Onko siitä kulunut jo kymmenen vuotta? Kolmen viisitoistavuotiaan haapaveteläisen kaverin, Sami Harmaalan, Juho Nummelan ja Joose Kääriäisen perustama sketseillä, lyhytelokuvilla ja huumorimusiikilla pinnalle ponnahtanut Justimusfilms eli Justimus aloitti toimintansa Youtubessa vuonna 2009.
Harmaala oli saanut hieman aiemmin isältään lahjaksi "känkkäsen videokameran", jolla ryhdyttiin kuvaamaan sketsejä sekä huumoriräppiä ex tempore -tyyliin.
Ensimmäisissä lyhytfilmeissä juoksennellaan talvisessa metsässä, luodaan pienimuotoisia kauhutunnelmia, taistellaan olkkarissa ja räpätään Albertin ja Herbertin tahtiin syömisestä. V*tuiks meni -koosteessa näytetään pieleen menneitä ottoja.
– Istuimme Juhon ja Joosen kanssa samassa huoneessa ja vähän leikimme, että mitähän tänään tehtäisiin, tässä olisi muutama tunti aikaa.
– Olemme olleet aina hyvin fyysisiä, mutta nykyään meillä on vähemmän selkeää toimintameininkiä. Jossakin vaiheessa vain oli hauskaa mennä kameran kanssa jonnekin ja juosta ja hyppiä – se oli sellaista nuoruuden intoa, toimintaa, aseita ja jätkien juttuja, Sami Harmaala muistelee.
Vaikka tilanteet videoilla ja sketseissä vaihtuvat, yksi asia on ja pysyy. Justimuksen tavaramerkiksi on vuosien saatossa muodostunut Haapaveden eläväinen murre.
– Vaikka asunkin nykyään etelässä, yritän pitää omasta murteestani kiinni niin kauan kuin elän – se on minulle ylpeydenaihe ja linkittää minut kiinni kotiseutuuni. Meidän sketseissä puhumamme murre kuulostaa varmasti joidenkin korvissa hauskalta ja saattaa lisätä komediallisia arvoja, mutta joillekin se voi myös tuoda läheisyyttä ja lämpöä – etenkin jos on kotoisin samoilta seuduilta kuin me.
Justimus oli useiden vuosien ajan Youtuben tilatuin suomenkielinen kanava, ja tällä hetkellä se on lähes 600 000 seuraajallaan sijalla kolme. Ryhmä on erottunut – ja erottuu – monista kotimaisista huumoriryhmistä omaperäisten ideoidensa takia, mikä on arvattavasti myös suosion salaisuus.
– Meidän valttikorttimme ja etumme on nimenomaan se, että ikään kuin nyhjäsemme tyhjästä. Toki voimme reagoida ajassa liikkuviin ilmiöihin, mutta teemme harvoin esimerkiksi parodioita. Originaalisisältö ja -hahmot on se meidän juttumme, Sami Harmaala toteaa.
Ensimmäinen tv-sarja ei ollut täysosuma
Jättisuosiota Justimus saavutti vuoden 2011 Lanit-biisillä, joka kertoo vitsikkääseen tapaan teinipoikien pelaamisesta ja jossa lauletaan että tänään me pelataan CS sekä Wowii, jos oot true nörtti nii liity meijän lanii.
Kappaletta on katsottu tähän mennessä Youtubessa yli kuusi miljoonaa kertaa.
– Olimme siihen aikaan opiskelijoita, jotka asuivat vielä kotona. Suosio vaikutti elämäämme lähinnä siten, että tuntui siistiltä, kun ihmiset katsoivat videoitamme enemmän, Sami Harmaala kertoo.
Suosio poiki ensimmäisen oman komediasarjan, Justimuksen, jota esitettiin TV5-kanavalla vuonna 2012. Harmaalan mukaan sarjan käsikirjoittaminen oli kolmikolle haastavaa, eikä ryhmä ollut sen tekemiseen vielä täysin valmis.
– Tuollainen formaatti oli meille aika tuntematon ja koska teimme lyhyessä ajassa paljon sisältöä, meillä oli vaikeuksia saada pidettyä laatua yllä. Koko projekti oli meille opettelua.
Toisaalta sarjan tekeminen ei Justimusta ole kaduttanutkaan.
– Sinänsä se oli ihan oikea veto, enkä pidä sarjan tekemistä virheenä, vaikken siitä suoranaisesti ylpeä olekaan. Jos olisimme siinä vaiheessa kieltäytyneet, toista mahdollisuutta ei varmaan olisi samalta suunnalta enää tullut.
Liiallinen siloittelu koituu huumorin kuolemaksi
Justimuksen historiaan mahtuu useita ikimuistoisia hahmoja ja sketsejä. Esimerkiksi vuoden 2015 Ananasmulletista löytyy swagiä makkeimmillaan, kun ryhmä pilailee kammottavan hiustyylin kustannuksella. Kevätjuhlassa (2017) näytetään koulun rehtorin sekä hissan- ja kotsanopettajien räävitön gangsta rap-esitys, jota pöllämystyneet oppilaat kuuntelevat alahuuli väpättäen ja korvat punoittaen.
Täysin improvisoidussa Puheenvuorossa (2016) ahdasmielinen juntti Keke Vuorila taas kohtaa vihertävän toimittajan pilakuvan, ja selkkaushan siitä syntyy.
Vuoden 2018 Kuolinvuoteella -sketsissä revitään rajua ja mustaa huumoria varsin herkästä aiheesta, toisen ihmisen viimeisistä hetkistä. Sami Harmaalan mukaan Justimuksen toimintaa leimaa se, ettei yksikään aihepiiri ole heille tabu.
– Minulle ei tule mieleen yhtäkään aihetta, mistä huumoria ei voisi repiä. Komediassa kaikki asiat ja ihmisryhmät tulee pistää tasa-arvoisesti samaan pilkkalaariin. Jos jostakin vähemmistöstä ei voi tehdä huumoria koska koetaan, että he ovat sellaisia raukkoja ja että heitä pitää suojella, on kyse syrjinnästä.
Harmaalan mukaan kannattaa muistaa, että jos koomikko tekee pilkkaa jostakin asiasta, hän ei yleensä ole asiasta henkilökohtaisesti samaa mieltä.
– Vaatii medialukutaitoa huomata, mihin sketsi oikeasti tähtää. Tuntuu siltä, että ihmiset loukkaantuvat jostakin asiasta lähinnä siksi, etteivät he osaa lukea rivien välistä. Me emme ole koskaan olleet erityisen huolestuneita palautteesta. On ihan luonnollista, että jollekin tulee jostakin asiasta paha mieli. Lisäksi on hyvä, että yleisö kokee jonkinlaisia tuntemuksia.
Huumorin ja poliittisen korrektiuden suhde on herättänyt keskustelua Suomessakin. Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius esimerkiksi pyysi torstaina julkisesti anteeksi 1980-1990 -luvun sketsejään, jotka pilkkasivat saamelaisia. Joidenkin mielestä Peteliuksen anteeeksipyyntö oli perusteltu, joidenkin mielestä siihen ei olisi ollut tarvetta.
Sami Harmaalan mielestä poliittiselle korrektiudelle ei huumorin saralla pitäisi antaa liikaa valtaa.
– Liiallinen poliittinen korrektius voi tappaa suurimman osan huumorista. On ihan väärä lähtökohta, että huumoria lähdetään sensuroimaan ja että tiettyjä asioita yritetään lakaista maton alle. Mielestäni on tervettä, että komedian keinoin käsitellään myös arkoja asioita.
– Olen itse nykyaivoilla ajatteleva liberaalifeministinen ihminen. Olen vahvasti sitä mieltä, että sensuuri ja asioiden tietynlainen suojeleminen on väärä ja jopa huonompi tapa lähteä parantamaan maailmaa, kuin että jos annettaisiin vain palaa täysillä.
Uudessa sarjassa on överiä meininkiä ja roisia sanailua
Justimuksen uusin komediasarja, Duo, saa perjantaina ensi-iltansa Yle Areenassa. Sarjassa seikkailevat lukiolaispojat Samu ja Joona sekä heidän velipuolensa Markus.
Duo -sarjan hahmot ovat tuttuja Rakkauden aikakaudet 2017 -lyhytelokuvasta, joka julkaistiin Justimusfilmsin Youtube-kanavalla toissa vuonna.
– Meillä on ollut tällä kerralla enemmän resursseja ja isompi tuotantoryhmä, mikä on mahdollistanut Netflix-standardien mukaisen komediasarjan. Emme halua olla pelkkiä tubettajia, vaan koomikkoja kaikissa mahdollisissa alustoissa ja mahdollisimman isossa mittakaavassa, Sami Harmaala toteaa.
Harmaalan mukaan odotettavissa on överiä meininkiä, roisia huumoria ja rajua kielenkäyttöä – sensuroimatta ja säästelemättä.
– Kyse ei ole yhden lokaation toimistokomediasarjasta, vaan välillä painellaan mopolla poliisia karkuun ja välillä ollaan Dungeons & Dragons -pelin tyylisessä fantasialuolassa oudon kultin pauloissa.
Sami Harmaala palaa takaisin vuoteen 2009. Silloin Justimuksella ei ollut oikeastaan minkäänlaisia tulevaisuuden suunnitelmia eikä odotuksia menestymisen suhteen.
– Jos joku olisi tuolloin sanonut, että vuonna 2019 olemme tässä pisteessä, en olisi uskonut. Se on parasta, että saa keskittyä täysillä tähän työhön.
