttelyt ovat kooltaan pienempiä kuin Tennispalatsin tämänhetkiset näyttelytilat, jotka ovat aika vaativat.

Yle kertoi viime helmikuussa HAMin tulevaisuuden visiosta, jonka alullepanijana on ollut museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila. Hän sanoi tuolloin, ettei kyse ole ajolähdöstä, vaan museo voisi aivan hyvin muuttaa, sillä se on toiminut Kampissa jo parikymmentä vuotta.

– Museoiden pitää keksiä säännöllisin väliajoin itsensä uudestaan, museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila totesi helmikuussa.

Tuoreen selvityksen mukaan Helsingin Sörnäisissä sijaitseva Suvilahden alue soveltuisi museolle hyvin.

Helsinki on jo muutama vuosi sitten pyytänyt avoimesti ideoita Suvilahden kehittämiseen ympärivuotiseksi tapahtuma-alueeksi.

– HAMin sijoittaminen Suvilahteen vahvistaisi Sörnäisten ja Kalasataman aluetta. Lähellä sijaitsee Teurastamon ravintola-alue, Elannon korttelin kulttuurikeskittymä sekä myös Teatterikorkeakoulun yhteyteen muuttava Taideyliopiston Kuvataideakatemia, Laitio lisää.

Kaasukellojen muuntaminen museoksi maksaa arviolta ainakin 30 miljoonaa euroa

Suvilahdessa sijaitsevat kaasukellot ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja kaupungilla on velvoite pitää suojellut rakennukset kunnossa. Tällä hetkellä kaasukellot ovat tyhjillään ja niissä tehdään puhdistustöitä.

Aivan mutkatonta kaasukellon muuntaminen taidemuseon käyttöön ei ole.

Hintalappuun vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka iso osa museosta on niin sanottua olosuhdetilaa. Sillä tarkoitetaan museosta osuutta, jossa kosteus ja lämpötila on vakitoitu näyttelyille otolliseksi.

Toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo, että kaasukellojen muuntamisesta museoksi on tehty kaksi alustavaa viitelaskelmaa, joihin vielä lisänsä tuovat rakenteiden jatkotutkimukset sekä arkkitehtoniset ratkaisut.

– Viitesuunnitelma 1 perustuu siihen, että näyttelytoiminnat ovat tiilikellossa ja tukitoiminnat teräskellossa. Sen hinta-arvio ilman arvonlisäveroa on noin 32,8 miljoonaa euroa.

– Viitesuunnitelma 2 puolestaan perustuu siihen, että tiilikellon avaruutta säilytetään enemmän ja näyttelytiloja on molemmissa kelloissa. Sen hintalappu on ilman arvonlisäveroa noin 27,8 miljoonaa euroa.

Erityisesti tiilisen kaasukellon osalta suunnittelu on lähtenyt ajatuksesta, että museo olisi rakennus rakennuksen sisällä.

Jos suunnitelmassa päätetään edetä, järjestetään museon rakentamisesta vielä erillinen arkkitehtuurikilpailu.

– Tässähän ei puhuta vuodesta tai edes kahdesta. Tämä on selvitys ja nyt alkaa poliittinen päätöksenteko, kysymys on isosta investoinnista, toimialajohtaja Tommi Laitio sanoo.

Säätiöittäminen parantaisi pitkäjänteistä suunnittelutyötä

Selvitys esittää myös HAMin säätiöittämistä. Laition mukaan säätiöittäminen tarjoaisi museolle paremmat mahdollisuudet sekä talouden että toiminnan monivuotiseen suunnitteluun ja lisäksi omarahoitusosuuden kasvattamiseen. Tällä hetkellä museo on osa kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimintaa.

Samalla HAM Helsingin taidemuseo aikoo terävöittää tehtäväänsä, sillä museon toiminta on laajentunut merkittävästi viime vuosina.

Museon ydin on kuitenkin yhä helsinkiläisten omistama noin 16 000 teoksen taidekokoelma. Mutta samaan aikaan taidekokoelma kasvaa, kun rakentamiseen liittyviä niin sanottuja prosenttitaidehankkeita on entistä enemmän.

Uutena lisänä on myös ensi kesänä Vallisaaressa järjestettävä kansainvälinen kuvataidetapahtuma Helsinki Biennaali.

Toimialajohtaja Laition mukaan tulevaisuudessa on tarkoitus tunnistaa entistä paremmin helsinkiläisen taidekentän erityispiirteitä, ja lisätä toiminnan monimuotoisuutta.

– Museoiden tehtävä on myös laajentunut tapatumallisemmaksi. Jatkossa HAM entistäkin voimakkaammin kutsuu taidekenttää ja muuta yhteiskuntaa yhteen, toimii keskustelun herättäjänä ja erimielisyyksienkin neuvottelijana, kokoonkutsujana.

Mitä mieltä olet kaasukellojen muuttamisesta museoksi? Millainen merkitys museon sijainnilla tai rakennuksella on? Voit keskustella aiheesta 29.8. klo 23 saakka.

Lue myös:

Taidemuseo HAM toivoo Helsingissä siirtoa itään – johtaja: "Museoiden pitää keksiä itsensä uudestaan"

Maineikas Tavastia-klubi avaa ovensa pitkän tauon jälkeen heti syyskuun alussa, ja loppuvuoden ohjelma on paketissa. Loppuunmyytyjä keikkoja on useita, kuten esimerkiksi The Hellacoptersin ja Ruusujen keikat lokakuussa.

Myös Sannin kaksi ensi viikon keikkaa on myyty loppuun. Koronaohjeistuksien takia niitä ei kuitenkaan pystytä järjestämään sellaisenaan, vaan Tavastia ilmoitti tänään torstaina, että konsertit on jouduttu pilkkomaan kuuteen osaan. Sanni siis heittää kolmena peräkkäisenä päivänä peräti kaksi keikkaa päivässä.

– Olisimme joutuneet jakamaan Sannin keikat jo elokuunkin ohjeistuksien perusteella, mutta halusimme seurata tilannetta loppuun saakka. Emme halunneet tehdä hätäisiä päätöksiä, ja meillä oli jo hyvissä ajoin tiedossa malli, jolla keikat joutuisimme järjestämään, Tavastia-klubin ohjelmavastaava Mikko Merimaa kertoo.

Osviittaa tähän suuntaan antoivat aluehallintoviranomaisten keskiviikkona vahvistamat säännöt, jotka koskevat syyskuun yleisötapahtumia ja yleisiä kokoontumisia. Heinäkuussa yleisötilaisuuksien rajoitukset olivat tiukat, elokuun osalta niitä löysättiin, ja nyt palataan jälleen heinäkuun suuntaan.

Ravintolatoimintaa, eli esimerkiksi Tavastiaa koskevat syyskuun ohjeistukset aluehallintoviranomainen antaa lähipäivinä.

Mikä on tilanne joulukuussa?

Kuukausittain muuttuva tilanne on tapahtumanjärjestäjille vähintäänkin haastava. Normaalioloissa esimerkiksi Tavastia tiedottaa keikoista puolisen vuotta, toisinaan jopa kokonaisen vuoden ennen itse konserttia.

– Tässä tilanteessa meillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä loppuvuodesta tapahtuu. Esimerkiksi joulukuussa meille on tulossa kaksi Ensiferumin keikkaa, joiden myyntikapasiteetti on ajateltu syyskuun mukaan. Jos tilanne pahenee, joudumme arvioimaan myyntikapasiteettia uudestaan, Mikko Merimaa toteaa.

Toisaalta Merimaan mielestä ohjeistuksia on hyvä tarkastella usein.

– Tuolloin ei tarvitse olla naimisissa jonkin tietyn asian kanssa, vaan sitä voidaan kiristää tai höllentää tarpeen mukaan. Toki olisi hienoa, jos tietoa saataisiin aiemmin. Syyskuu alkaa ensi viikolla, mutta syyskuuta koskevia ravintolaohjeistuksia ei vielä ole annettu.

Tavastian esiintymissaliin on nyt tuotu paljon pöytiä ja tuoleja. Lavan eteen on rajattu tanssilattia, jolla taataan metrin turvavälit.

Tullikamarilla viiden kuukauden keikkatauko

Myös Tampereen Tullikamarin Pakkahuone ja Klubin ohjelmapäällikkö Janne Laurilan mukaan viranomaisen kuukausittaiset ohjeistukset tulevat kovin myöhään.

– Nyt on elokuun 27. päivä, mutta syyskuun ohjeistuksia ei ole vielä tiedossa. Kun toimitaan ravintolassa ja sisätiloissa, ja kun on kyse esityksistä, useampi rajoitus painaa päälle.

– Toki ymmärrän sen, että on mentävä pätkä kerrallaan ja että kyseessä on lainsäädännöllinen vaatimus. Asioita ei voi päättää mielivaltaisesti, ja toisekseen epidemiatilanteen kehittymistä on seurattava tarkoin.

Tullikamarilla ei ole ollut keikkoja viiteen kuukauteen. Syyskuun keikat on pääsääntöisesti siirretty myöhemmäksi ja muutamassa tapauksessa peruttu kokonaan. Yleisömäärä ja konserttien sopimukset oli suunniteltu seisomassa olevan yleisön kapasiteetin mukaan, ennen koronarajoitusten alkamista. Syyskuun Mokoman keikka esimerkiksi siirtyy suosiolla marraskuulle.

– Tällä hetkellä tutkimme täikamman kanssa ohjeistuksia ja mietimme, millaisia konsertteja meillä olisi mahdollista järjestää, jotta ne täyttäisivät turvallisuusvaatimukset ja olisivat myös taloudellisesti järkeviä. Juuri nyt Tullikamari elää eräänlaista siirtymävaihetta, Janne Laurila kiteyttää.

Varasuunnitelmia pitää olla useita

Tullikamarin nettisivujen mukaan lokakuun keikat näyttäisivät onnistuvan, mutta niiden toteutumisesta ei vielä ole varmuutta.

– Meillä ei ole lakiteknisesti työkaluja lähteä perumaan asioita ennen kuin lokakuuta koskevat säädökset ovat tiedossa. Siksi joudumme tällä hetkellä tiedottamaan tilanteesta lyhyellä aikavälillä, Laurila toteaa.

Laurilan mukaan varasuunnitelmia täytyy olla kauheat määrät, koska tilanne elää koko ajan.

– Tämä ei muistuta ristiaallokkoa, vaan erään norjalaisen joen suulta löytyvää pyörrettä, jossa meri- ja jokivesi menevät kuuteen eri suuntaan. Mutta ei tässä auta muu kuin seurata tilannetta ja toteuttaa ohjeistuksia parhaansa mukaan.

Norjalaista kirjailijaa Vigdis Hjorthia jännittää. Hänellä on illalla pienimuotoinen esiintyminen Oslossa vasta ilmestyneen kirjansa tiimoilta. Se kertoo äidin ja tyttären vaikeasta suhteesta. Ja se on tarina. Sitä Hjorth painottaa moneen kertaan.

Norjasssa kyllä tiedetään, että Hjorthin oma äitisuhde on ollut vaikea. Asia tuli tietoisuuteen viimeistään silloin, kun aiemmasta romaanista Perintötekijät tehtiin teatterisovitusta. Äiti yritti kaikin keinoin estää teatteriesityksen.

Huomenna perjantaina Vigdis Hjorth palaa neljä vuotta sitten ilmestyneen Perintötekijät-romaanin teemoihin esiintyessään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla. Se on ainut romaani, joka on käännetty suomeksi Hjorthin laajasta tuotannosta.

Vielä pari viikkoa sitten Hjorth oli tulossa Oodissa järjestettävään yleisötilaisuuteen. Koronapandemia kuitenkin muutti Suomen ja Norjan rajakäytäntöjä, joten keskustelu järjestetään virtuaalisesti. Hjorth osallistuu siihen Oslosta.

Perhe syytti mustamaalaamisesta

Perintötekijät aiheutti ilmestyessään suuren kohun Norjassa. Kirja kertoo perheestä, jonka jäsenten välit ovat hyvin tulehtuneita.

Kirjaa luettiin kuin piru raamattua, sillä sen oletettiin kertovan Hjorthin lapsuudenperheestä. Ja kyllähän se kertoikin, ainakin jotain. Hjorth itse korostaa kirjan olevan kuitenkin romaani, ei mikään faktoihin perustava omaelämäkerrallinen selvitys.

Tarina alkaa tutusta ja arkisesta aiheesta, perinnönjaosta. Epäoikeudenmukainen kohtelu saa sisarukset kääntymään toisiaan vastaan. Päähenkilöä riita ei heti hetkauta, sillä hän on laittanut välit poikki perheeseensä jo ajat sitten. Tarinan edetessä pyörteet kuitenkin syvenevät ja päähenkilö nostaa esiin lapsuuden trauman - isän hyväksikäytön. Häntä ei kuitenkaan haluta uskoa, ei edes kuunnella.

– Kirja kertoo ennen kaikkea vaikenemisen ja vaientamisen kulttuurista. Siitä miten toisen näkemystä ei kunnioiteta, kertoo Hjorth puhelimessa.

Ja niin tapahtui myös todellisuudessa. Perhe hyökkäsi Vigdis Hjorthia vastaan ja syytti häntä edesmenneen isän mustamaalaamisesta. Lisäksi sisar kirjoitti oman kirjan näkemyksistään.

– Kaikki sai alkunsa, kun eräs lehti ryhtyi tekemään vertailua kirjani ja "todellisuuden" välillä. Siinä ei tietenkään ole mitään järkeä, kun kyseessä on romaani. Jos olisin halunnut kirjoittaa omaelämäkerran, miksi olisin esimerkiksi muuttanut päähenkilön nimen?

Kirjailijat ammentavat omasta elämästään

Perintötekijöiden aiheuttaman kohun mittasuhteet löivät Vigdis Hjorthin ällikällä.

– Olin yllättynyt, sillä ammennan aina romaaneissa jotain omasta elämästäni. Vaikka Perintötekijöissä on paljon yhtymäkohtia elämääni, pysyn silti kannassani – se on fiktio.

Hjorth perustelee väitettään sillä, että kirjoittaessa on tehtävä jatkuvaa valintaa siitä, mitä kertoo. Paljon jää kertomatta.

– Romaani on rakennettua tekstiä. Jos otetaan esimerkiksi Karl Ove Knausgårdin Taisteluni, jossa on useita niteitä ja tuntuu, että elämä käydään läpi hyvin yksityiskohtaisesti, se on silti kirjailijan valintaa ja hänen näkemyksensä asioista.

Pitkän ja monipuolisen uran tehnyt Hjorth sanoo kirjoittaneensa aina siten, että ottaa jotain omista kokemuksistaan.

– Kaikki kirjailijat tekevät niin.

Vigdis Hjorthia hieman ihmetyttää nykyinen autofiktiobuumi. Hänen mielestään se ei ole todellakaan mikään uusi juttu.

– Kautta aikojen on ammennettu omasta elämästä. Strindberg, Proust, Duras, Hjorth luettelee.

He kaikki ovat tavalla tai toisella kirjoittaneet omista kokemuksistaan, silti kirjoja on pidetty puhtaasti romaaneina.

– Luulen, että kirjailijoiden tapa kirjoittaa ei ole muuttunut, vaan ympäröivä maailma on muuttunut.

Hjorth pohtii voiko sosiaalisella medialla olla osuutensa ihmisten lukutavan muuttumisessa. Kun someen raportoidaan ruoka-annoksista ja paikoista, joissa on käynyt, niitä pidetään totena. Vaikka se on vain pintaa, kaukana todellisesta arjesta.

Suurin syyllinen autofiktion nousuun on Hjorthin mukaan kuitenkin media.

– Esiin nostetaan mielellään sellaisia asioita, joita voi myydä otsikolla "Lue totuus..."

Mediaa pakoon Montenegroon

Median nostattamat myrskyt eivät ole kuitenkaan uutta Vigdis Hjorthille. Hän on Norjassa tunnettu hahmo ja ollut useita kertoja julkisuuden pyörityksessä. Vaikka hän on jo "kova luu", häntä harmittaa ettei päässyt pakoon Montenegroon asunnolleen, nyt kun uusin kirja julkaistiin Norjassa.

– Matkustan aina Montenegroon pakoon. Siellä minun ei tarvitse seurata norjalaisia lehtiä ja vastata jokaiseen yhteydenottoon.

Nyt Hjorth saa kuitenkin rauhaa omasta elinympäristöstään. Hän asuu Oslon edustalla saaressa, yksin bokserinsa kanssa. Hän voi paeta pitkille kävelylenkeille meren rantaan tai saaren metsiin.

– Onhan tässä ristiriitaa. Toisaalta nautin jokaisesta esiintymismahdollisuudesta ja kirjani saamasta huomiosta. Eniten kuitenkin nautin yksinolosta ja lukemisesta.

Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali järjestetään tänä vuonna pienimuotoisesti keskustakirjasto Oodissa. Keskusteluja voi seurata suorana Yle Areenassa klo 17–20.30 ja huomenna perjantaina klo 17–21.30.

Lue lisää festivaalin ohjelmasta tästä.

1. Joalin Loukamaa

@_joalin, seuraajia 2 806 000

Kuka? Sitä kysyy moni suomalainen, mutta tanssija-laulaja-malli Joalin Loukamaa onkin tunnetumpi ulkomailla kuin toisessa kotimaassaan. Now United -bändin jäsenenä hän on kahminut lähes kolme miljoonaa IG-seuraajaa. Määrä on kymmenkertaistunut viime vuoden maaliskuusta, jolloin Yle kertoi hänen tarinansa. Loukamaa on mukana tulevalla Selviytyjät-kaudella, joten pian hänet tunnetaan Suomessakin paremmin.

2. Kimi Räikkönen

@kimimatiasraikkonen, seuraajia 1 952 000

Jäämies ei esittelyjä kaipaa. Oli pitkään tunnetuin suomalainen instassa, kunnes Loukamaa kiilasi ohi.

3. Helly Luv

@hellyluv, seuraajia 1 720 000

Helly Luviin pätee sama kuin Loukamaahan: hän on kuuluisampi maailmalla kuin Suomessa. Lahdessa varttunut kurdi asuu Kurdistanissa ja on tunnettu niin näyttelijänä kuin laulajana. Hän on saanut terroristijärjestö Isisin vihat päälleen kurdinationalistisilla pop-kappaleillaan ja länsimaisella ulkoasullaan.

4. Valtteri Bottas

@valtteribottas, seuraajia 1 676 000

Formulakuski Valtteri Bottas on julkaissut IG:ssä kuusi kertaa niin paljon kuvia kuin Kimi Räikkönen, mutta seuraajamäärässä hän ei ole päässyt ihan yhtä koviin lukemiin.

5. Konsta Punkka

@kpunkka, seuraajia 1 343 000

Oravakuiskaajana tunnettu luontokuvaaja Konsta Punkka on saanut faneja ympäri maailman ilmeikkäiden eläinkuviensa ansiosta. Hän keskittyy kuvaamaan erityisesti suomalaisia eläimiä, kuten kettuja, karhuja ja susia, mutta välillä hän reissaa muillakin mantereilla.

6. Heikala

@heikala, seuraajia 1 269 000

Heikala on kuvataitelija, joka on saanut innoitusta suomalaisten lastenkirjojen kuvituksista ja japanilaisesta animesta. Hänkin on tunnetumpi maailmalla kuin kotimaassaan.

7. Nude Yoga Girl

@nude_yogagirl, seuraajia 1 246 000

Nude Yoga Girl joogaa alastomana niin Lapin luonnossa kuin Hollywood-kyltin alla Los Angelesissa. Hän on kannustanut myös muita joogaajia postaamaan itsestään kuvia synnyinasussaan.

8. Ida Jemina

@idajemina, seuraajia 735 000

Ida Jemina on fitnessurheilija, valmentaja ja bloggaaja. Hänen treeni- ja hyvinvointivinkkejään seurataan ympäri maailman.

9. Jukka Hildén

@jukkadudeson, seuraajia 553 000

Duudsoneiden Jukka Hildénillä on yli puoli miljoonaa seuraajaa. Matkaa on vielä paljon vaimonsa eli Chachi Gonzalesin lukuihin – tällä kun on IG:ssä 1,7 miljoonaa fania.

10. Samu Haber

@hapahaber, seuraajia 535 000

Sunrise Avenuen laulajalla ja lauluntekijällä Samu Haberilla on ollut aina paljon faneja maailmalla, varsinkin Saksassa.

Listauksen lähteenä on käytetty Bransome.fi:n tilastoja.

KORJAUS 28.8.2020 klo 12:44: Jukka Hilden on naimisissa Chachi Gonzalesin kanssa, ei pelkästään kihloissa.

Kohu sai alkunsa, kun The Sunday Times uutisoi sunnuntaina, että klassisen musiikin perinteikkään The Proms -festivaalin loppukonsertissa ei kuultaisi lainkaan Rule Britannia! ja Land of Hope and Glory -kappaleita. BBC suunnitteli niiden jättämistä pois, koska kappaleiden sävy on kolonialistinen ja patrioottinen.

BBC:n sinfoniaorkesteria päätöskonsertissa johtava suomalainen Dalia Stasevska joutui asiassa silmätikuksi, kun The Sunday Times kertoi uutisessa, että suomalainen haluaisi uudistaa Royal Albert Hallin perinnekonserttia Black lives matter -liikkeen vuoksi.

Asia politisoitui, kun Brexit-puolueen johtaja Nigel Farage närkästyi kappaleiden pois jättämisestä.

– BBC saattaa jättää pois Rule Britannian ja Land of Hope and Gloryn, koska suomalainen kapellimestari on liian tiedostava. Miksi ei ennemminkin jätetä häntä pois, Farage tviittasi sunnuntaina.

Tiistaina BBC ilmoitti, että Rule Britannia! esitetään, mutta ilman laulua. Tästä puolestaan kimmastui pääministeri Boris Johnson. Hänen mielestään Britannian ei pitäisi hävetä historiaansa.

BBC:n mukaan laulun pois jättämiseen ei liitty politiikkaa, vaan kyseessä on pelkästään koronan varotoimenpide, sillä kappaleen esittämiseen tarvitaan valtavan iso kuoro.

Stasevska: "Minut on virheellisesti leimattu"

Dalia Stasevska on joutunut kohun keskellä brexit-väen hampaisiin. BBC on esittänyt suomalaiskapellimestarille pahoittelut tämän päädyttyä ankaran kritiikin kohteeksi.

Manageritoimistonsa sivuilla torstaina julkaistussa lausunnossa Stasevska kertoo, että häntä ja hänen perhettään on uhkailtu.

– En ole ollut päättämässä ohjelmiston perinteisistä elementeistä. Tiedostan, että ne ovat tärkeä osa tapahtumaa. Minut on virheellisesti leimattu poliittiseksi vaikuttajaksi asiassa - se ei ole totta. Olen artisti ja haluan työni kautta saattaa ihmiset yhteen ja rakentaa solidaarisuutta, Stasevska kirjoittaa.

Yle tavoitti Stasevskan, mutta hän ei tällä hetkellä kommentoi asiaa enempää.

Dalia Stasevskan johtama Last Night of the Proms -konsertti järjestetään 12. syyskuuta ilman yleisöä ja se striimataan.

Suomessa kohusta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lue myös:

Suomalainen Dalia Stasevska sai pestin BBC:n orkesterista, kun nuoret naiset jyräävät kapellimestareina – "Päivääkään nuorempi en haluaisi olla"

Kapellimestari Dalia Stasevska järkyttyi niin ettei avannut partituuria kahteen viikkoon – Taiteilija koronakeväänä 2020

– Silmäni näyttävät hyvältä tässä valossa, nuori mies sanoo.

Harva tapaa kehuskella itseään tähän tapaan haastattelussa, mutta seuraava virke vähän selittää asiaa.

– Pitäisi tehdä Tiktok-video nyt heti.

Mies on Jason Derulo, 30, yksi maailman tämän hetken kirkkaimpia poptähtiä. Korona-aika on kasvattanut hänen suosiotaan entisestään. Siinä missä muut artistit ovat kärvistelleet keikkojen puutteessa, Jason Derulo on ottanut ilon irti lyhytvideopalvelu Tiktokissa.

Tiktokissa julkaistaan lyhyitä videoita käyttäjäkunnan katsottavaksi ja tykättäväksi, ja Deluro tanssii ilman paitaa ja hauskuuttaa seuraajiaan julkaisemillaan videoilla. Häntä on alettu kutsua Tiktokin kuninkaaksi, sillä vajaassa puolessa vuodessa hän on tuplannut seuraajansa yli 30 miljoonaan.

Derulokaan ei siis ole konsertoinut korona-aikana vaan viettänyt aikaa kotonaan. Hän antaa Ylelle videohaastattelun kotoaan Los Angelesista.

– Normaalisti en vietä näin paljoa aikaa kotona. Viime vuonna kotipäiviä oli 60. Nyt olen ollut kotona viisi kuukautta. Se on pisin aika sitten lapsuuden, Derulo sanoo.

Miehellä on kaulassaan tavaramerkiksi tullut erittäin paksu hopeinen kaulakoru ja kädessä drinkki. Kello lähentelee Yhdysvaltojen länsirannikolla puoltayötä, mutta artisti jaksaa silti kertoa kuulumisiaan Suomeen.

Videopätkä Derulon haastattelusta myöhemmin jutussa.

Ura alkoi biisinkirjoittajana

Jason Derulon (oikealta nimeltään Jason Desrouleaux) Savage love -kappale on yksi tämän vuoden suurimpia hittejä maailmassa. Ensimmäisen kappaleensa hän kirjoitti kahdeksanvuotiaana. Floridassa haitilaisille vanhemmille syntynyt poika oli lapsesta lähtien innostunut eri taidemuodoista.

– Kävin kouluja, joissa opin musiikkia, tanssia ja näyttelemistä. Collegessa opiskelin musiikkiteatteria ja esittäviä taiteita.

Artisti kertoo, että hänen musiikkinsa on saanut vaikutteita eri tyyleistä, kuten popista, rhythm & bluesista ja jazzista. Hänen esikuviaan ovat muun muassa Michael Jackson, Prince, Beyoncé, Stevie Wonder ja Justin Timberlake.

Derulon sooloura alkoi vuonna 2009. Sitä ennen hän kirjoitti kappaleita nimekkäille artisteille kuten Lil Waynelle, Snoop Doggille, Nicki Minajille ja Jennifer Lopezille.

Oma ura lähti käyntiin räjähdysmäisesti, kun ensimmäinen biisi Whatcha say nousi Yhdysvaltojen singlelistan kärkeen. Hänen tavaramerkkinään on ollut alusta lähtien sanoa oma nimensä kappaleen alussa, mitä myös muut artistit ovat matkineet.

Vuonna 2012 nuoren artistin ura miltei loppui, kun hän mursi niskanikaman maailmankiertueen harjoituksissa.

– Se oli dramaattinen hetki. Olisin voinut kuolla. Se opetti minut elämään jokaisena päivänä kuin se olisi viimeinen. Nyt katson elämää mahdollisimman positiivisesti ja yritän poistaa kaikkea negatiivisuutta ympäriltäni.

Tiktok-hupailuja Will Smithin kanssa

Tanssi on yksi Jason Derulon intohimoista. Intohimo on vienyt hänet esimerkiksi tuomariksi amerikkalaiseen tosi-tv-sarjaan Tanssi jos osaat.

Ja tanssi avitti hänen nousuaan Tiktokin kuninkaaksikin.

Korona-aikana Derulolle luonteva paikka purkaa ylimääräistä energiaa on ollut juuri videopalvelu Tiktok, jossa on aina käynnissä jokin tanssihaaste.

– Aluksi tein siellä videoita toisensa perään ja huomasin, että tämähän on hauskaa. Pian olinkin jo koukussa.

Amerikkalainen jakaa Tiktokissa videoita, joissa hän tanssimisen lisäksi hassuttelee ja pilailee kavereidensa kanssa.

Usein mukana on myös Hollywood-näyttelijä Will Smith. Äskettäin pari kohautti julkaisemalla videon, jossa Derulo rikkoo vahingossa Smithin etuhampaat golfmailalla. Kyseessä lienee kuitenkin ollut kuvamanipulaatio.

Derulon videoilla vierailee usein myös hänen veljentyttärensä Skylar, jolle Deluro opettaa esimerkiksi tanssiliikkeitä.

– Hauskinta on katsoa, mille Tiktok-videoille hän nauraa. Toisinaan näen, että hän ohittaa videon, joka oli minun suosikkini, Derulo parahtaa nauraen.

Tiktok on noussut parin viime vuoden aikana nopeasti lasten ja nuorten suosimaksi somealustaksi. 30 miljoonalla seuraajalla Derulo on yksi palvelun suosituimmista julkaisijoista.

Hänen videonsa vetoavat etenkin lapsiin. Derulo tiedostaa sen ja pitää lapsikatsojat aina mielessään tehdessään videoita.

– Yritän olla menemättä liian pitkälle. Joskus joudun editoimaan sitä, mitä olin tekemässä, ja himmailemaan hieman. Toisaalta haluan myös laittaa sisältöä, joka ei ole lapsille. Se on tasapainottelua.

Kiinalaisomisteisen Tiktokin jatko Yhdysvalloissa on kysymysmerkki, sillä maan hallinto pitää videosovellusta uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Palvelun suurimpiin tähtiin kuuluva Derulo ei halua spekuloida sillä, miten hänen käy, jos sovellus suljetaan hänen kotimaassaan.

– Se jää nähtäväksi. Mutta olen myynyt 200 miljoonaa äänitettä, joten eiköhän se kanna eteenpäin, laulaja virnistää.

Yhteistyötä suomalaisen kanssa ilman tapaamista

– Kotini on suoranainen tuotantotalo. Täällä on valokuvausstudio, äänitysstudio ja näyttämö, jossa voimme kuvata musiikkivideoita, Jason Derulo luettelee.

Laulaja ei ole jäänyt korona-aikana toimettomaksi. Uutta musiikkia on syntynyt koko ajan.

Kesällä hän sai pienen kohunkin aikaiseksi, kun Savage love -hitin yhteydessä ei mainittu uusiseelantilaisen tuottajan Jawhs 685:n nimeä. Asia sovittiin, ja Tiktok-hitiksi noussut kappale julkaistiin uudelleen molempien nimissä.

Uusin kappale Take you dancing sisältää puolestaan suomalaiskytköksen. Yhtenä kirjoittajana ja tuottajana on Teemu Brunila. Hän tuli tunnetuksi vuosituhannen vaihteessa The Crash -yhtyeen solistina. Bändin lopetettua Brunila on tehnyt uraa biisinkirjoittajana maailmalla.

Kevään aikana muusikot eivät kerääntyneet biisien tekoon samoihin studioihin. Niin ei monesti tehdä nykyisin muutenkaan, sillä jokainen voi tehdä oman osuutensa kappaleisiin vaikka kotonaan.

Derulo ei siis ole edes tavannut suomalaista Brunilaa, vaan yhteydet on hoidettu toisen tuottajan kautta.

– Näinä aikoina työskentely on erilaista, kun ei voi olla samassa tilassa. Arvostan kaikkia muusikoita, jotka voivat luoda jotain noin mahtavaa, Derulo sanoo.

Derulo aikoo julkaista uutta musiikkia vielä loppuvuoden aikana. Häntä selkeästi kismittää, ettei pääse esittämään musiikkiaan yleisölle. Hän haluaisi jo laulaa ja tanssia ihmisten kanssa.

– Luulen, että paluu normaaliin tapahtuu vasta ensi vuoden lopulla. Jos olemme onnekkaita.

Suomen ensimmäisessä YouTube-gaalassa on jaettu ensimmäiset palkinnot. Palkinnon Vuoden merkittävimmästä videosta sai Jaakko Keso, Vuoden kuvaus ja editointi -palkinnon nappasi puolestaan Vinkare ja Vuoden huumorikanavasta palkittiin Korroosio Comedy.

Vuoden inspiroijana palkittiin Jonne Tiili ja Vuoden viihdekanava oli Konsta Saajanton ja Olli Litmasen Iha just imus. vuoden Podcast pystin nappasi sen sijaan Lol Apua -podcast ja Vuoden yrittäjä oli Joel Vatanen.

Iltakahdeksalta alkanut YouTube-gaala Creator Awards Finland on parhaillaan käynnissä Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä.

Gaalassa palkitaan vuoden 2020 kiinnostavimpia, vaikuttavimpia ja puhutuimpia tubettajia. Tubettajia palkitaan kaiken kaikkiaan 21 kategoriassa.

Palkintoja jaetaan muun muassa vuoden tulokkaalle, vuoden vaikuttajalle, vuoden esiintyjälle, vuoden vientikanavalle, vuoden huumorikanavalle ja yleisön suosikille.

– Palkintoja ei tapahtumissa ole päästy viime aikoina liiemmin jakamaan, joten halusimme luoda yksinomaan tubettajia juhlistavan kunnon punaisen maton gaalan, jonka alati ammattimaistuvat YouTube-tähdet ehdottomasti ansaitsevat, Oskari Tempakka, Maukas Median toimitusjohtaja ja yksi tapahtuman päätuottajista sanoo.

Gaala alkoi kuudelta illalla punaisen maton osuudella. Paikan päällä tilaisuutta ovat seuraamassa Ylen uuden lasten uutispalvelu Yle Mixin juontajat Jasmin “Jassu” Beloued ja Kiia Keskikylä. He kuvailivat ennen varsinaisen gaalan alkua tunnelmaa iloiseksi.

– Ihmiset ovat todella iloisia. Moni sanoo, että pitkästä aikaa pääsee näkemään kollegoja ja pitämään oikeasti hauskaa. Turvatoimet on otettu huomioon, täällä näkyy käsidesejä, suurimmalla osalla on maskit päällä ja niitä myös jaetaan täällä. Tunnelma on todella hyvä.

Beloued ja Keskikylä haastattelivat muun muassa Isac Elliotia, joka on gaalassa jakamassa palkintoja.

Kuka tahansa on voinut ehdottaa gaalaan omia suosikkitubettajiaan. Kaikkien ehdotusten joukosta Creator Awards Finlandin asiantuntijaraati on valinnut kunkin kategorian finalistit.

Vuoden vaikuttaja -kategoriassa ovat ehdolla Miisa Rotola-Pukkila (Mmiisas), Roni Back ja Tuomas Kukkonen (Tume). Vuoden tulokkaan tittelistä kisaavat Ella ja Helmi, Andreas Tolonen, Cars with Robert, Väinö Mäkelä ja Käytöskymppi.

Gaalaa voi seurata suorana YouTubesta.

– Vallitsevan tilanteen vuoksi gaala järjestetään tällä kertaa pienelle porukalle, mutta Creator Awards Finlandista on tarkoitus tehdä myöhemmin vuosittainen iso yleisötapahtuma, Oskari Tempakka sanoo.

Lue myös:

Katso, kuinka usein Mmiisas, Herbalisti, Tume tai Sara Sieppi vastaavat seuraajilleen – tutkimme kommentoiduimmat ja tykätyimmät some-vaikuttajat

Suomen merkittävimmät somevaikuttajat laitettiin järjestykseen: ykkösenä on 24-vuotias tubettaja Mmiisas

Amerikkalaisnäyttelijä Chadwick Boseman on kuollut. Boseman, 43, menehtyi syöpään kotonaan Los Angelesissa, hänen perheensä tiedotti.

Suomessa Boseman tunnetaan parhaiten pääroolistaan vuonna 2018 ilmestyneessä Black Panther -toimintaelokuvassa.

Hänellä diagnosoitiin paksusuolen syöpä vuonna 2016.

– Hän oli todellinen taistelija, Chadwick kesti sitkeästi kaiken läpi ja toi teille monia elokuvia, joista olette pitäneet niin paljon, näyttelijän perhe sanoi tiedotteessa.

Boseman näytteli Spike Leen ohjaamassa Da 5 Bloods -sotaelokuvassa yhdessä Jasper Pääkkösen kanssa.

"Hieno, mut minust pikkusen kolkko. On sellanen lihakaupan tunnelma. Kaikki seinät on valkoiset. Ei noi penkitkään aulassa ole sellaisia, että niillä olisi kiva istua." Mies Aalto-dokumentissa

Näin muuan mieshenkilö kommentoi Finlandiataloa heti sen valmistuttua vuonna 1971.

Ja kun dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari kuvasi samaa rakennusta Helsingin Töölönlahdella lähes 50 vuotta myöhemmin, kommenttia tuli taas. Tällä kertaa näkemyksensä rakennuksesta halusi kertoa Suutarin luo pysähtynyt sauvakävelijä. Kuntoilijankaan näkemys ei sattunut olemaan mairitteleva.

Lähes jokaisella suomalaisella tuntuu olevan mielipide Suomen tunnetuimmasta arkkitehdista Alvar Aallosta ja hänen töistään.

Työparin rakkaustarina

Nyt Alvar Aallosta on valmistunut dokumenttielokuva, jota dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari on tehnyt neljän vuoden ajan.

Suutarin ensikosketus arkkitehti Alvar Aaltoon (1898-1976) oli, kun hän lapsena tarttui Rovaniemen kirjaston messinkiseen ovenkahvaan. Sen jälkeen hän vietti paljon aikaa Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.

Tila jätti vahvan muistijäljen.

Suutari on kulkenut Alvar Aallon jalanjälkiä tutkien valtavan määrän arkistomateriaalia, valokuvia, filmejä ja kirjeitä. Hän on matkustanut eri puolilla maailmaa kuvaamassa arkkitehdin suunnittelemia rakennuksia ja haastattelemassa asiantuntijoita.

Ohjaaja halusi selvittää, kuka oli ihminen Alvar Aalto ja kuka oli hänen puolisonsa Aino.

Elokuva sai nimekseen Aalto.

Syntyi dokumentti modernismin mestareista, mutta myös kuvaus työparista sekä rakkaustarina.

– Heidän kohdallaan ei voi erottaa henkilökohtaista elämää ammatillisesta, ja sen takia halusin linkittää ne elokuvassa jollain kauniilla tavalla yhteen, Virpi Suutari sanoo.

Erityisen vaikutuksen häneen teki Alvarin ja Ainon kirjeenvaihto, josta välittyi syvä rakkaus ja toisen kunnioittaminen.

– Oli liikuttavaa lukea Alvarin kirjeestä, kuinka hän jo maailmanmainetta saaneena arkkitehtina kaipaa heidän suhteensa alkuvaiheeseen, jolloin he yhdessä lähtivät luomaan uraa arkkitehteinä.

“Olen piirtänyt omalla kädelläni mahdollisimman paljon ja se tuo mieleeni meidän yhteiset, vanhat kilpailu- ja muut piirustamisemme – elämän korkeimmat  hetket." Alvar Aalto kirjeessään Ainolle

Älykäs ja eroottinen arkkitehti

Alvar Aalto oli ristiriitainen persoona, älykäs ja sosiaalisesti taitava.

– Hän oli hurmaava, ja hän halusi hurmata.

– Aallosta jopa sanotaan, että hän oli eroottinen arkkitehti, ja eroottisuus näkyy kaikissa hänen töissään.

Kollegoiden mukaan Aalto oli suurpiirteisin ihminen, jonka he olivat tunteneet.

– Alvar oli sanonut, että talo ei ole kuin kello. Jos julkisivu on vähän pielessä, laitetaan villiviiniä siihen päälle, kyllä se sillä hoituu, Virpi Suutari nauraa.

Kellossa jokaisen pienen osan pitää olla kohdallaan millilleen, mutta julkisivun mittavirheet voi peittää villiviinillä. Sitä Aalto oli tarkoittanut.

Arkkitehdistä on myös sanottu, että hän sai suuren tilan tuntumaan kodikkaalta ja pienen juhlavalta.

“Minun tietysti täytyy muutama sana sanoa, mutta vaikeus on siinä, että minä en omista rakennuksistani voi sanoa plus enkä miinus.” Alvar Aalto dokumentissa Aalto

Neroa ei olisi ilman vaimoa

Myös Alvar Aallon puoliso Aino Aalto (1894-1949) oli koulutukseltaan arkkitehti. Lisäksi hän oli ollut puusepän opissa.

Suutari kuvailee Ainoa modernin naisen esikuvaksi.

– Ainossa oli monia puolia. Hän oli suunnittelija, kuuluisan arkkitehdin puoliso ja myös Artekin toimitusjohtaja.

Aallot loivat yhdessä huonekaluille ja rakennuksille tutun muotokielen. Aina ei pystytä aukottomasti osoittamaan, kumpi heistä oli työn varsinainen suunnittelija.

Tiedetään kuitenkin, että Aino antoi niille viimeisen, inhimillisen silauksen.

– Haluamme yleensä katsoa suurmiehiä yksinäisinä neroina, mutta kukaan ei ole nero tai suuri yksin, Suutari sanoo ja muistuttaa, että

Alvarinkin nerouteen tarvittiin viisaita puolisoita, työtovereita ja käsityöläismestareita.

Virpi Suutarin mukaan Alvar Aalto suhtautui vaimoonsa kuin tasavertaiseen yhtiökumppaniin. Ristiriitaista kyllä, perheen sisällä vallitsi tietty arvojärjestys.

Alvar Aallon mielestä vaimon tuli ensisijaisesti huolehtia hänestä. Sen jälkeen tulivat lapset ja vasta kolmanneksi Aino Aallon oma ura arkkitehtinä.

"Olen maailman onnellisin ihminen, kun on sellainen koti. Ihmeelliset lapset ja sellainen ihana ammatti yhteinen sinun kanssasi. Kuinka voikaan yhden osalle sattua sellaista." Aino kirjeessään Aallolle

Aalto oli elitistinen dinosaurus

Elämän loppumetreillä Alvar Aallolle maistui alkoholi ja hän katkeroitui.

Kun ulkomaalaisilta kollegoilta tuli kiitosta, Suomessa laineet löivät vasten kasvoja. 1970-luvulla arvostelijat pitivät Alvar Aaltoa elitistisenä ja moittivat häntä arkkitehtuurin dinosaurukseksi.

Vaikka suhtautuminen on sittemmin muuttunut, Virpi Suutarin mielestä Suomessa ei vieläkään ymmärretä, miten merkittävästä arkkitehdistä Alvar Aallon kohdalla tosiasiassa on kysymys.

Suutari yllättyi itsekin.

Aallon suunnittelemia kohteita on eri puolilla maailmaa kolmisensataa. Suutarin elokuva vie katsojan paikkoihin ja rakennuksiin, joissa vain harva on päässyt käymään.

– Olen elokuvaa tehdessä oppinut, miten kansainvälinen hän oli. Ulkomaalaisille arkkitehdeille Aalto on jatkuva inspiraation lähde, Suutari kertoo.

Siitä kertoo myös elokuvan jo ennen ensi-iltaa saama huomio. Dokumentti on myyty kymmeneen maahan eri puolilla maailmaa.

– En halunnut tehdä elokuvasta nurkkakuntaista. Sen lähtökohta on kansainvälinen, mutta sielultaan elokuva on suomalainen. Niin kuin Alvarkin oli.

Kansanradio on seuraava elokuva

Ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Virpi Suutari on palkittu dokumentaristi. Hän on saanut muun muassa parhaan dokumentin Jussit elokuvista Yrittäjä, Eedenistä pohjoiseen ja Joutilaat.

Nyt tekeillä on jo uusi elokuva. Suutari kiersi viime kesänä kuvaamassa maaseutua eri puolilla Suomea. Dokumentti Kansanradio tulee valmistuttuaan kertomaan, "miltä Suomessa oikeasti näyttää".

Idean ohjaaja sai Ylen samannimisestä radio-ohjelmasta, jossa suomalaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä ihan mistä tahansa.

Elokuvan Aalto on leikannut sen toinen käsikirjoittaja Jussi Rautaniemi. Dokumentin kuvasivat Heikki Färm, Jani Kumpulainen ja Tuomo Hutri.

Aalto saa ensi-iltansa Espoo Cinéssä torstaina 3.9 ja elokuvateattereissa 4.9. Yle näyttää elokuvan televisiossa myöhemmin ensi keväänä.

Horisontissa siintää jo konsolipelaamisen seuraava sukupolvi, kun joulun markkinoille julkaistaan Playstation 5 ja Xbox Series X. Syksystä tuleekin Playstation 4:n ja Xbox Onen joutsenlaulu.

Sukupolven päätteeksi luodut pelit ovat usein tekeleitä, jotka ammentavat vanhemmasta teknologiasta tehokkaasti irti viimeisetkin tarjolla olevat rippeet. Pelit osataan muun muassa optimoida koneistolle paremmin kuin aina uuden sukupolven alussa.

Pelisyksystä voi siis odottaa kovatasoista niin konsoleilla kuin alati päivittyvällä pc-kentälläkin.

Esittelemme nyt kymmenen poimintaa loppuvuoden odotetuimmista videopeleistä. Tarjolla on futuristista roolipeliräiskintää, psykologisen kauhun klassikon uusinta painosta sekä sirkkeleitä väistelevää lihakimpaletta.

Cyberpunk 2077

Julkaisu 19.11.2020 PS4, Windows, Xbox One; 2021 PS5, Xbox Series X

Äärimmäisen suositusta Witcher-pelisarjasta tunnetun puolalaisen CD Projekt Redin seuraavaa teosta on odotettu vesi kielellä jo vuosia.

Roolipelissä astutaan palkkasoturin saappaisiin Kalifornian neonvalaistuun Night Cityyn, jota hallitsevat megaluokan yritykset, armeija ja väkivaltaiset jengit. Ihmiset voivat parannella ominaisuuksiaan kyberteknologialla. Moni muuttuu askel askeleelta enemmän koneeksi.

Cyberpunk 2077 perustuu 80-luvun loppuun juurensa juontaneeseen Cyberpunk-roolipeliin ja sen myöhempiin painoksiin.

Yle kirjoitti roolipelistä vuoden 2019 lopussa. Voit lukea siitä alta:

Kulttimaineeseen nousseen roolipelin synkkä tulevaisuus on vain muutaman päivän päässä

Spelunky 2

Julkaisu 15.9.2020 PS4, myöhemmin Windows

2008 julkaistiin 2D-tasohyppely Spelunky, jossa tutkitaan proseduraalisesti generoituja eli algoritmien perusteella satunnaisesti luotuja luolia, samalla keräten aarteita ja pelastaen hätää kärsiviä neitoja.

Nyt, heti 12 vuotta myöhemmin, se saa vihdoin jatko-osan. Peliä ja sen uusintapainoksia on kehuttu vuosien saatossa vuolaasti. Eurogamer sijoitti sen sukupolvensa kolmanneksi parhaaksi peliksi. Se on edelleen suosittu pelitubettajien ja striimaajien keskuudessa.

Luojansa Derek Yun mukaan Spelunky 2:n maailma on debyyttiään laajempi ja yhtenäisempi sekä seikkailu tiiviimpi ja monipuolisempi.

Crash Bandicoot 4: It's About Time

Julkaisu 2.10.2020 PS4, Xbox One

Yksi videopelihistorian ikonisimmista hahmoista, Crash Bandicoot, tasohyppelee taas lokakuussa, kun pelisarjan uusin osa pamahtaa eetteriin.

Nyt hermokontrollia piinaavia tasoja pääsee läpäisemään paitsi Crashin pikkusiskolla Cocolla, myös sankarin arkkivihollisella, tohtori Neo Cortexilla. Pelissä on muitakin ohjattavia hahmoja.

Tiesitkö, että Crash Bandicoot on mutatoitunut tasmanianjuovapussimäyrä? Ne painavat alle kilogramman ja elävät Tasmanian lisäksi uhanalaisena Australian Victorian osavaltiossa.

Assassin's Creed: Valhalla

Julkaisu 17.11.2020 PS4, Xbox One, Windows

Scifiä ja maailmanhistoriaa yhdistelevän Assassin's Creed -pelisarjan 13-vuotisen taipaleen aikana pelaaja on päässyt osaksi kollektiivisen muistimme merkittäviä hetkiä.

Pelit ovat syventyneet muun muassa Lähi-idän ristiretkiin (Assassin's Creed), renessanssiin (Assassin's Creed 2), Egyptin kukoistukseen (Assassin's Creed Origins) sekä Ateenan ja Spartan väliseen peloponnesolaissotaan (Assassin's Creed Odyssey). Todennäköistä on, että jos siitä on luettu koulun historiankirjasta, siitä on myös tehty Assassin's Creed -peli.

Sarjan kahdessakymmenennessätoisessa osassa käsitellään viikinkejä ja heidän Britannian-ryöstöretkiään. Jatkoa viime vuosina viihteessä erittäin suositulle skandinaaviselle mytologialle (pelit God of War ja Hellblade: Senua's Sacrifice, tv-sarja Vikings).

Jos haluaa höykyyttää anglosakseja ja seilata itäisellä Atlantilla, kannattaa hankkia simat valmiiksi marraskuulle.

Amnesia: Rebirth

Julkaisu syksyllä 2020 PS4, Windows, Mac OS, Linux

Youtuben kuninkaaksikin tituleeratun Pewdiepien eli ruotsalaisen Felix Kjellbergin suosio alkoi pelivideoista, joista tunnetuimpiin kuuluivat ne, joissa hän pelasi Amnesia: The Dark Descent -kauhupeliä ja sen faniversioita.

Toisen ihmisen huumorinsekaisen paniikin katsomisessa ulkopuolelta on jotain alkukantaisia tunteita tyydyttävää. Amnesiassa pelaaja on preussilaisesta linnasta muistinsa menettäneenä herännyt ja hiljalleen sekoava Daniel, jonka kohtaamista kauhuista ei voi sanoa varmasti, ovatko ne tosia vai mielen tuotteita.

Amnesia: Rebirth on sarjan kolmas osa. Riipaiseva seikkailu pyrkii selvittämään ihmisen sinnikkyyden rajoja.

Elden Ring

Julkaisu ehkä loppuvuonna 2020 PS4, Xbox One, Windows

Maailman palkituimpiin kuuluvien Dark Souls -pelien, Bloodbornen ja Sekiron isä Hidetaka Miyazaki. Maailman palkituimpiin kuuluvan Game of Thrones -kirja- ja tv-sarjan isä George R. R. Martin. Yhteinen projekti, synkkä fantasiaroolipeli Elden Ring.

Tekijätiimin takia pelin odotukset ovat niin korkealla, että niitä lienee jopa mahdotonta saavuttaa. Se vaatisi teosta, joka istahtaisi ylväästi rautavaltaistuimelle hallitsemaan maailmaa.

Miyazaki on kuitenkin näyttänyt pystyvänsä sykähdyttämään kerta toisensa jälkeen. Ja lähes kaikki ihmiset tietävät, miten kamala ja kaunis Westeros on.

Elden Ringin julkaisupäivää ei ole vielä lyöty lukkoon. On spekuloitu, että peli saattaisi tulla vasta ensi vuonna.

Yksi asia silti tiedetään. Se, ettei useimmat jaksaisi odottaa enää päivääkään.

Super Meat Boy Forever

Julkaisu loppuvuonna 2020 PS4, Xbox One, Nintendo Switch, Windows, Linux, iOS, Android

Jos Super Mario näkee painajaisia, ne lienevät lähellä sitä, mitä Super Meat Boy on.

Ensimmäisessä osassa Lihapoika, kuution muotoinen lihaköntti yrittää pelastaa tyttöystävänsä Laastaritytön Tohtori Sikiöltä. Jatko-osassa Sikiö on kaapannut kaksikon lapsen, Nugetin.

Jo tämä kuvailu saa kuulostamaan kuumehoureiselta, mutta katsokaapa, millaista tasohyppelyä on Super Meat Boy vaatii. Vaikeimmissa tasoissa on kyse sekunnin murto-osista ja täydellisistä liikkeistä, tuleeko Lihapojasta jauhelihaa.

Super Meat Boy ei ole Super Mario, mutta harjoitus tekee mestarin. Teos on paitsi supervaikea, myös supersuosittu, mistä kertoo sen paikka monien arvostelijoiden kaikkien aikojen parhaimpien pelien listoilla.

Jatko-osa Foreverin odotukset ovat kovat – voisiko pelistä tehdä vielä vaikeampi ilman, että pelikokemuksesta tulee hirveä? Masokistit kiittävät.

Disco Elysium (konsolijulkaisu)

Julkaisu loppuvuonna 2020 PS4, Xbox One, Nintendo Switch

Pienestä etelänaapuristamme Virosta tulee harvoin peliteollisuutta järisyttäviä tuotoksia.

2019 syksyllä pc:lle ja 2020 keväällä Mac OS -käyttöjärjestelmälle julkaistu salapoliisipeli Disco Elysium on poikkeuksellisen kehuttu teos, ja loppuvuoden aikana se tulee myös konsoleille.

Disco Elysiumin murhamysteeriä ei ratkaista perinteisin pelimekaniikoin. Siinä ei ole ollenkaan taistelua, vaan sitäkin syvempi kyky- ja dialogijärjestelmä. Pelin käsikirjoitus on pituudeltaan yli miljoona sanaa.

Gamespot antoi Disco Elysiumille ensimmäisen täyden kympin arvosanansa sitten vuoden 2017, monet muut näkivät sen olevan täysin verrattavissa markkinoiden menestyneimpiin suurteoksiin, kuten Witcher 3:een ja Red Dead Redemption 2:een.

Pelin on suunnitellut ja käsikirjoittanut Robert Kurvitz, jolla on karjalaisia juuria.

Watch Dogs: Legion

Julkaisu 29.10.2020 PS4, Xbox One, Windows; myöhemmin PS5, Xbox Series X

Watch Dogs -pelisarjan kolmas painos lähitulevaisuuden brexitinjälkeiseen Lontooseen, josta on tullut dystooppinen valvontavaltio.

Hakkeriporukka DedSec pyrkii vapauttamaan kaupungin isoveljen valvonnasta ja tutkii samalla terrori-iskuja, joiden tekijöiksi heidät lavastettiin.

Watch Dogsin ensimmäiset kaksi peliä saivat kentällä aikaan ristiriitaisia reaktioita. Ensimmäinen erityisesti siksi, että sen visuaalinen ilme ja taso olivat julkaisun jälkeen paljon ennakkomateriaalia jäljessä.

Olisiko Legionista nostamaan vahtikoiria Ubisoftin muiden suosittujen sarjojen Assassin's Creedin, Tom Clancyn ja Far Cryn rinnalle?

System Shock

Julkaisu loppuvuonna 2020 PS4, Xbox One, Windows, Mac OS, Linux

Aldous Huxleysta ja George Orwellista ammentavan utopistisen ja ahdistavan Bioshock-pelisarjan takaa löytyy ysärin System Shock -pelit, jotka yhdistävät räiskintää, keräilyä ja selviytymiskauhua.

Yli 25 vuotta myöhemmin alkuperäisestä System Shock -pelistä julkaistaan täysin uudistettu painos.

Kickstarter-kampanjasta alkanut projekti on kokenut viime vuosien aikana vastoinkäymisiä. Alun perin System Shockin piti seurata edeltäjäänsä tarkastikin, mutta tekijät tajusivat, että muun muassa entisajan tasosuunnittelun ei purisi enää nyky-yleisöön. Koska muutoksista tulisi odotettua isompia, tulisi myös budjetin olla isompi.

Valmista on ilmeisesti nyt tulossa. Jää nähtäväksi, pureeko uudistettu klassikko nuoreen väkeen, vai tuleeko System Shockista vain nostalgista fiilistelyä 90-luvun pelaajille.

Maininnan arvoiset

• Fifa 21, jalkapallojätin uusin versio
• Monstrum 2, selviytymiskauhua moninpelinä
• Bravely Default 2, klassinen japanilainen vuoropohjainen roolipeli
• Call of Duty: Black Ops Cold War, turboahdettua AAA-räiskintää

Mitä videopelejä odotat loppuvuodelta kaikkein eniten? Voit keskustella aiheesta 30.8. klo 23:een saakka.

Korjaus (klo 16.15): jutun kolmas kuva on vaihdettu. Alkuperäisessä kuvassa ei ollut Assassin’s Creed -hahmoa.

Lue lisää:

Pelimoottorit ja 3D-teknologia kohtaavat Joonas Hyvösen teoksissa: "Tällaiselle taiteelle ei välttämättä löydy näyttelypaikkoja"

Pelejä on tehty miehille ja kun ala muuttuu, alkaa ulina – pelien vaikutusta pitää pohtia, sanoo yksi maan tunnetuimmista pelisuunnittelijoista

Kun todellisuus vyöryy päälle, voi karata omalle saarelle kasvattamaan kukkia – miljoonat purkavat korona-ahdistusta tietokonepelien ääressä

Teknologiajätit poistivat huippusuositun Fortniten sovelluskaupoistaan – taistelu pelin tuottamista rahavirroista voi johtaa oikeuteen

Mobiilipelejä tehdään kuin pikaruokaa, nopeasti ja halvalla – Supersuosion toivossa uusia peliyhtiöitä nousee jatkuvalla syötöllä

Ensin täytyy meikata toinen silmä. Anna Tuori on laittanut ripsiväriä automatkalla ja työ on jäänyt puolitiehen. Haluaisimme ottaa kuvia taiteilijasta ja silloin on hyvä, että silmät ovat tasapainossa.

Ei niin, että Tuori olisi näissä asioissa turhan tarkka. Taiteilijalla on pitkä ja paksu tukka. Sen hän kietoo kiinni sillä, mitä käteen sattuu osumaan. Erään kerran osui alushousut. Niissä oli kätevä kuminauha, vähän kuin ponnarin lenkki.

– Otin ne suoraan narulta, puhtaat sentään, taiteilija korostaa.

Lounasruokalassa Tuori havahtui siihen, että nuttura alkoi löystyä ja pikkuhousut tippuivat lattialle. Jonkun muun mielestä tilanne olisi saattanut olla nolo, mutta Tuoria tapaus naurattaa.

Tuorista on vaikea olla pitämättä. Hän on yhtä aikaa rento, läsnä ja syvällinen. Ja lukeneisuus paistaa läpi.

Tuori on sukupolvensa lahjakkaimpia taidemaalareita, opiskellut Pariisissa, nimitetty Vuoden nuoreksi taiteilijaksi, ollut Carnegie Art Award ja Ars Fennica -palkintoehdokkaana.

Hänet tunnetaan maalauksista, joissa ilmaistaan jotain sellaista, jota on vaikea sanallistaa. Unenomaisen kotoisan tunnelman särkee jokin pinnan alta puskeva outo ja nyrjähtänyt. Unheimlich (epäkotoinen) on psykoanalyysin isän Sigmund Freudin termi, ja sitä käytetään myös Tuorin maalausten yhteydessä.

Kirjoita se banderolliin

Tuoria huolettaa taiteen latistuminen, se, että taiteessa nostetaan esiin yksinkertaisia, helposti tunnistettavia ja uutisista tuttuja kysymyksiä. Sellaisia kuin rasismi tai ilmastonmuutos. Huolenaiheita, jotka ovat yhteisiä taiteilijoille ja taiteen harrastajille.

– Jos taiteessa käsitellään pelkästään yhteisiä huolenaiheita, meillä on vain samat t-paidat hyvän puolesta pahaa vastaan. Se tuntuu pikemminkin identiteettipolitiikalta. On vanha tapa vahvistaa ryhmää yhteisellä vihollisella. Iso ongelma on se, että vihollisen hakemisesta tulee itsetarkoituksellista, Tuori sanoo.

Tuori korostaa, että taiteessa aiheita on helppo keksiä, eikä pelkkä aihe tee teoksesta kiinnostavaa. Jos puhutaan vain aiheista, ei puhuta siitä, miten teos aihetta käsittelee, miten se on kirjoitettu, maalattu tai sävelletty. Ei toisin sanoen puhuta teoksen sisällöstä.

– Jos taiteesta tulee vain väline ilmaista asiaa, jonka voisi yhtä hyvin kirjoittaa banderolliin, taide banalisoituu, arkistuu ja latistuu, Tuori sanoo.

Mikä ei vavisuta, se vahvistaa

Tuori on aiemmin kritisoinut muun muassa yhteiskunnallisista aiheistaan tunnettuja kuvataiteilijoita Riiko Sakkista ja Jani Leinosta sekä Anssi Pulkkista.

Sakkinen tunnetaan kapitalismia kommentoivista töistä, Leinonen muun muassa hampurilaisketju McDonaldsin nuken mestauksesta ja romanikerjäläisten tuomisesta Kiasman näyttelyyn. Pulkkinen puolestaan teoksesta, joka koostui Syyrian sodan raunioista.

Nuori Voima -lehden esseessä Anna Tuori kirjoitti, että edellä mainittujen taiteilijoiden teokset ilmentävät tekijöidensä oikeamielisyyttä. Maailmankauheudet estetisoidaan, niistä tulee taidetta. Epäkohdat koristellaan, mutta yhteiskunnallista keskustelua ei synny, eivätkä ihmisten mielipiteet muutu.

Taide ei Tuorin mielestä silloin vavisuta vaan vahvistaa. Tuori pitää tällaista taidetta tekopyhänä ja kaksinaismoralistisena.

Onko tämä jo viherpesua?

Nyt Tuori on lukenut Helsinki Biennalen ja Ihme-festivaalin esittelytekstejä. Biennalesta Tuori bongasi teoksen, jossa ilmastokysymystä käsitellään puuveneellä purjehtien.

– Konteksti tuntui hupaisalta. Biennalen avulla Helsinkiin halutaan lisää turismia, lisää risteilyaluksia ja lentomatkustajia. Ei se jengi sinne puuveneellä ole tulossa.

Tuori muistuttaa, että Biennalen lähistöllä, Vallisaaren naapurustossa on samaan aikaan paljon puuveneitä, joilla ihmiset purjehtivat. Veneiden tuominen taidekontekstiin tuntuu Tuorin mielestä elitistiseltä.

– Onko taide jokin erityinen koroke, jolta voimme opettaa muita, Tuori kysyy.

Maalaria ihmetyttää, miksi ei järjestetä suoraan ilmastofestivaalia, jos ilmastokysymystä halutaan käsitellä kunnolla. Mihin taidetta siinä välissä tarvitaan?

– Tässä ollaan mielestäni lähellä viherpesua. Rahat voisi käyttää mieluummin suoraan ilmastoasioihin, Tuori sanoo.

Oikeaoppisuus luo huonoa taidetta

Taidetta leimaa Tuorin mielestä tietynlainen poliittinen korrektius ja oikeaoppisuuden vaatimus. Sen mukaan teoksia jaotellaan hyviin ja pahoihin.

– Jopa menneisyyden kirjat ovat yhtäkkiä vääriä, koska niissä on käytetty sanoja, joita ei enää käytettäisi. On tosi pelottavaa, jos ajatellaan, että menneisyys on vihollisemme, jota voimme muokata ja jonka voimme puhdistaa.

Tuori nostaa esiin muun muassa Tom Sawyerin ja Peppi Pitkätossun, joita on jälkikäteen alettu pitää kielenkäyttönsä tai ihmiskuvauksensa vuoksi arveluttavan rasistisina.

– Minulle Peppi on kuvaus yksinäisen lapsen omnipotenssin, kaikkivoipaisuuden, kokemuksesta. On toki selvää, miksi kirjan tapaan kuvata tummaihoisia kiinnitetään huomiota ja miksi sitä pitää miettiä uudestaan.

Tuorin mielestä sensurointikeskusteluissa kieltäydytään hahmottamasta, millaisessa maailmassa kirjat on kirjoitettu.

– Asia ei ole niin yksinkertainen, että ennen oltiin naiiveja. Sanojen ja kielen merkitykset muuttuvat. Teoksilla voi olla sisällöllisiä arvoja, jotka sivuutetaan. Mitä meille silloin jää jäljelle? Voi jäädä hyvin huonoja teoksia, jotka täyttävät oikeaoppisuuden kriteerit.

Nyt Lolita aiheuttaisi someraivon

Yksi teoksista, joka ei nykypäivänä luultavasti täyttäisi kriteerejä, on Vladmir Nabokovin Lolita. Tuori luki sen 14-vuotiaana.

Kirja kertoo keski-ikäisen miehen, Humbert Humbertin, hullaantumisesta alaikäiseen tyttöön, Lolitaan. Jos kirja julkaistaisiin nyt, siitä syntyisi todennäköisesti someraivo. Kirjaa syytettäisiin pedofiiliseksi ja se vedettäisiin pois markkinoilta.

Varhaisteini-ikäistä Tuoria kirja kiehtoi. Siihen liittyi jotain eroottista, kiellettyä ja ristiriitaista. Se herätti uteliaisuuden.

Yllättäen Tuori ei kirjaa lukiessa samastunut Lolitaan, ikäiseensä fiktiiviseen tyttöön, vaan keski-ikäiseen Humbert Humbertiin.

Ja tässä piilee Tuorin mukaan taiteen voima. Sen kautta voi saada näkökulmia maailmoihin, joita ei itse jaa ja joihin ei muuten pääsisi.

– Juuri taiteen avulla voimme nähdä maailman toisen kautta. Siihen ei liity vaatimusta, että toisen teot pitäisi hyväksyä. Siihen ei liity myöskään riskiä, että minusta tulisi sen toisen kaltainen.

Taide antaa toiset silmät

Tuorille taiteen tehtävä ei ole olla moraalinen tai opetuskertomus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että taide olisi vailla moraalia.

– Totta kai luin Lolitaa aikoinaan naivimmin. En nähnyt tyttöä uhrina. Ja totta kai käsitän saman kysymyksen eri tavalla, kun olen lukenut kirjan myöhemmin.

Ja tämäkin on Tuorin mielestä olennainen osa taidekokemusta. Ihminen heijastaa teokseen itsensä ja kokemus voi muuttua.

Oikeaoppisuuden vaatimus on Tuorista luovuuden vastakohta ja sen vastakohta, mihin taiteella voitaisiin päästä: alueille, joita on vaikea käsitellä tai lokeroida.

– Kun sisältöjä yksinkertaistetaan ja puhutaan vain helposti tunnistettavista aiheista, sellaiset sisällöt jäävät syrjään, joille pitää hakea sanoja, jotka eivät palaudu puheeseen.

Tuori viittaa musiikkiin tai omaan alaansa maalaukseen, jossa muoto ja väri voivat olla olennainen osa sisältöä.

– Taiteelta vaaditaan tiettyjä asioita, mutta sen poliittinen voima on juuri vapaudessa.

Puoliso ampuu kaikkiin suuntiin

Anna Tuorin perheeseen kuuluu kaksi teini-ikäistä tyttöä ja puoliso Jyrki Lehtola. Lehtola tunnetaan kolumnistina, valtakunnan satiirikkona, joka ei säästele ketään eikä mitään. Tai kuten Tuori asian ilmaisee: “Jyrki ampuu ympyrän koko säteellä kaikkiin suuntiin”.

Lehtolaa ei voi parhaalla tahdolla luonnehtia poliittisesti korrektiksi.

– Jyrki on kiltti ja kultainen tyyppi. Minusta on kummallista, että ihmisiltä on mennyt satiirin ymmärrys ja ironian taju. Se liittyy samaaan ilmiöön, että vaaditaan poliittista korrektiutta ja oikeamielisyyttä. Asiat ymmärretään sanasta sanaan.

Tuori korostaa, että demokratian kannalta on oleellista saada vallalla oleviin näkemyksiin myös toinen perspektiivi. Sekä Tuori että Lehtola kaivavat tällaisia näkökulmia esiin.

Toimiiko tämä väri, hän kysyy värisokealta

Pariskunta kommentoi toistensa töitä. Tuori lukee Lehtolan tekstejä ja kysyy puolestaan puolisonsa mielipidettä omista maalauksistaan. Näin siitä huolimatta, että Lehtola on värisokea ja värit ovat oleellinen osa Tuorin ilmaisua.

– Jyrki on niin pahasti värisokea, että se on järjetöntä. Hän näkee värit yhtä huonosti kuin koirat näkevät. Ja kuitenkin aina kysyn, että kato nyt, toimiiko tämä.

Tuori kertoo katsoneensa tyttärensä kanssa netistä, miltä sama joulukuusi näyttää värisokean ja kaikki värit näkevän silmin.

– Me olimme molemmat, että whaaat! Ja silti sä haluat aina koristaa joulukuusen!

Tuori on iltaihimisiä, Lehtola aamusellaisia. Pariskunnan rytmi on erilainen. Siitä huolimatta arki on Tuorin mukaan helppoa.

– Me ei olla koskaan tapeltu kotitöistä. Jyrki pesee perheen pyykit, mä en vie koskaan roskia.

Mitä Tuori sitten tekee?

– Sisustan. Vaihdan tuolin paikkaa.

Tuoria naurattaa.

– Voi nolous. Mun pitää keksiä joku kotityö. Keksin sen myöhemmin.

Ihminen yhtä aikaa sisältä ja ulkoa

Tuori on työstänyt kaksi vuotta teoksia, jotka tullaan pian hakemaan Galleria Anhavan näyttelyyn. Se avautuu syyskuun alussa. Näyttelyn nimi on Ikkuna.

Osa suurikokoisista maalauksista nojaa helsinkiläisen työhuoneen seinään, pienempiä lojuu huolettomasti lattialla. Värituubeja on siellä täällä, hyllyssä muutama pari kenkiä.

– Minua kiehtoo, miten me koemme ulkomaailman, miten meidän sisäinen maailmamme vaikuttaa kokemukseen ja kuinka asiat virtaavat kahteen suuntaan: sisäinen vaikuttaa ulkoiseen ja ulkoinen sisäiseen, Tuori luonnehtii uusia teoksiaan.

Galleriaan tulee esille muun muassa maalauksia psykiatrisista sairaaloista, jotka näyttävät satulinnoilta. Jo tieto siitä, että kyseessä on sairaala, vaikuttaa tapaamme katsoa teosta, Tuori pohtii.

– Maalauksissa on myös ihmishahmoja, joiden ääriviivat hajoavat, samaan aikaan piirtävät ja hajottavat ihmistä. Olen koettanut kuvata ihmistä yhtä aikaa sisä- ja ulkopuolelta.

Anna Tuori: Ikkuna-näyttely helsinkiläisessä Galleria Anhavassa 3.–27.9.

Näyttelija Yrjö Järvinen on kuollut. Järvinen kuoli lauantaina Tampereella. Hän oli 95-vuotias.

Noormarkussa 1925 syntynyt Järvinen näytteli uransa aikana muun muassa Tampereen teatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa.

Hän näytteli myös useissa elokuvissa. Hänellä oli rooleja muun muassa Mikko Niskasen elokuvassa Sissit, Edvin Laineen elokuvassa Täällä Pohjantähden alla, Jaakko Pakkasvirran elokuvassa Ulvova mylläri ja Aki Kaurismäen elokuvassa Kauas pilvet karkaavat.

Järvinen teki pitkän uran Yleisradion radioteatterissa, missä hän näytteli vuosina 1979–2001 Edward Taylorin kirjoittamassa sarjassa Knalli ja sateenvarjo alivaltiosihteeri Sir Henry Pitkiniä.

Lisäksi Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelman 12 osassa vuosina 1984–1985 Järvinen esitti Ford Prefectiä.

Lue myös:

Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

Näyttämö hohtaa kirkkaan punaisena. Siellä täällä lojuu mallinuken näköisiä ihmistorsoja. Ne ovat menneet rikki.

On selvää, että tässä näytelmässä käsitellään kipeää traumaa.

Sisällissodan tapahtumia tuotiin esiin pari vuotta sitten monesta näkökulmasta. Myös teatteriohjaaja Lauri Maijala teki kehutun näytelmän Veriruusut KOM-teatteriin. Muistovuoden jälkeen maamme syvä trauma ei ollut kuitenkaan vielä loppuunkäsitelty. Historian tapahtumat kalvoivat Maijalaa ja tutkittuaan lisää sadan vuoden takaisia tapahtumia hän löysi uuden vaietun aiheen: punaorvot.

Vuoden 1918 sisällissota jätti jälkeensä arviolta 20 000 orpoa tai puoliorpoa, joista suurin osa oli punaisten puolelta. Nykypäivän vinkkelistä katsottuna heidän kohtelunsa ei välttämättä siedä päivänvaloa.

Alun perin ajatus oli hyvää tarkoittava. Eliväthän lapset puutteessa ja näkivät jopa nälkää. Siksi heille ryhdyttiin järjestämään sijaiskoteja. Taustalla vaikuttivat kuitenkin myös ideologiset syyt. Lapset haluttiin saada mahdollisimman kauas puna-aatteen vaikutuspiiristä. Niinpä lapsia sijoitettiin etenkin Pohjanmaalle, missä valkoiset arvot olivat vallalla.

– He olivat lapsia, eivät punaisia tai valkoisia. Eiväthän he ymmärtäneet politiikasta mitään. Silti heidät laitettiin vastaamaan vanhempiensa ideologisista näkemyksistä, Maijala sanoo.

Punaorpoja sijoitettiin Pohjanmaalle noin 1700. Myös Savoon päätyi jonkin verran lapsia.

Kokoluokaltaan siirrot eivät olleet yhtä suuri operaatio kuin sotalasten lähettäminen Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin toisen maailmansodan aikana, jolloin Suomesta lähti sotaa pakoon länsinaapureihin runsaat 70 000 lasta.

Uusissa kodeissa punaorvot saivat ruokaa ja perushuolenpitoa. Kohtaloita oli kuitenkin monenlaisia.

– Jotta voisimme kasvaa kansakuntana, meidän täytyy tietää, että myös Suomi on tehnyt historiassa kyseenalaisia tekoja. Punaorpojen sijoittaminen on yksi niistä asioista, jotka olisi voitu hoitaa paljon paremmin.

Toisista lapsista pidettiin hyvää huolta ja heidät otettiin perheenjäseniksi. Voit lukea tästä jutusta onnellisen tositarinan. Toisia taas pidettiin ilmaisena työvoimana ja heitä hyljeksittiin.

Häpeä omasta taustasta oli vahva, ja se seurasi usein läpi elämän. Monet jopa salasivat historiansa omilta lapsiltaan.

Punaorvot-näytelmässä kerrotaan tragediaa. Lapset riistetään julmasti leskeksi jääneeltä työläisäidiltä. Sodasta traumatisoitunut äiti on masentunut ja menettänyt jo kuopuksensa kuolemalle. Siskokset sijoitetaan eri perheisiin ja heidän kohtaloistaan tulee hyvin erilaiset.

Heti ensimmäisissä lukuharjoituksissa tuli itku

Äitiä esittävä Ella Mettänen on näytellyt useissa sisällissotaa käsittelevissä näytelmissä. Aihe on siis tuttu, mutta punaorvoista hänkään ei tiennyt ennen tätä näytelmää. Rooli on herättänyt paljon ajatuksia.

– Roolihenkilö on suurin piirtein saman ikäinen kuin minä, mutta todellisuus on aivan eri. Hänellä on neljä lasta ja hän on leski.

Jo ensimmäisissä lukuharjoituksissa kävi ilmi, että näytelmä menee tunteisiin. Ella Mettänen purskahti itkuun lukiessaan tekstiä.

– Se oli hämmentävää, sillä luimme tekstiä etänä videoyhteydessä. Mukana oli paljon sellaisiakin työryhmän jäseniä, joita en tuntenut entuudesta lainkaan. Silti itku tuli.

Näytelmä on kirjailija Anneli Kannon käsialaa. Hän on kirjoittanut ennenkin sisällissodasta, joten aiheeseen löytyi paljon näkemystä. Lauri Maijala on harjoitusprosessin aikana muokannut tekstiä ja kirjoittanut hieman lisää.

– Meillä on sujunut yhteistyö loistavasti. Teimme yhdessä Veriruusutkin ja jo silloin ajattelin, että haluan jatkaa yhteistyötä Annelin kanssa.

Näytelmän harjoituskausi on ollut poikkeuksellisen tiivis koronan takia. Mitään suuria muutoksia esitykseen ei ole kuitenkaan tarvinnut tehdä rajoitusten takia. Ohjaajan mukaan poikkeusaika näkyy vain hyvällä tavalla näyttämöllä.

– Me ollaan tehty tätä näytelmää ikään kuin tämä olisi kirjaimellisesti viimeisemme. Kevät osoitti, ettei huomisesta voi tietää.

Punaorvot on näillä näkymin Lauri Maijalan viimeinen ohjaustyö Helsingin kaupunginteatterissa, sillä hän siirtyy KOM-teatterin taiteelliseksi johtajaksi ensi vuoden alussa.

Punaorvot-näytelmä saa kantaesityksensä Helsingin kaupunginteatterissa 2.9.

Lue lisää:

Kirjailija Anneli Kanto halusi lukea kirjan 1918 punaisten naiskaartista – hän joutui kirjoittamaan sen itse

Teatterit sodassa – vuoden 1918 tapahtumat nostetaan näyttämölle Helsingistä Utsjoelle

Lauri Maijala palaa KOM-teatterin taiteelliseksi johtajaksi: "Helsingin kaupunginteatterin kokoista laivaa ei yksi ohjaaja voi mielensä mukaan viedä"

Ohjaaja Lauri Maijala on saanut tappouhkauksia teatteriesityksestään – Hän provosoi vaikka ei aina tahtoisi

Tunnettu teatteriperhe tekee ensimmäistä kertaa yhteistyötä näyttämöllä: "Ajattelin, että äidin kanssa tulee puukkotappelu"

Kanadalaisartisti The Weeknd nappasi sunnuntaina MTV Video Music Awardsin pääpalkinnon parhaasta musiikkivideosta. Blinding lights -kappaleen videon on ohjannut suomalainen Anton Tammi. Musiikkivideo palkittiin myös parhaana r&b-videona.

The Weeknd aloitti New Yorkissa pidetyn show'n esiintymällä parvekkeella, josta oli näkymä Manhattanille. Artisti sanoi, ettei hän ollut juhlatuulella.

– Minun on vaikea juhlia ja nauttia tässä hetkestä. Haluan vain oikeutta Jacob Blakelle ja Breonna Taylorille, laulaja sanoi viitaten poliisien ampumiksi tulleisiin mustiin.

MTV VMA on ensimmäinen korona-aikana järjestetty juhlagaala Yhdysvalloissa. Se pidettiin ilman yleisöä, ja suurin osa esityksistä oli kuvattu etukäteen.

Illan suurin voittaja oli Lady Gaga, joka nähtiin eri asuissa ja kasvomaskeissa. Laulaja palkittiin viidellä palkinnolla muun muassa vuoden artistina ja parhaasta kappaleesta Rain on me, jonka hän esittää yhdessä Ariana Granden kanssa. Hän sai myös Tricon Award -elämäntyöpalkinnon.

Christopher Nolanin ohjaama Tenet nousi viikonloppuna ylivoimaisesti katsoimmaksi elokuvaksi Suomessa.

Keskiviikkona ensi-iltansa saaneen elokuvan on nähnyt tähän mennessä yli 40 000 ihmistä eli useampi kuin mitään muuta elokuvaa koko kesän aikana. Viikonloppuna elokuvan kävi katsomassa yli 26 000 suomalaista.

Tenet on ensimmäinen suuri Hollywood-ensi-ilta elokuvateattereiden uudelleen avaamisen jälkeen. Elokuvalle oli asetettu etukäteen kovat paineet, sillä sen odotetaan nostavan elokuvateatterit koronapandemian aiheuttamasta suosta.

Nolanin elokuva veti hyvin yleisöä viikonloppuna myös muualla maailmalla. Se sai ensi-iltansa 41 maassa ja tuotti pääsylipputuloja 53 miljoonaa dollaria eli lähes 45 miljoonaa euroa.

Tenetin suosio mitataan kunnolla vasta ensi viikonloppuna, kun se saa ensi-iltansa suurimmilla markkinoilla Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kiinassa. Etenkin Kiinassa ollaan luottavaisia alan piristymiseen, sillä siellä teatterit ovat avoinna jo lähes normaalisti.

John David Washingtonin ja Robert Pattisonin tähdittämän Tenetin piti tulla elokuvateattereihin jo heinäkuussa, mutta ensi-iltaa siirrettiin koronapandemian takia monta kertaa.

Elokuvan tekeminen maksoi poikkeuksellisen paljon, 200 miljoonaa dollaria eli vajaat 170 miljoonaa euroa. Jopa normaalioloissa näin kallis elokuva on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.

"Hollywood-elokuvia saadaan taas kankaille"

Suomen Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen on erittäin tyytyväinen nähtyään Tenetin katsojaluvut. Kymmenientuhansien katsojien avausviikonloppuja kun ei ole hetkeen ollut.

– Kyllä huokaisin helpotuksesta.. Tässä on niin paljon pelissä. Siksi oli tärkeää, että elokuva menestyi kaikkialla eikä pelkästään Suomessa.

Koistinen uskoo, että Tenetin menestys saa muutkin Hollywood-studiot ottamaan riskejä ja julkaisemaan taas uusia elokuvia.

– Saadaan varmasti isompia Hollywood-elokuvia taas kankaille, kun studiot avaavat siellä, missä markkinat ovat auki.

Ensi-iltoja ei nähtävästi myöskään enää siirretä, ja esimerkiksi uusi James Bond -elokuva No time to die saataneen teattereihin suunnitellusti marraskuussa.

Koistinen on silti varovainen, sillä viime kuukausien aikana ennustukset ovat menneet usein pieleen.

– Jos nämä siirtymiset jäisivät tähän, niin se olisi tosi mukavaa.

Kotimaiset elokuvat eivät ole siirtäneetensi-iltojaan. Viime aikoina teattereihin ovat tulleet elokuvat Eden ja Seurapeli, ja syksyn aikana on tulossa lisää. Koistisen mukaan kotimaiset elokuvat ovat olleet turvana, sillä ne ovat erittäin tärkeitä elokuvateattereille.

– Tenetin tapauksessa nähtiin se, että yleisö tulee teatterieihin, kun siellä on kiinnostavia elokuvia.

Lue myös:

Tätä elokuvaa odotetaan kuin uutta messiasta – se voi nostaa teatterit suosta

Kulunut viikonloppu oli klassisen musiikin maailmassa tuulahdus viime vuosisadalta. Uuden ja ajankohtaisen teoksen kritiikki aiheutti polemiikin, jollaisista tunnettiin aikanaan etenkin kriitikko Seppo Heikinheimo (1938–1997). Nyt asialla oli Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist.

W.A. Mozartin klassikosta Cosi fan tuttesta versioitu Suomen Kansallisoopperan Covid fan tutte repii huumoria koronapandemian ilmiöistä. Teoksen uudelleen kirjoittanut Minna Lindgren punoo komediaa fiktion ja reaalimaailman tapahtumien yhdistelmästä. Teoksen aikana seurataan muun muassa hallituksen koronatiedotustilaisuuksia ja sitä, kuinka etäkoulunkäynti ottaa sujuakseen. Nähdäänpä lavalla myös itse koronavirus.

Perjantaina ensi-iltaan paikalle saapunut yleisö nautti kaikesta päätellen näkemästään. Se palkitsi produktion taputtaen seisten. Moni poistui salista hyvillä mielin.

HBL:n kriitikkoa Kvistiä ei naurattanut.

– Ihmiset produktion takana tietävät, että pandemia on tragedia, mutta sanallakaan ei huomioida, että Suomessa virukseen on kuollut 300 ihmistä ja maailmalla 800 000 ihmistä. Samana päivänä, kun samppanjapullojen korkit poksahtelivat oopperalla, pandemiaan kuoli 6 200 ihmistä, Kvist huomauttaa kritiikissään.

Jo arvion otsikko on provosoiva: "Oopperalaulajien narsismilla ei ole rajoja". Väite kytkeytyy ajatukseen, jonka mukaan alalla työskenteleville tärkeintä olisi päästä lavalle muusta ja muista välittämättä. Kriitikon mukaan Covid fan tutte on tästä oiva esimerkki. Se on hänen mielestään tehty ensisijaisesti pandemian takia työttömäksi jääneille esiintyjille, ei yleisölle.

Kapellimestari haastaa kriitikon

HBL:n arvio sai aikaan pienimuotoisen kohun ja kiivasta julkista keskustelua. Esimerkiksi Suomen Kansallisoopperan tuleva ylikapellimestari ja osan Covid fan tutte -esityksistä johtava Hannu Lintu leimaa kirjoituksen julkisessa Facebook-päivityksessään merkilliseksi. Eniten häntä ärsyttää laulajien syyllistäminen

– Kiukkunsa keskellä arvostelija ei näe sitä, minkä kaikki muut näkevät: puoli vuotta työttömänä olleet huippulaulajat laittavat peliin koko ammattitaitonsa tarjotakseen innostuneelle yleisölle maailman tämän hetken ajankohtaisinta oopperaa, Lintu kirjoittaa.

Covid fan tutte syntyi vaikeissa olosuhteissa, ja on maailman mittakaavassa poikkeuksellista, että iso oopperatalo sai ovensa auki yleisölle poikkeuksellisena aikana.

– Aiheen valinnasta saa tietysti olla mitä mieltä lystää, mutta koko talon nopeus, ammattitaito ja venyminen ansaitsevat mielestäni suuret kiitokset, Lintu kirjoittaa.

"Helppo nauraa, jos virus ei ole osunut kohdalle"

On osuvaa, että juuri Covid fan tutten ensi-ilta synnytti kiivasta keskustelua. Produktio herätti huomiota jo etukäteen myös kansainvälisesti. Esimerkiksi The New York Times julkaisi aiheesta uutisen.

Ylelle HBL:n kriitikko kertoo, että tunne produktion epämiellyttävyydestä on ajan myötä vain vahvistunut. Hänen mielestään on väärin tehdä komediaa tuhojaan parhaillaan tekevästä pandemiasta. Muun muassa oopperadiiva Karita Mattilan tähdittämää produktiota on leimannut alusta saakka ilo. Tekijät ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa riemastuneita kommentteja työstään koko harjoittelukauden ajan.

– Asialle on helppo nauraa niin kauan, kun virus ei ole osunut omalle kohdalle. Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä varmempi olen, että produktio on lähtökohdiltaan moukkamainen, Kvist toteaa.

Hyvä polemiikki syntyy rohkeista ja jyrkistä mielipiteistä. Nytkin argumentteja satelee puolesta ja vastaan.

– Tiukkapipojen on turha nillittää: taide huumorin keinoin on parasta terapiaa käsitellä vaikeita ja traumaattisia asioita. Varsinkin kun se tehtiin niin koskettavasti, paikoin jopa hellästi kuin Covid fan tuttessa, vastaa Ylen toimittaja Risto Nordell.

Nordellin arvio oopperasta julkaistaan tällä viikolla Suomen Kuvalehdessä.

Mitä mieltä sinä olet Covid fan tuttesta? Katso ooppera alta tai Yle Areenasta ja keskustele.